Tähän saa laittaa jonoon ehdotuksia mitä tehdä kun sietämätön stressi iskee jos on tottunut turvautumaan päihteisiin hermolääkkeenä.
Alkoholi kuten muutkin päihteet ovat maailman huonoin hermolääke pitkässä juoksussa sen kaikki tietävät. Mutta kun joutuu sietämättömään stressitilanteeseen tarvitsee jotain nyt heti. Ja minulle esimerkiksi se on alkoholi, se auttaa välittömästi hetkeksi rauhoittamaan hermoja. Se on tehokas ja helppo tapa keventää oloa ja näissä tilanteissa ei pitkän tähtäimen vaikutuksista välitetä.
Jos et käytä päiteitä, miten selviät näistä tilanteista?
Tässä niin tavallinen neuvo. Fyysinen rasitus lievittää henkistä. Jos siis pidät jostakin urheilemisesta, niin urheile tehokkaasti tunti tai sen verran, että tulee fyysinen väsymys. Monesti se henkinen väsymys eli stressi lievittyy tai poistuu fyysisen väsymyksen tullessa tilalle ja se fyysinen väsymys on paljon mukavampi kuin se henkinen stressi.
puhumalla. kirjoittamalla. nukkumalla. syömällä. liikkumalla. reenaamalla. lukemalla. kiroilemalla. suuttumalla. hyväksymällä. kipuilemalla. ajan kanssa ja ääritilanteissa kuolemantapauksissa luultavasti heittäydyn takaisin pamipotilaaksi.
mutta dokaaminen on epätodennäköistä. ja kun vuosia kuluu, niin oppii kestämään paremmin sitä tosiseikkaa, että elämä ei mene kuten leffoisssa. vaan se menee just toisinpäin. mut hyvät asiat tuntuu niin, että ei ois uskonut.
omalla kokemuksella. tai sitten kaikki olikin turhaa. mut niitä aatoksia itsellä on tänä ja viime vuonna ollut niukalti.
ei ole yksittäistä ensiapukeinoa - mut kylse toimintapa tai muoto ja tyyli
on puntaroitava aina kyseisen todellisen vastoinkäymisen kohdalla erikseen.
Se on kokonaan uudelleen opeteltava elämään. Alkuun tietysti kannattaa tutkailla elämäänsä mitkä seikat aiheuttaa “stressiä”. Alkuraittiudella yrittää vältellä moisia juttuja mahdollisimman paljon. Kun raittiutta on enemmän niin voi kokeeksi alkaa altistamaan itseään sellaisille tekijöille vähitellen.
Joskus voi törmätä sellaisiinkin tekijöihin joita ei kertakaikkiaan kestä. Silloin on paras poistaa moiset tekijät elämää pilaamasta mikäli mahdollista. Esimerkiksi “paska” duuni, jossa ikävät työtoverit, paska ilmapiiri ja tosi kurja työ. Mikäli moisesta ei pysty syystä tai toisesta irrottautumaan, on hyvä turvautua ystävien tai jonkun apuun vitutuksen alkaessa.
Onhan sitä olemassa varmaan vaikka minkälaista stressinhallinta opasta ja sydeemiä. Joka ihmisellä on oma määritelmänsä myös sanalle stressi.
Akuutteihin tilanteisiin hengitysharjoitukset, kylmä-kuumasuihku tai vaikka kuminauha ranteeseen, mitä räpsäytät jos ahdistaa hitosti ja/tai kun unohdat pysyä rentona ja rauhallisena tms. . Tsemppiä Fernetti, kiva kun kirjoittelet täällä Lopettajissa!
Nopea tyyneysrukous on aina mahdollinen. Jos voi, kannattaa istahtaa kiireimmäksi hetkeksi. Hyvin lyhyt puhelu rauhalliselle ihmiselle. Kaksi lasillista vettä.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Stressihän kuuluu elämään. Siitä voi nauttiakin. Minullakin on ilo tehdä työtä, jossa saan nauttia usein stressistä. Jos sitä lääkitsisi usein alkoholilla, olisi pian entinen työntekijä.
Tietysti joskus pitää nollata. Jos ei alkoholia, niiin sitten punttis!
“Kyllä minuakin joskus ahdistaa, mutta sitten kun pääsee salille rankomaan rautaa, niin kyllä helpottaa” -Helga, Pasila
Oon itse ihan hurjan altis stressille. Usein vitsailen, että mulla on jokin krooninen stressitila. Mutta eihän se oikeasti hauskaa ole. Toisaalta työssäni toimin parhaiten stressin alla. Mutta vapaa-aikaan liittyen tulee välillä vaan nostettua kädet ylös ja käännettyä selkä, kun en stressin takia pysty toimimaan.
Nämä vinkit tuovat varmasti helpotusta tilanteeseen.
^
Seuraavaksi voisikin aloittaa ketjun nimeltä “päihteiden käytön ja kotitöiden välinen suhde”.
