Uusi vuosi, uusi ketju!
Eli ajattelin kirjoitella tänne ajatuksia ja tuntemuksia nyt alkaneen vuoden 2017 tunnelmista.
Lähtökohdat on mielestäni melko hyvät juuri nyt. Eli raittiutta on takana joitain päiviä alkaen joulusta.
Edelliseen vuoteen mahtui onnistumisia ja epäonnistumisia. Onnistuin olemaan raittiina pitkiä pätkiä, kohtuukäyttöäkin onnistui välillä kokeilla, mutta myös lipeämisiä osui kohdalle. Lipeämiset tarkoittavat kohdallani, etten pystynytkään lopettamaan aina, kun oli tarkoitus. Se pari kaljaa venähtikin parin päivän kännäykseksi.
En ole juuri uuden vuoden lupauksia harrastanut, mutta nyt ajattelin luvata itselleni, että teen kaikkeni huolehtiakseni itsestäni paremmin. Tämä pitää sisällään pyrkimyksen päihteettömään elämään ja panostamisen yleiseen omaan hyvinvointiini. Eli pyrin raittiuden lisäksi pudottamaan painoani ja lisäämään liikuntaa.
Ylipainoa on kertynyt melkein 20kg ja sen tuntee. Ruokavalio menee remonttiin, ja toivon mukaan se tuo toivottuja tuloksia.
Ykköstavoitteena on kuitenkin pysyä erossa päihteistä, etenkin alkoholista, jonka kanssa olen käynyt kamppailua nyt useamman vuoden (näistä taistoista, kuten taustoistani olenkin kertonut aiemmissa ketjuissani). Kornia ehkä joo, aloittaa ketju vuoden ekana päivän. Uusi minä jne… mutta ei tämä ota jos ei annakaan.
Täysillä uusien haasteiden kimppun, toivottavasti menneestä oppineena!
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Vuoden ensimmäinen päivä on kulunut rauhallisesti lepäillen.
Olen tutustunut paljon vielä tänäänkin ravinto-asioihin. Toki olen tutkimusta asioiden eteen tehnyt jo aiemminkin. Tarkoitus olisi siis noudattaa tarkkaa ruokavalioita ja pitää ateriarytmi säännöllisenä. Uskon tämän tukevan myös raittiutta. Toivon retkujen välttämisen olevan helpompaa, jos ja kun ruokavalion kuntoon laittaminen tuo mukanaan paremman ja energisen olon.
Olen yrittänyt käsitellä muutosta paljon päässäni. Motivaationi on siis puhtaasti terveyteen liittyvä.
Olen 36-vuotias ja tiedän, että samalla rataa jatkamalla olen suurissa vaikeuksissa. Jo pelkästään hallitsemattoman alkoholin käyttöni suhteen. Tämän lisäksi kaikki ylipainon mukanaan tuomat terveysongelmat eivät houkuttele.
Teoriassahan kaikki on helppoa, käytännön toteutus taas vaikeampaa.
Edelliset raittiit kaudet ovat antaneet viitteitä siitä, että asiat kyllä alkavat pikkuhiljaa muuttua parempaan suuntaan, kun sen korkin jaksaa pitää kiinni. Tällä hetkellä perhe on vielä kasassa ja terveyskin aikalailla tallella. Näin haluan siis jatkossakin asioiden olevan!
Vaikeita aikoja on varmasti tulossa, alun energisyys ja päättäväisyys ovat vielä varmasti monta kertaa koetuksella.
Yritänkin nyt ennakkoon tehdä mahdollisimman paljon, että olisin valmis kun tiukka paikka tulee eteen. Olen asiasta keskustellut puolisoni kanssa, ja hän onkin ollut erittäin hyvänä tukena pitkin matkaa. Olen myös harkinnut aa:ta tai na:ta lisätueksi. Tätä vielä mietin, koska aiemmilla kerroilla en ole oikein tuntenut aa:n hommaa omakseni. Na on siis testaamatta.
Otan edelleen mielelläni vastaan kommentteja. Aiemmista ketjuista ja keskusteluista on tullut paljon hyviä, käytännössä toimivia vinkkejä. Kiitos kaikille jo aiemmin kommentoineille! Erityisesti monet Andanten vinkit on edelleen käytössä, kiitos vaan hänellekin!
Ensimmäinen päivä takana noudattaen terveellistä ja säännöllistä ruokailua.
