Sisäinen parantaja, hoitaja?

Sauna
1

Hei!

Nyt mennään ehkä “ufoalueelle” mutta jokainenhan on meistä kuullut ohjeet miten itse pitää itsessään huolta
mm
tehdä sellaisia asioita mitkä tuntuu hyvältä,
levätä,
rentoutua,
nauraa,
joogata,
meditoida,
rukoilla,
ulkoilla,
liikkua,
syödä hyvä ruokaa,
juoda “hyviä” juomia,
hemmotella välillä,
keskustella asiat halki,
olla sellaisten ihmisten parissa joissa kokee “mielihyvää tms”
jne
jne

Miten koette tällaiset ohjeet? Onko niissä perää? Voitko, osaatko ja miten suggeroida itselleni hyvän
olon ilman pillerin pilleriä, tai ilman ryypyn ryyppyä tms huumeita?

Tokihan elämään jo luonnosaan kuuluu “itsekkyys” et tekee ja on mitä huvittaa mutta kun mieli, henkinen olotila
ylirasittuu, niin tällaiset taidot voivat olla arvaattoman hyviä, korvaamattomia, joten mitä mieltä olette, kokemuksia, vinkkejä miten pystyy auttaa itse itseään ja sitä “sisäistä parantajaa” luomaan itsekullekin hyvää, jopa parantavaa oloa, energiaa? Siis jos pystyy…?

Jos perää, niim mihin mielestänne tällaisen “sisäinen parantaja” perustuu? (jätetään uskonnot ulkopuolelle?)

Pystyykö ihminen luomaan, korjaan itse hermosäikeitä, poistaa surkeita dna-ketjuja, poistaan myrkkyjä, luomaa euforisia hyviä fiiliksiä ihan vaan elämäntavoilla, olemuksella, elää tietyillä tavoilla jne?

Oletteko huomanneet että jaksatte paremmin, saaatte, energiaa, nukutte hyvin, olette kivuttomampia, levollisia jne

En sisi tarkoita mitään kokonaan ihmeparantumisia, vaan ihan olotilaan edes pientä helpotusta silloin tällöin tai päivittäin…

Menikö jo ihan huuhaaksi? :slight_smile:

2

Esim iitse kummastelen että vaikka joskus olen on “dokannut”, bilettänyt samalla ollut siis hauskaa mukavaa rentoa oloa tai jopa rankempaakin tekemistä koko päivän ja “dokaillessa” mutta jotain kuitenkin antoisaa olemista, tekemistä niin on saattanut esim. seuraavana yönä nukkua paremmin ja/tai yöunii ollut lyhyt mutta virkistävä olo aamulla ja jopa seur päivänkin?! Ja lääkkeitä ehkä tarvinnut vähemmän jne vähemmän krapulaa jne

No “dokaamisella” on rajansa ja tarkoitan myös tilanteita ilman “dokaamista” että voi voida paremmin jos olo positiivinen nauttii tekee jotain kivaa tms ja tuloksena jotain “sisäistä paranemista”?

Tokihan lenkkeilyn, kävelyn jälkeenkin olo jonkin aikaa hyvä kuten kaikki tietää puhumattakaan seksistä tai illanvietto ystävien kanssa jne. Mielellään katselen TV-ohjelmia jotka saa hymyleen, jopa nauramaan (tilannekomiikka)
tai laulaminen jonka sanotaan monella tapaa jotenkin hoitavan laulajaakin, musiikki jne?

Haen siis jotain todellista mekanismia joilla käynnistää “sisäinen parantaja” jos sellaisia on, ja meilllä itsekullakin
voi olla ihan omia juttuja joiden jälkeen tulee hyvä olo, joten pitäs vaan kaivaa niitä esille ja alkaa toimimaan niiden puolesta jos oikeesti niistä on apua pidemmälläkin kaavalla?

Tapahtuuko noissa em “mukavissa tai rentoutavissa” hetkissä aivoissa, hermostoissa jotain “pysyvää kemiaa”, hormonaalisia juttuja esim lenkkeilyhän käynnistää vaikka mitä hormooneja ja jotkuthan oikein koukussa “hölkkäähormooneihin” jne

Tai päinvastoin: olemalla ihan relax makuulla tms niin mitä silloin tapahtuu? Autonominen hermostoko lepää ja siten luo hyviä hormooneja tai se ylikiree stressiolo tai jopa kipu poistuu/vähenee ja siten tulee hyvä olo?

