Sparrausta?

Olen muutamaan otteeseen käynyt lulemassa tätä palstaa ja ajattelin, että asian auki kirjoittaminen saisi minut vähentämään alkoholin käyttöäni, koska muuutoin se ei näköjään onnistu.

Uskon olevani aivan tyypillinen tapaus: reilu kolmekymppinen akateemisesti koulutettu perheenisä, joka hoitaa vaativaa työtä ja vapaa-ajalla käytän alkoholia rentoutumiseen (pidän toki myös tiettyjen juomien mausta ja nautin niitä ruoan kanssakin).

Juomiseni on aina ollut runsasta parikymppisestä opiskelijasta lähtien mutta viime aikoina on tuntunut että homma lähtee käsistä ja annosmäärät ja viikkokerrat ovat nousseet - varsinkin näin kesällä. En muista enää kertaa, jolloin olisin viikonlopun ollut juomatta ja se on alkanut pelottaa minua (tästä on useita vuosia aikaa). En juo lasteni nähden, vaan heidän mentyä nukkumaan mutta pilaan osittain seuraavat päivät olemalla krapulassa, kuten nytkin. Morkkis on niin kova, että sain vihdoin asiakseni kirjoittaa tälle palstalle. Tällä viikolla kävi myös ensimmäistä kertaa elämässäni niin, että viikkojuomiseni karkasi käsistä siten, että krapulani takia en pystynyt hoitamaan työtehtäviäni kunnolla. Uskon, että lounaalla myös suurin osa haistoi sen kamalan vanhan viinan käryn minusta. Tästä huolimatta minun oli pakko eilen hakea taas Alkosta pullo ja juoda itseni känniin pitkälle yöhön.

Päätin, että tästä päivästä alkaa 2 viikon raittiuskausi. Olen yrittänyt samaa jo useasti siinä onnistumatta. Ehkäpä tsemppinne ja se, että myönnän että minulla on alkoholiongelma auttaa minut tästä yli. Minussa ei ole miestä tunnustaa tätä asiaa perheelleni. Yritän siis itse päästä tästä ongelmasta eroon.

Sparraus, vinkit ja vertaistarinat otetaan tervetulleena vastaan.

Hei Markus!

Kuulostaapa niin kovin tutulta. Olen myös akateemisesti koulutettu ihan tavallinen ns. hyvää elämää elävä aviovaimo. Tällä hetkellä olen paljon kotona ja siitä on tullut juomisen kanssa ongelma. En juo itseäni kaatokänniin, mutta viinin nauttiminen (yleensä menee reilu pullo) on karannut käsistä. Jostain syystä tarvitsen sen viinipullon aina kaverikseni tehdessäni kotitöitä. Olenkin miettinyt, että pakenenko jotain epämiellyttäviä tunteita viinin avulla. Vastausta en ole tähän mennessä onnistunut löytämään.
Työni hoidan pääosin kotoa käsin, joten se ei ole kohdallani kärsinyt. Mutta muu elämä kyllä. Koen valtavaa itseinhoa tästä ja se ulottuu myös ulkonäkööni.
Tänään päätin vihdoinkin kirjautua tänne ja toivon löytäväni myös muita kohtalotovereita. Ehkä toinen toistamme tsemppaamalla vähentäminen onnistuu. Voisin ottaa myös tavoitteekseni tuon 2 viikon juomattomuuden. :slight_smile:

Tsemppiä meille!

Hei kippisgirl,

Kiitos kannustuksesta. Eiköhän se tästä. Nyt tsempataan molemmat! :slight_smile: Yritän itse aluksi keskittyä ihan muihin asioihin kuten liikuntaan ja urheiluun. Saapa nähdä miten käy.

Moi! Mun on vaikeaa uskoa, että onnistuisit ellet ole täysin rehellinen puolisollesi asian suhteen. Todennäköisesti frouvasi/avokkisi jo tietää suunnilleen, missä mennään.

Sen sijaan jos hän on itse normaali alkoholin kohtuukäyttäjä, saatat yllättyä siitä, miten huonosti hän sitten lopulta ymmärtää vaivamme laatua…

Tsemppiä! Itse olen vähän sinua vanhempi (lähempänä neljääkymmentä), mutta ongelmia oli jo sun iässäsi.

Ensinnäkin tsemppausta kahden viikon tavoitteeseen! Minusta se on mainio tavoite. Ei liikaa, ei liian vähän. Siinä ajassa ehtii jo nähdä muutaman alkoholinhuuruttoman unen ja kirkkaan aamun. Vaivan arvoista.

Toiseksi onnittelut riippuvuuden tiedostamisesta ja tunnustamisesta. Siitä se lähtee, toivottavasti. Itse olen vielä samalla tiellä. Olen jo vähentäntyt, krapuloita ei enää juurikaan ole. Silti alkoholilla on edelleen vahva asema elämässäni.

Kolmanneksi mietin tuota, että et voi tunnustaa ongelmaasi perheellesi. Kuinka monesta ihmisestä tämä perhe koostuu? Vain ydinperheestä vai tarkotatko myös kenties vanhempiasi tai vaimosi vanhempia? Vaimosi todennäköisesti on jo jotain vaistonnut/havainnut/oivaltanut ellei ole itse alkoholiriippuvainen tai joudu jostain muusta syystä kieltämään ongelmaasi. En ole varma, kannaattaako pulmaa, kovin monelle muulle edes kertoa. Olet niin nuori, että lapsille kertomista ainakin miettisin. Toisaalta, jos aidosti pyrit parempaan ja lapsesikin ovat vaistonneet vaikeudet, niin voisihan sitä heillekin jollan tavoin avata. Siis ongelmaa ja pyrkimystä päästä siitä eroon.

Sparraan!

Kun kerran tämän ketjun aloitin niin ajattelin myös kertoa hieman tavoitteeni edistymisestä. Alkoholia en ole nauttinut sitten viime perjantain eli hyvin on tämä vähentäminen lähtenyt liikenteeseen. Tosin yleensäkään viikkojuominen ei ole ollut ongelmani vaan se viikonloppu. Oikeastaan nyt jo askarruttaa miten perjantaista ja lauantaista tulee selvittyä kun on kokonaista viikon siinä vaiheessa ollut juomatta. Pitää siis todella panostaa että ei taas palkitse itseään tästä lyhyestä juomattomuudesta. Olisipa hienoa jos juominen olisi kohtuullinen osa elämää eikä asiaa sen enempää tarvitsisi miettiä. Siihen tähdätään.

Kohtuulisen helposti viikko vierähtänyt. Ajattelin myös tänäänkin olla juomatta. Luulin, että perjantaipullosta tulisi suurempikin ongelma mutta ehkäpä siitä oli muodostunut vain pakollinen tapa aikaisemmin. Tein päätöksen, että en enää juo lainkaan viikolla ja sallin itselleni yhden viikonlopun päivän mutta siten, että krapulalla ei saa toista päivää pilata. Ensiksi pidän kuitenkin tämän 2-3 viikon valkaisun. Näköjään mitä pidempään on juomatta sitä vähemmän se pullo on mielessä. Luulin olevani jo menetetty tapaus mutta uskon, että kohtuulliseen juomiseen voi päästä taas takaisin. Kesällä karkaa helposti käsistä. Onneksi puoliso ei käytännössä juo ja asiat muutoinkin mallillaan . päihdevapaata viikonloppua kaikille!