Olossa ei tietenkään mitään muutoksia havaittavissa vielä. Paitsi se, että olin erittäin nälkäinen ennen iltapalaa.
Raskas päivä töissä ja huonot unet viimeyönä. Kurkku kipeä ja fiilis flunssainen. Ei kummainen lähtö tähän vuoteen sen puolesta.
Positiivista on, että mieli on pysynyt vahvana!
Nihkeä startti, mutta ehkä tää tästä alkaa paremmin sujua!
Ensimmäinen päivä takana noudattaen terveellistä ja säännöllistä ruokailua.
Olossa ei tietenkään mitään muutoksia havaittavissa vielä. Paitsi se, että olin erittäin nälkäinen ennen iltapalaa.
Raskas päivä töissä ja huonot unet viimeyönä. Kurkku kipeä ja fiilis flunssainen. Ei kummainen lähtö tähän vuoteen sen puolesta.
Positiivista on, että mieli on pysynyt vahvana!
Nihkeä startti, mutta ehkä tää tästä alkaa paremmin sujua!
En tiedä, millainen ruokavaliosi on, mutta olisiko joku kevyt välipala paikallaan ennen iltapalaa? Vaikkapa porkkana. Porkkanassa on kivasti purutuntumaa, jolla saa aivotkin mukaan, että nyt syödään, kun pureskella pitää. Energiaa tulee huimat 33 kcal/100g, mutta toisaalta saa jonkin verran kuitua ja mm. A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia.
Tai vaihtoehtona esim. omena. Kevyttä ja luonnollista tämäkin ynnä se purutuntuma.
Moi, mukava kuulla sinusta yoru.
Ruokavalioni on aika yksinkertainen, tietty rajattu määrä proteiinia ja rasvaa plus kasviksia isolla kädellä. Hiilareita erittäin rajoitetusti ja säännellysti liikuntaa enemmän sisältävinä päivinä.
Eli kyllä esim. porkkana toimii hyvin välipalana. Alkuun vaan tarvii opetella ennakointia ja alkaa pitää jotain sopivaa mukana esim. työmatkoilla. Näin toivottavasti pääsee ohittamaan pahimmat vajarit ruuan suhteen.
Alkoholia ei ole tehnyt mieli. Ehkä ajatusten suuntaminen ruokavalioon on auttanut ajattelua oikeille jäljille. Nyt odottelen jo malttamattomana sitä hetkeä, kun nukkuminen ja unen laatu alkaa parantua. Tiedän kokemuksesta sen tulevan mukavana bonuksena ajan kanssa, kun vaan jaksaa syödä terveellisesti ja pysyä erossa alkoholista.
Uuden ruokavalion noudattaminen alkaa jo sujua.
Ateriarytmi hakee vielä vähän paikkaansa, mutta olo on kohentunut huomattavasti.
Aineenvaihdunta on vilkastunut huomattavasti ja yleisfiilis on erittäin hyvä.
Terveellisesti syömiseen keskittyminen on vienyt ajatukset tehokkaasti pois juomisesta.
Mielitekoja juomisen suhteen ei siis ole ollut. Roskaruokaa on kyllä tehnyt mieli, mutta olen saanut itseni pysymään vahvana. Tuntuu, että aiemmin keskityin vain olemaan juomatta miettimättä kokonaisuutta.
Nyt, kun olen ajatellut omaa terveyttäni kokonaisvaltaisemmin, on ollut helpompi myös käsitellä aiempaa alkoholin käyttöäni. Monessa ketjussa täällä on keskusteltu siitä, että ensin pitäisi keskittyä vain hoitamaan alkoholiongelmaa. Ei kiirehtiä muiden asioiden kanssa. Voi toimia joillekin, mutta ainakin itselleni elämänhallinta ja oman hyvinvoinnin käsitteleminen kokonaisuutena on selvästi avannut ihan uuden tavan ajatella.
Suosittelen myös muille samojen ongelmien kanssa kamppaileville!
Kaikki ongelmani ja menneisyyden virheet eivät toki ole kerralla kadonneet. Paljon on vielä edessä ja vaikeita asioita käsiteltävänä ja hoidettavana. Ahdistus menneisyyden virheistä painaa edelleen usein, varsinkin iltaisin. Unen kanssa on edelleen välillä vaikeaa. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että hoitamalla itseäni kokonaisvaltaisemmin pystyn hoitamaan elämäni kuntoon ja oikeille urille pikkuhiljaa.