Piristeitä en siis tarkoita vaan vain kehon omien “toimintojen” aktivointia/poiskytkentää joiden tuloksena “sisäinen parantaja” käynnistyisi.

Käyttääkö joku rentoutusäänitteitä?

Joogaa, meditointia? Mitä silloin kehossa mielessä tapahtuu, tietääkö kukaan?

Onko nää huuhaata että jos on sairas niin on eli eiku pillereitä poskeen ja terapiaan ei voi itse auttaa mienkään?
Voiko sairaskin saada näistä jotain apua? Jos saa niin mikäs meitä estää käyttämästä “sisäistä parantajaa”? :slight_smile:

Jos näissä omissa apuhoito “hienosäädöissä” on perää eli toimisi edes vähän jos pilleri tai kaksi jäisi vähenmälle ottamiselle niin olla hyvä tulos niinkin?

3

En ehdi nyt kunnolla vastata, mutta itselleni omat liikuntaharrastukseni (kiipeily, pyöräily, kehonpainoharjoitteet, venyttely) ovat parhaimmillaan aika meditatiivista toimintaa. Samoin musiikin kanssa pelaaminen, tai siis lähinnä rumpujen soittaminen: parasta toisten (eli parin bändin) kanssa, mutta itsekseenkin erittäin antoisaa. Joogaa ja meditaatioita olen kokeillut, ensimmäistä harrastinkin n. 6kk vuosikausia sitten. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla jos kiinnostaa.

4

Sisäinen parantaja, hoitaja!

Epäilemättä jokaisella sellainen on! Muutenhan kaikki ihmiset oireilisivat psyykkisesti. Jotkut vaan kadottavat yhteyden itseensä ja alkavat voida huonosti. Tätä siten yritetään lievittää ja “hoitaa”…

Varmaan ihan hormonitasapaino ja aivokemiatkin saattavat ihan itsestä riippumatta ravitsemuksesta, liikkumisesta, mielekkäästä tekemisestä tai lähinnä sen puutteesta ynnä muista syistä joutua epätasapainoon.

Itseään voi kyllä omankin kokemukseni mukaan hoitaa keskittymällä itsensä hoitamiseen. Meditaatio, mindfullness, itselle mielekäs liikunta ja raitis ilma. Siinä oivia keinoja. Joskus vaan ajautuu jo niin heikkoon kuosiin stressitekijöistä johtuen, että ei omin voimin saa sisäistä parantajaansa enää itseään hoitamaan. Ajaudutaan häiriötilaan.

Sitten vaan apuja hakemaan. Yhteisöllisyyteen pyrkiminen. Toisista samassa tilanteessa olevista saa usein apuja. Kun heidät vain löytää. Tietysti tyypillisesti ajaudutaan hakemaan apua lääketieteestä ja lääkkeistä. Se saattaa olla pitkä ja “vaivalloinen” tie. Loppumatonkin ilman tyydyttävää hoitovastetta. Niin eri tavalla ja erilaisilla tavoilla lääkkeet vaikuttavat meihin itse kuhunkin.

Mutta ihan mielenkiinnolla jään odottamaan muilla tiedossa olevia keinoja, joilla saa itsensä balanssiin!

5

Kiitoksia kommenteistanne ja ideoistanne, ne saattaa olla todella hyvä halpa ja tehokaskin lisäapu jos tartumme johonkin “itsehoito-temppuun” pikkasen pitemmäksi aikaa josta saatata seurata rytmin muutosta ja pallo alkaakin vieriä positiiviseen suuntaan?

No nää mun tyhjiä löpinöitä so far

Itselleni luulen puuttuvan sopivan harrastuksen rentoutuksen joilla autonominen hermosto (sympaattinen erityisesti)
saisi levätä, rentoutua (mieli ja kroppa). Tähän viittaan eka viestissä että kun on “mielekästä puhaa, olemista” niin sitä
unohtaa itsensä ja tulee kaiketi kehossaan päässään käynnistäneeksi jotain luomu “euforisia” hormooneja", nukkuun paremmin tms

Liikunta ois yksi mutta siinä vaarana liikarasitus ja siitä puuttuu se sosiaalinen aspekti, joka ehdottomasti minusta kuuluu (tai nyt haen tarkoitan) hyvän olon saamiseen eli olla puuhailla sellaisten ihmistenn kanssa josta tulee hyvää oloa.