Toinen aihe voisi olla “nettikeskusteluriippuvuus tekosyynä kotitöiden välttelemiseksi: miten estää itseään tekemästä jatkuvasti uusia keksimällä keksittyjä keskustelunaloituksia nettiin jotta välttyisi yhä korkeammaksi kasvavan tiskivuoren kohtaamiselta?”. Outoa miten yhtäkkiä jostakin Andyn McCoyn vanhasta haastiksesta keskusteleminen tuntuu kovin tarpeelliselta.
Mun mielestä pitää ensin erottaa toisistaan stressin helpottaminen ja vähentäminen. Monenlainen harrastaminen helpottaa stressiä ja vapauttaa hetkeksi ajatukset muihin asioihin. Toimii hyvin tilapäisen stressin hoidossa. Pysyvämpään stressiin pitää hakea pysyvämpiä ratkaisuja.
Minulla pari konstia ovat toimineet työstressiin. Se kun ei yleensä aiheudu siitä, että töitä olisi paljon tai että töissä on kiirettä, vaan siitä, että ei ehdi tekemään kaikkia töitään.
Ensinnäkin koitan laittaa stressaavat asiat oikeaan mittakaavaan ja miettiä ovatko ne tärkeitä vai kiireellisiä (itse asiassa harvoin ovat molempia). Ja mikä olisi se kauhein seuraus, jos joku kiireellinen homma ei nyt just valmistu.
Toinen konsti on miettiä, kenelle stressaavan asian ratkaiseminen oikeasti kuuluu? Voisiko asian lykätä esimerkiksi esimiehen murheeksi. Jos hommia on liikaa, niin pyytää pomoa päättämään, mitä jätetään tekemättä tai kenelle hommia jaetaan. Tämä toimii hyvin, kun ei käytä liian usein
^ Melatoniini toimii mullakin hyvin. Tunnustan että oon käyttänyt myös ihan reseptivapaata antihistamiinia unilääkkeenä. Cetiriziini etenkin houkuttelee nukkumatin viihtymään paikalla pitkään ja hartaasti, mutta siinä on jo sivuvaikutuksiakin. Ei kuitenkaan sen pahempia, kuin oikeissa unilääkkeissä.
Jos töitä on liikaa, pitää delegoida. Tai väliaikaisesti tehdä pitempää päivää. Itse pidän siunauksena päivätyötä, jossa on kellokortti ja liukuva työaika.
Mutta mitenkäs on tuo lähestyvä [b]joulu[/b] kultainen? Aiheuttaako se kenelle stressiä, ja miten? Voisi kuvitella että aiheuttaa, etenkin jos perheessä on pieniä lapsia eikä rahaa liiaksi. Samoin joulu voi ahdistaa yksinäistä: tulee stressi siitä, miten voisi välttää jouluna kimppuun hiipivän yksinäisyyden.
Helsingissä kokoontuu jopa vertaisryhmä joulustressistä ja jouluahdistuksesta kärsiville. Joulu-angsti-ryhmä.
Kokeile rukousta. Toimii jos keskittyy vain rukoilemiseen. Sitä voi tehdä omassa mielessä, toiset ei näe.
Alkuaikoina en osannut rukoilla, en edes tiennyt miten sitä pitää tehdä. Eipä siellä juoppojen seurassa rukouksesta tai Jumalasta puhuttu. Se oli suuri muutos, kun nöyrryin jonkun Korkeimman eteen apua pyytämään.
Toinen vaikeus oli nukahtaminen. Vieläkin se vaivaa joskus jos on liikaa asiaa päässä pyörimässä. Tein pienimuotoisen unikoulun, lääkärin kehoituksesta. Siihen kuului jotain lääkkeitä joita otin muutaman kuukauden, lääkäri selitti jo aloitettaessa etten saa niitä enempää kun olen alkoholisti. Mutta se auttoi pääsemän normaaliin unirytmiin. Joka tuntui ihanalta kun sai nukkua kunnolla yönsä. Koska liene olin sitä ennen nukkunut niin pitkää aikaa joka yö.
Vielä tänäpäivänäkin on tuo nukahtamisvaikeus tosiaan joskus ja sen seurauksena ärtymys, väsymys yms. ikävät puolet nousee esiin. Mutta kun sanoo sen ääneen läheisille niin he tietävät, ettei se johdu muusta kuin unen puutteesta.
Yksi keino joka joskus ainakin toimii on sellainen “huolipurkki”, kirjoitan lapulle asiat jotka vaivaa ja on mielessä ja laitan purkkiin(rukoilen niiden asioiden puolesta, että ne menis parhain päin). tai joskus vain kirjoitan ja jätän lapun yöpöydälle ja lupaan katsoa sitä aamulla, kunhan ensin nukun. Pakko joskus eritellä asiat joille voin tehdä jotain ja joille en voi mitään joita turhaan murehdin.
. Tsemppiä Fernetti, kiva kun kirjoittelet täällä Lopettajissa!
Outoa miten yhtäkkiä jostakin Andyn McCoyn vanhasta haastiksesta keskusteleminen tuntuu kovin tarpeelliselta.