Lupaava alku siis, tästä on hyvä jatkaa!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
aika samoilla tavoitteilla mennään. Myös ylipainon määrä istuu samaan haarukkaan.
Mulla tipahti n. 4 kg joulukuun puolivälistä lähinnä sillä, että korkki meni tuolloin kiinni. Lienee ollut lähinnä nestettä.
Nyt suuntaan läskien kimppuun. Koska peruskunto on työstä johtuen sen verran hyvä, että laiska kävely ei anna enää mitään (työ on varsin fyysistä ja paljon juuri sitä kävelyä!), olen ottanut lyhyitä korkean sykkeen treenejä.
Mulla on yksi sellainen mäki jyrkkä, jota olen joskus 20v sitten juossut ja nyt olen alkanut kävellä sitä ylös. Joulukuussa oli saavutus puuskuttaa kävellen se ylös, eilen meni kävellen kerran ja HÖLKÄTEN/lyllertäen kahdesti.
Lievästi ylpeä. Keuhkonkappaleita kyllä lensi ylhäällä pajukkoon, mutta ei se ole vaarallista… Näin olen itse asiassa nostanut kuntoa aikaisemminkin varsin nopeasti, joten mikään HIIT-innostus tämä ei ole vaan ihan kokemusperäinen juttu.
Ja turvalliseksi katson sen sikäli, että sydänfilmit yms on ok ja peruskunto myös, vaikka kohta viittäkymppiä lähestynkin. Ainakin mulla se vaan on niin, että raato tarvitsee kunnon säväyksen ennen kuin mitään kehitystä tapahtuu.
Väittäisin, että vatsan seudulla alkaa jo tuntua. Kengät on kiva laittaa jalkaan ja se kalliilla rahalla hankittu paskapallo tuosta edestä on kutistunut.
Mutta jokainen tyylillään. Nyt punttia nostamaan ja illalla taas rinnettä ylös…
Tilannepäivitys taas pienen tauon jälkeen.
Eli samalla linjalla on menty, olen pysynyt tiukasti terveellisessä ruokavaliossa ja juomahaluja ei ole ollut. Eli perusasiat kunnossa!
Oma vireystila on parantunut huomattavasti ja jokunen kilo ja useampi sentti on hävinnyt vatsanseudulta. Eli suunta on toivottu ja tuloksia näyttää tulevan.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Päivitystä taas.
Eli iso, todella iso kompastuminen taas.
Viikko sitten olin mukana laivareissulla, seurassa missä tiesin monen käyttävän alkoholia reilusti. Olin päättänyt etukäteen olla juomatta, tietenkin. Ajattelin, että pystyisin. Niinhän siinä kävi, että jostain päähän tuli klassinen ajatus. Voinhan juoda yhden muiden seurana.
En voi. Se yksi johti toiseen ja toinen kolmanteen. Tiedätte te, miten siinä käy. Kaksi päivää siinä meni.
Seurauksena oli hirvittävän rahanmenon lisäksi puolison ymmärrettävä ydinräjähdys. Aiheesta.
Taas kantapään kautta siis joudun kertaamaan, miksi en voi juoda yhtään. Aiemmin alku on aina mennyt kohtuudella ja homma on lähtenyt käsistä vasta useamman onnistuneen kohtuukäyttökerran jälkeen. Nyt PAM! yksi, siis yksi bisse ja heti tiesin mitä seuraa.
Eli palasin takaisin lähtöruutuun ja nyt on viikko mennyt taas raittiina ja fressinä. Hyvä niin.
Ruokavalio on pysynyt ja tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä. Painoa on pudonnut, senttejä lähtenyt ja olo ollut virkeä ja hyvä! Eli tällä tiellä jatketaan!
Tuo juomaan retkahdus tuli puun takaa. Aiemmin olen petaillut ja ikäänkuin tietoisesti päätynyt juomaan. Nyt tilanne oli ihan eri. Joudun siis jatkossa olemaan entistä enemmän varuillani.
No, näillä mennään.
Oliko reissu jollain lailla pakollinen, kun noin alkuvaiheilla juomatonta aikaa lähdit moista kokeilemaan?