Sanaristikoiden täyttäminen voisi kanssa olla rentouttavaa mutta mulle liian tylsää ja taas se yksin tekeminen/oleminen tuo ontumista.

Edelleen hyvä kirja mutta samoin kuin edellä lisäksi en jaksa lukea tylsiä romaaneja ja jos kirja sitten kiiinnostaa
niin sitä pitää lukea läpi yön eli saattaa tuoda stressiä vaan.

No tässä näin alkuun mitä tuli mieleen eli kiteytys: mukavaa sosiaalista yhdessä oloa tekemistä tai olemista jossa viihtyy käynnistänee päässä “endorfiinejä” ja jos siinä pikkasen maistelee alkoa niin lopputulos kuitenkin jää plussalle,
hyvä mieli hyvä oloa pitkäksi aikaa, oisko näin?

Mukavaa ystävänpäivää! :slight_smile:

6

Hei, sehän riippuu ihan siitä liikunnan lajista mitä sä haluat tehdä :wink: Esim. kiipeily on parhaimmillaan hyvinkin sosiaalista puuhaa, etenkin boulderointi, toisilta voi aina kysyä neuvoja ja ihmiset ko. lajin parissa ovat ylipäänsä mun kokemukseni mukaan hyvin rentoja ja auttavaisia - sitä saattaa istua samalla patjalla jonkun ammattilaisen kanssa ilman minkäänlaista hierarkia-asetelmaa. Tai sitten toinen vaihtoehto on jokin taistelu/ip-laji - niissäkin meno on usein aika sosiaalista, riippuu tietysti tosi paljon vetäjästä ja ns. salietiketistä. Kaikenlaisia ohjattuja jumppia jne, joogaa lukuunottamatta, olen aina karsastanut paria sellaista testanneena - samat jutut voi tehdä itsekin ilman että tarvitsee kuunnella jotain ylipirteetä fitness-smurffia siellä edustalla sekä paskaa eurodancea jonka tahtiin niitä ennaltamäärättyjä sarjoja tehdään, gaah :imp: Mutta siis, mulle liikunta on ollut jo vuosikausia se juttu, musiikin ohella, jolla ns. tyhjennän pääni, ja kevyesti paras mielialalääke tai päihde mitä on tullut testattua. Ylirasituksen riski on tietysti olemassa, etenkin jos omaa addiktiivisen luonteen, mutta itse ylirasitustilan kokeneena n. vuosi sitten olen viisastunut enkä vedä itseäni enää niin piippuun, ts. en pidä itselläni mitään viikko-ohjelmaa ton liikkumisen suhteen; liikun silloin kun tuntuu siltä. Keväästä syksyyn fillaroin työmatkat sekä välillä muutkin matkat, jolloin olen luonnollisesti paremmassa kondiksessa, mutta talvi on itelleni sellaista horrosaikaa ton suhteen, jolloin keskitytään lähinnä kiipeilyyn ja lihasharjoitteluun.

7

Joo olet grip oikeessa mut tarkoitin juuri tuota että heikossa kunnossa saattaa tehdä itselleen hallaa kun “endorfiinit alkaa jyllään” eli kevyt säännöllinen liikunta on perusasia kaikille

Ja mäkin nuorena kilpaurheilin ja oisin paljon paljon heikommassa kunnossa nyt jos en olisi SILLOIN treenaiillut niin hyvää pohjakuntoa, eli tottakai liikuntaa suositan kaikille mutta alkuun varovasti!

8

Jatketaanpas tätä itsensä hoitamista.

Siis ajana takaa et on kaikenmaailman listoja, temppuja joilla olisi hyvä itseään hoitaa kenen tahansa
mutta tässä keisissä me päihdeongelmaiset, stressaantuneet, masentuneet jne

EI ole tarkoitus listata vaan tempun nimiä ranskalaisin viivoin esim
-jooga
-meditaatio

vaan kertoa tarkemmin mitä siinä juuri Sinä teet mitä asioita olotiloja liikkeitä jne ja se tärkein että miten
Sinä itse koet ko asiassa sen hyödyn hyvän olon tms missä se tuntui ja kauanko vaikutti jne?

…

Mulla esim tämä päivä oli pitkä rankka päivä ja hyvin jaksoin eikä vieläkään väsytä
ja tempun nimi oli käydä tuttavan luona jutteleen kaikenlaisista ja siihen päälle karaokelauluntaaa
Tää oli pitkä reissu ja on tullut tehtyjämonia reissuja että on saanut taeistella että on jaksanut
mutta nyt ei
-oli mukavaa jutella kaikenlaisista asioista kun ei pitkään aikaan tavattu
-laulella joita hauskoja fiilistely biisejä
-autolla ajokin kelin takia nautittavaa rentoa

Päivän päätteeksi sitten 3 olutta ja ruokaa ja tässä ollaan pirtsakkana

Luulen että erittyi nyt niitä endorfiinejä liki euforisia olotiloja jotka poisti ketutukset
autolla ajaessakin ylleensä lihakset jännttyy mutta mielestäni olin nyt rento keskittynyt
eli ei stressiä

Mitä teki laulaminen? EN ole pitkään aikaan laulanut joten alkuun oli hölmöä pihinää
mutta viiden biisin jälkeen alkoi sujuun ja tuntuun hyvältä elli positiiviahormooneja liikkeelle
ja musiikin fibrat virtasi kehon läpi eli rentoutusta. Lauluhan on huutamista eli siinäkin mielessä
liikunnallinen lihasrasituskin mielyttävästi

Vihreää teetä pari kupillista teki hyvää piristi jne

Jos nyt nukun sittenkin ensi yön laadullisesti hyvin niin tässä taas esimerkki että kun on mukava täyteläinen
päivä niin se tuottaa jotain hormooneja (mieliala, enkokrinoligia hormoneja tms) ja jo tähänkin
asti lääkitys ollut lievää

3 oluen jälkivaikutusta tuskin huomaa

Toki illalla pientä liikaväsyäkin mutta kuulunee asiaan

Luulen että mielialaan vaikutus kestää montaa päivää?

…

Jotain tällaisia kuvauksia miten itse olette kehossanne ja päässänne kokeneet jonkun asian tilaisuuden tekemisen olemisen jolla voisi ajatella että olo paranee aiankin joksikin aikaa ns “sisäinen parantaja, hoitaja” esiin saamisella?

9

Hmm…keskustelu hiljaista?! :slight_smile:

Eikö kukaan mukamas hoida, hemmottele tms itseään kurjasssa olossa jotenkin? :astonished:
(muullakin kuin päihteillä :wink: )

Siis tärkeintä ois kuulla jokaisen omia fiiliksiä, mitä tehden, miten koette ja mistä kohtaa, mihin perustuen?

…

No kuin varkain sain houkuteltua itseni ulos ja aurinkoon ja kun rannalla asun niin järvellekin
ja ykskaks tulin kävelleeksi tosta vaan joku 30 min (2 km?) välillä lumihangessakin (vettä jäällä lumen alla?!)

No olo senkun vaan parani kävellessä ja istumisesta tms pakara, reidet jumissa niin selvästi tunsi miten
paikat aukesi rentoutui lihakset ja oli hyvä kävellä hangessakin

Vaikutus mieleen (en osaa sanoa mitä hormooneja ja mistä endorfiinejä vai mitä) eli tuli hyvää oloa,
jaksoinkin kun olin syönyt hyvin eli energiaa kroppa vaatii mutta tunsi että sitä mukavaa energiaoloa
levisi joka paikkaan päähän mielialaan kirkkaan auringopaisteen saattamina.

Järvellä oli pilkkijöitä mut pikkasen liian kaukana mutta jos oisin vielä saanut “lenkille” tän sosiaalisen puolen
ja kenties kalaa tuliaiseksi niin voisko enää reissulta parempaa toivoa, ja huom ei viinaa ei bentsoa (aamulla diapam 5 klo :sunglasses: joten aika luomutilassa olin eikä ole krapulaa joten tää päivä menee raittiina taatusti ja on vielä energiaa
puuhailla jotain pientäkin eli kun kone VIHDOIN lähti käyntiin niin mikäs on ollessa? :laughing:

…

Mielelläni lukisin muiden hoitotemppuja ja nimenomaan miten ITSE koette ne “humpat ja jenkat” vaikuttavan?