Yksi syy, mikä tuli mieleen tuossa homman leviämisessä käsiin saman tien on, että laivahan on kovin
suljettu ympäristö. Jos lähtee baariin jonkun kanssa, voi sieltä - siitä ympäristöstä helposti poistua,
lähtemällä vaikkapa kotiin. Laivalla ollessa sitä on siinä ympäristössä niin kauan, että matka/risteily
loppuu. Ei pysty irrottautumaan tilanteesta ottamalla etäisyyttä ihan eri ympäristöön. Hyttiin meno
voi olla hetken helpotus, mutta se ei laukaise tilannetta, koska ympäristö pysyy samana. Ja toki siinä
hytissä luultavasti joku matkakumppanikin bunkkaa.
Etäisyyden ottaminen juomiseen on aika itsekästäkin puuhaa välillä, eikä hätähousuilta oikein onnistu,
kun sitä tulee lähdettyä turhan aikaisin kokeilemaan siipiään. Toisaalta se on monelle (etenkin meille
suomalaisille ) aika se ja sama, jos joku kertoo, miten kannattaisi tehdä. Pitäähän se toki itse kokeilla.
Mutta jos erheistä oppii, niin vastaisuudessa homma on ainakin vähän paremmissa kantimissa.
Varuillaan olo; jotenkin viittaa mielessäni herkästi pelkoon tulevasta. JOS retkahdusta pelkäämään alkaa,
niin sellainen todennäköisemmin tulee kuin ilman sitä pelkoa. Koska silloin se retkahdus asiana pyörii
turhankin paljon mielessä. Vaan voi varuillaan olla muutoinkin.
Huomenta Sorb ja uutta peliin. Lainasin tuon osan tekstistäsi koska olen sitä mieltä, että ei retkahduksesi ihan puun takaa tullut. Yoru havainnollisti erittäin osuvasti, että olit klassisessa lumivyörypaikassa. jossa juomisimpulssi voi johtaa helposti retkahdukseen. Eli sinulla ei ollut todellista mahdollisuutta välttää juovia ihmisiä, paikkoja ja tilanteita poistumalla.
Varuillaan olo ja tiedostaminen on toki jo puoli voittoa, tekeminen sen sijaan ratkaisevaa. Tsemppiä.
Tervehdys taas!
Kiitos yoru ja andante vastauksistanne!
Hyviä pointteja molemmilla.
Reissu oli semipakollinen ja olo ennen sitä vahva.
Kovasti ajattelin pärjääväni ja mieli olikin vahva. Jälkeenpäin ajateltuna ei ollut viisas ratkaisu lähteä, juurikin esittämienne pointtien takia. Reissun luonne oli tiedossa, jotenkin kuvittelin cola-linjalla meneväni.
Tärkein syy kuitenkin oli ja on se, etten tahtoisi jäädä paitsi mistään ongelmani takia. Tahtoisin pystyä tarvittessa menemään baariin ilman, että sorrun juomaan alkoholia. Ei sillä, että baariin ympäristönä kaipaisin, mutta toisinaan seuran/tapahtuman takia siellä olisi hyvä pystyä käymään.
Tähän täytyy siis jatkossa keksiä ratkaisu, nyt aion noita tilanteita välttää.
Juuri nyt on ollut kiirettä ja raskasta. Kotona parisuhde erittäin heikossa jamassa ja duunissa yt:t. Eli paineensietokyky on ollut koetuksella. Juomatta oleminen on sujunut taas ongelmitta, mutta ylimääräiseen liikuntaan energiat ei ole riittäneet. Ruokavalion olen saanut pidettyä, muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta.
Eli hyvän ja energisen alun jälkeen melkoinen läjä vastoinkäymisiä ja vaikeuksia. No, leukaa rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Pilke silmäkulmassa tietenkin!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Sorb, pystytkö jatkossa ottamaan esim. antabusta avuksi, jos on ns. pakkoreissu tiedossa?
Meillä oli juuri tällainen “pakollinen ryyppyristeily” työporukalla, jossa yksi yö ollaan Tallinnan laivalla ja seuraavana iltapäivänä paluu. Vaatihan se järjestelyjä ja päänvaivaakin… Otin itselleni oman hytin, enkä maininnut hyttini sijaintia kellekään (kukaan sitä kysynytkään, mutta pääasia että eivät ilakoineet samalla hyttikäytävällä). En myöskään jäänyt odottamaan laivan iltapäivän paluulähtöä Tallinnasta, vaan olin ottanut paluulipun aiemmalla lautalla kotiin. Järjestelin itselleni myös seuraavalle päivälle jonkun porkkanan.