Tsemppiä!

10

Mun on pitänyt useampaankin otteeseen kertoilla jotakin tähän ketjuun, kun on mullakin aika paljonkin noita luomukonsteja, jotka oloa jeesaavat, mutta en ole vielä “ehtinyt”. On muka niin kiireistä tämä tyhjäntoimittajan elämäni :mrgreen: :unamused: . Ihan ajatuksen kanssa olen siis ajatellut kirjoittaa, joten siksi on jäänyt väliin toistaiseksi, kun ei se mun ajatukseni aina niin kovin hyvin kulje. Ei kulje nytkään, kun juuri olen herännyt ja vasta odottelen kahvin vaikutusta, joten palailen asiaan ehkä joskus myöhemmin :stuck_out_tongue: .

11

Tällainen tuli mieleen kuten eräässä laulussakin sanotaan et “olla vaan”, joten osaatteko olla vaan
ja miten sen “meditaatio” tuntuu vaikuttaa? Ja kaunko “olla vaan” että auttaa ja miten auttaa?

Itse kuulun niihin etten oikein osaa “olla vaan” eli keksin stressiä murheita huolia tekemistä ja nehän tekee olon rauhattomaksi ja tietty uuvuttaa pitkässä juoksussa ja sitten se sängyssä makaaminen tai netissä roikkuminen EI ole sitä mitä tarkoitan eli “olla vaan” koska olen ehkä vaan niin sippi etten fyysisesesti mukamas jaksa mitään mutta päässä käy “ylikierroksia” em huolet ja murheet :smiley:

Muistelen nuorempana että kävin hierojalla aika usein ja JES ! kyllä oli mukavaa “olla vaan” ja kuin se hieronta vaikutti
vielä jälkikäteen jopa päiviä!

No sellainen osaselitys on pakko antaa että mulla on tiettyjä kipuja esim IBS joka ei aina anna olla rauhassa kun jomottaa ja tietyt reläx-asennot ei sovi kuten ennen, jopa hampilekurille meno vaatii alle diapamin että pystyy ojentautuun suorana reläx selällleen eli ei kiva jos suoli kramppaa kipuja just kun pora suussa :laughing:

12

Itseään tulee hemmoteltua lähinnä liikunnalla. Jostain esiteini-iästä asti kun harjoittelu on ollut ennalta suunniteltua, kausiin jaettua ja vain ja ainoastaan kilpasuorituksen kehittämiseen tähtäävää, on tuollainen rento pk-höntsäily virkistävää. Talvella tulee hiihdettyä ja lumikenkäiltyä. Kesällä mahdollisuuksien mukaan työmatkapyöräiltyä.

13

Hyvä, mutta kerro miten se sussa tarkemmin tuntuu, mitä seuraa siitä ja kauanko vaikuttaa tms?
Ja jos tiedätä kemiasta niin kerro mitä hormooneja tms erittyy ? :slight_smile:

samaa jatkoa!

…

Itsekin nyt parina päivänä tehnyt kävelylenkkejä ja vaikutuksia:
-kivun sieto kasvaa,joap kivut häipyy
-mieliala kohenee, vrt humala tms!
-lihakset ikäänkuin rentoutuu aukeaa “esim nettiistumisen” juminiska varsinkin kun kävellessä pyörittelee
käsiä hartioilta päätä, myös sauvat hyvä apuväline

  • ryhti/olemus suorenee, tulee itsevarmuutta?
    -mitäs hormoonejä sitä erittykään? sanotaan että hyvä masislääke esim 3 x 30 min /viiikko
    eli siitkin voi päätellä että jotain mieliaalahormoonejakin
    -HUOM! ei maksa vaivaa eli aina auki eli ulos kävelee on ilmaista ja milloin vaan siltä tuntuu
    -kävelessä siis rentoutuu ja jos ei ole puhekaveria niin siinä itse voipi aatella vaikka mitä asioita ja yleensä positiiviisia
    kun mielia-alakin hyvä
    -voi kuulella musiikkia ja siinä lisävibroja keholle kävelyn ohessa

Huom2! varoitus että ei ole tarkoitus yllyttää ketään liiallisuuksiin koska liika liikunta stressaa ja voi huonontaa oloa!