Reissut vaati hieman järjestelyitä, mutta kyllä ne voi onnistua.
Mutta ihan viikoittain, edes kuukausittain, en itseäni tällaiseen mankeliin kuitenkaan laittaisi.
Kovasti voimia tähän elämänvaiheeseen, asioilla on tapana järjestyä… (?)
Moi ja kiitos kommenteistasi ja tsempistä heinakuu.
Aiemmassa ketjussani kävin läpi ongelmaa ulkopuolisen avun hakemiseen liittyen. Eli lyhyesti, työterveyteen en luota riittävästi, että olisin siellä asian ottanut puheeksi. Julkisella puolella pelottaa mahdollinen lastensuojelu-ilmoitus, eli olen hylännyt myös sen vaihtoehdon toistaiseksi. Eli näillä spekseillä mulla ei liene helppoa tietä antabusta hankkia?
Toistaiseksi siis omin voimin mennään! Yksi hyvä ystävä tietää tilanteestani ja on ollut suuri tuki tämän plinkin lisäksi. Aa:ssa olen käynyt pari kertaa, mutta ainakaan ne ryhmät missä kävin eivät täysin vakuuttaneet. Pitäisi varmaan taas ottaa uusi ryhmä testiin, niitä täällä pk-seudulla onneksi riittää.
Muut asiat ovat joo aika solmussa ja tulevaisuus monella kohtaa hämärän peitossa. Kuten sanoit, asioilla on tapana järjestyä. Hyvin tai huonosti (vai hyvin huonosti!? ). Mihin tie vie, aika näyttää.
Ymmärrän hyvin! En minäkään uskaltaisi kertoa nykypäivänä (yt-uutisten keskellä) työterveydessä asiasta. Mitä jos käy toisella yksityisellä lääkärillä lääkettä hakemassa, jos sitä tarvitsee? Muistaakseni tietojen välittämisen muihin lääkäreihin voi kieltää, mutta en ole satavarma.
Älä kerro työterveydessä. Kyllä hienosti periaatteessa eivät saa kertoa työnantajalle yksityisiä sairastamisia, mutta yhden kerran minä kerroin (ja aika kaunistellen, mutta vähän apua kysellen). Lopputulos: kuinka kummasti työnantaja alkoi myöhemmin heittää koko ajan pientä tai isoakin piikkiä juomisesta. En ole ollut pois töistä juomisen takia, enkä humalassa tms. Mietin, että mitäs tämä on ja sain tietää, että työnantaja oli käynyt pitämässä palaveria liittyen työterveyssuunnitelmaan. Jaaha ja kyllä selvisi, mitä siellä oli asioistani juoruttu. Siis niille en enää ikinä kerro mitään. Muille lääkäreille toiseen paikkaan voin mennä.
Mutta jos menee toiseen lääkäritaloon, niin silloin ei tiedon pitäisi kulkea ja normaalisti yksityisellä (pois lukien tuo työterveys) voi myös kieltää tietojen näkymisen muille kuin vain kyseiselle lääkärille.
Kiitos taas kommenteistanne.
Tervapääskyn kokemus osoittaa epäilyni järkeväksi. Tiedän, että työnantajani käy säännöllisesti keskustelua työterveyden edustajien kanssa, joten pidän kaikki asiat omana tietonani. Nyt olen mennyt oikeastaan koko alkuvuoden duunissa buranan voimin, koska en ole yt:n takia uskaltanut käydä hakemassa apua edes käteeni. Vanha vaiva, joka on taas alkanut vihoitella. Olen siis hoitanut duunini lähes moitteettomasti alkoholismistani huolimatta. En ole saikuttanut tai edes myöhästynyt alkoholin takia. Eli uskon, että työnantaja ei ole asiasta tietoinen. Onneksi, koska kenkää tulis yt:ssä muuten aivan varmasti. Voi tulla nytkin, mistäs sen tietää. Yhtä kaikki, toista yksityislääkäriä/ -asemaa voisi tietysti harkita, tosin juuri nyt ei olis varaa oikein siihen.
Vuorokausi vaihtui juuri, onneksi huominen on vielä vapaa. Nukkuminen on ollut vaikeaa, vaikka stressin pääosin pystyn päiväsaikaan kurissa pitämään. Lääkkeillä saisin nukkuttua, tiedän kokemuksesta. Olen toistaiseksi kuitenkin pitänyt kemiallisen avun kaapissa ja yrittänyt pärjätä ilman.
Eli suunta ylöspäin. Uskon, että olo ja stressi helpottaa ajan kanssa. Asiat painavat eniten juuri keskeneräisyyden takia. Kun asia kerrallaan ratkeaa, suuntaan tai toiseen, uskon tilanteen ja oman mieleni tasaantuvan.
Rauhallista alkavaa viikkoa kaikille!
Pitkästä aikaa sain aikaiseksi kirjautua. Taustaillut olen ja paljon lukenut kirjoituksia, tuntuu ettei ole vaan ollut oikein potkua kirjoitella.
Mut asiaan, isoin helpotus siitä, että yt:t on ohi. Sain pitää duunit, olen erittäin onnellinen siitä. Työ, sen tuoma vastuu ja halu hoitaa asiat hyvin ovat todella tärkeä elämän rytmittäjä juuri tällä hetkellä.
Päätin kestää yt:t juomatta ja näin tein!
Aivan retkuitta en kuitenkaan onnistunut kahlaamaan. Vanha tuttu nikotiini tuli mukaan kuvioihin. Ensin nuuskan myötä ja sen loputtua lankesin röökiin. Noh, pienempi paha se, kuin alkoholi. Tarkoituksena on taas sekin lopettaa, kun elämä jossain kohden toivon mukaan tasaantuu. Laihdutusprojekti kaatui täysin, eli sekin meni uudestaan aloitettavien asioiden listalle. Liikaa stressiä liian monesta asiasta johti siihen, ettei itsekuri enää riittänyt ruokavalion noudattamiseen. Parisuhdekuvio edelleen todella hataralla pohjalla. Menneet painaa, saa nähdä päästäänkö niistä koskaan yli? Talous alkaa vihdoin olla balanssissa pikkuhiljaa. Menneitä velkoja toki maksan edelleen, mutta pahimmat pikavippikierteen aiheuttamat vaikeudet on ihan just voitettu. Kalliiksi kävi juominen ja kännissä uhkapelien harrastaminen. Näin jälkikäteen todeten en voi suositella kenellekään.
Monesti olen ihmetellyt sitä tyhmyyttä, mitä on tullut alkoholin vaikutuksen alaisena tullut tehtyä. Nyt selvänä ei kävis mielessäkään lähteä pikavippien voimalla baariin tai casinolle.
No, meneet on menneitä ja virheiden kanssa on vaan pakko oppia elämään. Tehty mikä tehty, kalliiksi kävi. Jatkossa muistelen tätä varoittavana esimerkkinä itselleni.
Minulle alkoholi ei siis ole pelkästään uhka terveydelle. Alkoholi saa harkintakykyni ja vastuuntunoni heittämään todella pahasti. Isonkin taloudellisen kaaoksen aikaansaaminen onnistuu todella nopeasti alkoholin kanssa leikkiessä.
Eli aivan loistavasti eivät asiat ole, mutta huonomminkin voisi olla.
Uskon, että olen nyt saanut elämäni siihen pisteeseen, että pärjään kävi jatkossa miten tahansa!
Monta asiaa aloitan taas lähtöruudusta, kuten niin monesti aiemminkin. Olkoon niin, vielä riittää voimia ja uskoa onnistumiseen.
“For as long as there is a pulse, a breathing, I’ll make it through the day”
Tästä tulee mieleen nykyään europarlamentaarikkona työskentelevän Sirpa Pietikäisen toteamus, hänen jäätyään kiinni törkeästä rattijuopumuksesta; ”Selvin päin en olisi humalassa auton rattiin lähtenyt”. Monen mielestä kyseinen lausahdus on vain huvittava/koominen, mutta jos on samantyylisesti itse toiminut, ymmärtää hyvin lausahduksen sisällön.
Hyvä, että positiivisuutta sulla riittää, vaikka hankalaa on ollutkin. Ja vaikka tavallaan lähtöruudusta aloitatkin, niin sulla on kuitenkin jo kokemusta myös selvänä olosta, eli et ihan nollista joudu lähtemään. Tsemppiä kohti seuraavia ruutuja
) aika se ja sama, jos joku kertoo, miten kannattaisi tehdä. Pitäähän se toki itse kokeilla.
). Mihin tie vie, aika näyttää.