Tällaisia jorinoita taas…

14

Vielä Winston-84 ehtii ja tänne sopii vielä just ja just! :slight_smile:

Ja muutkin kertokaa kuinka, millä, miten, vaikutukset, mihin osuu jne
hoidatte itseänne “yli synkän virran” ja muutenkin?

Esim ruoka kuten meillä masentuneilla on tapana sokerilla nostaa serotoniinitasoja päässäkin? :wink:

15

Mikä se kysymys oli… joo no… mulle sopii säännöllisyys, sillä en enää juokse yökerhoissa tai missään puljuissa.
Puolilta öin taju veke luomulla, maksimissaan ataraxien avulla ja herääminen aamulla seiskan maissa.
Säännöllisyys safkaamisessa, josta kaikki valmisshitti poijes ja liikuntaa jokainen aamu(päivä) ja ilta.
Ei liikaa netissä ja vain laadukkailla ja ehjää elämäntapaa tukevilla julkaisuilla, kuten plinkki.

En röökaa enää, 10.vuosi ilman ja olen pidättäytynyt bentsoista ja viunasta - täysin.
Tuolla on suurin merkitys, ja olo on sen mukainen, eikä jaksaiskaan vanhaa touhua.
Kyse on valinnasta ja muutenkin omassa elämässä, jos haluaa muutosta
on jotain tehtävä toisin, vaikka kipeeltä tuntuisikin tai sitten =>ei-muutosta.

Asennoituminen on erilaista, kun ei ole pää kipiä koko aikaa ja ei ahdista tai masenna
minkään aineen takia. Tällanen rikkinäinenkin keissi näköjään vuosien jälkeen eheytyy.
Rosoisuus ja arvet - niin fyysiset kuin henkisetkin - jäävät, mutta oloni on ihan leppoisa.
Testosteronia erittynee vielä, kun parta kasvaa - ja vanhaksi kävyksi tuleminen sopii mulle.

16

Siinä (lihavoin) SELVÄÄ TEKSTIÄ ja perusteluineen, vaikutuksineen, tuloksineen, kiitos!

17

Shhhhhit! Meni pitkä sepostus bittiavaruuteen mutta toinen kerta toden sanoo.

Hyvä topic. Tavallaanhan sulla on tuossa kaksi eri kysymystä.

1. miten luoda itselleen hyvä olo konkreettisilla toimenpiteillä ja

2. miten pystyy auttaa itse itseään ja sitä “sisäistä parantajaa” luomaan itsekullekin hyvää, jopa parantavaa oloa, energiaa? Siis jos pystyy…? Jos perää, niim mihin mielestänne tällaisen “sisäinen parantaja” perustuu?

Ekaan on siis helppo vastata ja siihen tulikin jo monta hyvää vastausta.

Kokemukseni mukaan fyysiset toimenpiteet kuitenkin vain kokoavat sut kasaan mutta eivät korjaa sitä perusrakennetta sussa josta kaikkki tämä sotku johtuu. Joten hehkutanpas tälläkin tuota Daniel Mackleria. Sillä on hyviä self- help- ohjeita kysymykseesi “sisäisestä parantajasta”.

Mackler on korkeasti koulutettu tuplatohtori, ja pyörittänyt omaa psykoterapeutin praktiikkaa New Yorkissa kymmenen vuotta. Ei siis mikä tahansa helppoheikki, joten hänen self- help- matskunsa on ihan varteenotettavaa.
Tässä pähkinänkuoressa hänen näkemyksensä perusongelmasta johon oikeastaan suurin osa ihmiskunnan ongelmista perustuu. itse olen samoilla linjoilla:

youtube.com/watch?v=xb-pke3ud0E

Ei kannata säikähtää tuota childhood trauma- termiä se on vain psykoterapeutin käyttämää terminologiaa.Itse vierastan trauma- sanan liikaviljelyä, mutta pointti ja asiasisältö tärkein. Jos minulta kysytään kaikkien pitäisi jossain määrin peilata näitä teorioita omaan etiologiaansa, se saattaa laittaa valot päälle hämärään.

Jos kiinnostaa lisää niin tubessa on siltä monta hyvää pätkää. Ihmisille kuten minä, jotka suhtautuvat terveellä paranoialla kaikenlaisten kallonkutistajien motiiveihin, mm. tämä pätkä on mielenkiintoinen:

youtube.com/watch?v=G2-p4A7Bl6s

Tietysti amerikkalainen systeemi on vähän eri kuin suomalainen, mutta perusjutut samoja. joten jos “sisäinen parantaja”- ajatukset kiinnostaa, niin eikun self- evolution- projekti käytiin!

18

Ethän tarkoita että toinen pystyisi toiselle antaa energiaa “parantavaa voimaa” tms?

SItä itse en tarkoita vaan mitä ihan vaan miten itse kukin voimme auttaa itse itseämme ihan jalat tukevasti maassa
ja se ydin millä keinoilla ja mihin koemme sen kohdistuvan ja miksi?

Oiskoo sulla aikaa poimia noista jotain otoksia jotka suomentaisit, eli ymmärtänet ettei aina jaksa tankata tietoa sanakirjaa pläräten eli joitain perusfaktoja edes?

Esim tästä alkuun:
“Tässä pähkinänkuoressa hänen näkemyksensä perusongelmasta johon oikeastaan suurin osa ihmiskunnan ongelmista perustuu. itse olen samoilla linjoilla:
youtube.com/watch?v=xb-pke3ud0E”

Kiitos jos vaivaudut?

19

^
ainiin joo tosiaan enkkulandia voi tulla esteeksi joillekin. Mitenhän mä nyt saisin nuo ajatukset nätisti pähkinänkuoreen…

Macklerin ideologia pohjautuu psykoanalyyttiseen ajatteluun ja erityisesti Alice Millerin teorioihin. Milleriltä on ainakin kirjastosta lainattavissa suomenkielisiä maalaisjärjellä ymmärrettäviä teoksia. Jos et ole lukenut ja kiinnostaa niin esim. Millerin Alussa oli kasvatus, ja Lahjakkaan lapsen draama ja todellisen itseyden etsintä kannattaa lukaista. Ne käsittelevät lapsuuden kasvuolosuhteiden merkitystä yksilön persoonaan ja elämään sekä niissä sivutaan lapsuuden historiaakin aika kiehtovasti. Ja niistä käy ilmi miten kaikki lapset joutuvat tavalla tai toisella eroon omasta todellisesta itsestään koska he joutuvat sopeutumaan kasvattajiensa todellisuuteen. Ja tämä omasta todellisesta itsestä eroon joutuminen aiheuttaa sietämättömän sisäisen ristiriidan lapsen mielessä, ja tämä ristiriita on sen kaiken henkisen pahoinvoinnin kirjon taustalla, mitä ihmiskunnalla on.

Eli ei siis mitään henkiparannushihhulointia :mrgreen: vaan psykoanalyyttiseen teoriaan pohjautuvaa oman sisäisen ITSEN eli sisäisen parantajan löytämistä. Kuulostaa äkkiseltään aika mystifioivalta hörhöilyltä, mutta tarkemmin perehdyttyä saatat huomata että ihan varteenotettavia juttuja.

20

ok kiitos kaunis ja varmasti totta, mutta mää en myöskään hae lapsuustrauma tai -kasvujuttuja
vaan esim ihan vaikka omenan syönti, hieronta, juttelu kivan saman kemiaisen ihmisen kanssa, avaaruuden ihmeitä
mustassa yötaivaassa, tai vaikkapa omien varpaiden jumppaamista nostaa kynä lattialta, tai akupunktio what ever
siis simppeleitä arkijuttuja joita liki kuka vaan voisi tehdä tai olla ja sitten se vaikutus olotilaan, mihin vaikuttaa,
kestääkö kauann, tuleeko riippuvaiseksi (esim hölkkäkin?), ja tietty pitää sopia ko persoonan omaan elämää tukevaksi
oli bentso/alko tms riippuvuuksia?

Kiertelen kaartelen etsien kun en tiedä mitä etsiä mutta varmasti jokainen meistä vaikka huomaamatta
hoitaa relaksoi, tai virkistää itseään eri tavoin ja hauskin mikä nyt äkkiä tulee mieleen näin torpanäijän näkökulmasta on tää puuceessä istuminen kesällä keskellä luontoa, järveltä kuuluu kuikan vihellys ja samalla lueskella vaikka vanhoja lehtiä, aku ankkaa jne :slight_smile:

Jatketaan…

ps tokihan kaikki edes tietää mikä on puucee :mrgreen: