Siirryn tänne vähentäjistä

Moi!
Olen täällä uusi, olin ensin ajatellut vain vähentäväni mutta kun ei se kovin pitkään ole onnistunut, alle 3 vkoa on “ennätys” monen vuoden aikana. Siispä on parempi pistää korkki nyt kokonaan kiinni. Mun tarinaa on tuolla vähentäjissä, joten en kokonaan sitä historiaani tähän avaa, jos jotain kiinnostaa niin löytyy ketjusta “Uuden jäsenen esittäytyminen”. Nyt on menossa kolmas päivä ilman alkoholia (se on ainoa käyttämäni päihde) ja toistaiseksi sujuu ihan ok, koska mulla ei ole rahaa juoda. Sitä en tiedä miten pystyn pitämään korkin kiinni myös parin viikon päästä kun on palkkapäivä! Raha-asiani olen kyllä saanut semmoiseen jamaan että niistä selviäminen menee kituuttamallakin vuosikausia. A-klinikalle en tule menemään, syitä en siihen lähde erittelemään. Yritän siis itsekseni ja haen netistä tukea. Tästä se lähtee, toivottavasti :slight_smile:

Tervetuloa! Kyllä tänne mahtuu :slight_smile:. Olet tehnyt viisaan päätöksen.

T. Prossa

Kiitos Prossa! Tukea varmasti tarvitsen, yritän etsiä sitä ENNEN kuin lähden juomaan enkä jälkikäteen voivottele morkkista.

Lämpimästi tervetuloa tälle puolelle, una mujer :slight_smile: hyvään paikkaan olet tiesi löytänyt ja viisaan päätöksen tehnyt. Sen voin sanoa heti, että aivan takuuvarmasti et tule juomattomuutta ainakaan katumaan.

Kannattaa mietiskellä kaikkia syitä, mitkä ovat sen taustalla että korkin olet päättänyt sulkea. Rahattomuus ei kanna pitkälle, minullakaan ei ole useinkaan ollut rahaa juoda, mutta silti sitä pätäkkää helposti löytyy, jos juotatus alkaa. Ihan kuten laskin, että talouteni menee heittämällä miinuksella jos tupakoin, ja siltipäs taas polttelen enkä ymmärrä mistä se raha siihen oikeasti löytyy. Tällä tarkoitan siis sitä, että kannattaa tosiaan etsiä ne muutkin syyt mitkä tukee raitista elämää, muuten on kovin helppoa sortua, viimeistään sillon palkkapäivänä.

Täällä lopettajissa saa apua ja tukea, pysy aktiivisesti linjalla vaan ja kirjottele reippaana fiiliksiä, oli ne hyviä tai huonoja. Meitä aktiivisesti linjoilla roikkuvia on jokusiakin, joten hädän hetkelläkin tsempataan kyllä!

Mukavaa raitista tätä päivää :slight_smile:

Mulla taas sitä rahaa ei vain löydy mistään, en ole missään ryyppyporukassa jossa voisin joltain lainata, juon yksin kotona, salaten sen kaikilta. Mulle iso syy on terveys! Ja myös ulkonäkö, vaikka se pinnalliselta saattaakin kuulostaa mutta kuka nyt haluaisi keski-ikäisenä näyttää kulahtaneelta ja pöhöttyneeltä kassi-almalta. Mulla on tavoite liikunnan suhteen, ja se ei koskaan toteudu ellen lopeta juomista. Tiedän mitä alkoholi tekee erityisesti aivoille enkä halua sitä itselleni. Mulla jäi liikunta pari kuukautta sitten ja tällä viikolla aion palata taas sen pariin!
Yksi motivaatio on myös raha. Vaikka maksan paljon ulosottoon joka kuukausi, silti mun olisi mahdollista saada rahaa säästöönkin, jotta pääsen lomareissulle ensi kesänä. Toivon että nuo asiat kantaa sen palkkapäivän yli!

Tervetuloa vaan minunkin puolestani. Kiva lukea uusista lopettajista, joita tässä itsekin taas edustan. Pientä änkyttämistä on ollut tämä omakin raittius kesäkauden aikana. Tavoite on silti palata raittiiseen elämään. Se on kuitenkin minulle parasta ja sangen turvallista. Toivottavasti päätöksesi pitää ja kestää, että saat raittiuden hyvään alkuun. Itsekin luotan tämän sivuston tukeen, kun en nyt muuta halua. Tsemii vaan raittiin elämän rakentamiseen! Liikunta auttaa minuakin. Juodessa se jää heti…

Viides päivä menossa ja ihan ok sujuu. Niin kauan sujuu ok kun tiedän ettei ole rahaa! Eilen palasin jopa kuntosalille yli kahden kuukauden tauon jälkeen ja huh huh kun kunto oli laskenut! En jaksanut puoliakaan siitä mitä viimeksi. :unamused:
Huomaan olevani “pirteämpi” aamuisin, pirteähän nyt en ole ikinä eläissäni ollut aamuisin… työtkin kiinnostaa vähän enemmän kuin ennen :laughing:
Toivottavasti tässä parin viikon aikana vahvistuu sen verran etten palkkapäivänä lähde heti juomaan. Pitää varmaan sopia joku palaveri heti seuraavalle aamulle!

Tervehdys Mujer ja tervetuloa palstalle. Hyvä, että siirryit tänne jos sinulla on joitain vaikeuksia määritellä tilanteesi ongelmallisuutta. Täällä on selvemmät sävelet lopettamistoivomuksen suhteen. Itselleni selvä joko-tai-asetelma on oikea.
Vaikutat sen verran määrätietoiselta kuntosalijuttusi kanssa, että sinä voisit kokeilla toistakin raittiutta tukevaa niksiä. Tähtäät ensi kesänä lomareissuun. Miten olisi jos avaisit vaikka uuden tilin ja siirrät sille maksumääräyksellä joka kuukausi sen summan joka sinulta menee tänä päivänä ryypiskelyyn? :wink:
Tsemppiä edelleen ja pysy pls. linjoilla.

Mulla jopa on toinen tili jo olemassa, jota en tällä hetkellä käytä, eikä siihen tiliin ole korttia! Tietty summa kuukaudessa sinne olisi aika hyvä pohja matkakassalle, loppujen lopuksi aika vähällä tulee arjessa toimeen pakollisten menojen jälkeen. Kiitos tsempeistä kaikille ja tsemppiä toivon myös kaikille!!!

Minä, 7 vuotta sitten…Loppui huonosti…

Oliko Jontte tarkoituksesi vihjata että koska sinä et onnistunut minäkään en voi onnistua?

MIkä sitten lasketaan onnistumiseksi…? Minä kävin aikoinaan kyllä kirjainkerhossakin, kerran. Jos se jollekin sopii, se on hyvä, minulle se ei sopinut. En ole muutenkaan ryhmäihminen. Aikanaan join parikymmentä (tarkalleen ottaen 21 tölkkiä oli mulle se riittävä annos) kaljaa kolmesta neljään kertaan viikossa. Elämässäni en silloin nähnyt mitään muuta kuin juomisen. Aika alkoholistista siis…

No, erään pohjakosketuksen jälkeen kävin siellä toveriseurassa ja olinkin silloin kolmisen viikkoa selvinpäin. Ja sitten taas join, tämä tapahtui syksyllä. Seuraavana kesänä koin yöllä yksin jonkinlaisen ihmeellisen valaistumisen, jonka seurauksena juomiskerrat rupesivat vähenemään aivan spontaanisti. Väliin jäi viikkoja, joskus pari kuukauttakin ja olin rauhallisen onnellinen.

Paniikkihäiriöoireita toki oli, mutta vain krapulassa. Viimeiset kestivät neljä päivää ja sen jälkeen vain tiesin etten enää juo. Olin aivan yksin tämän oivaltaessani. Olin muistaakseni viitisen kuukautta raittiina “omin avuin” ennenkuin löysin edes tänne plinkkiin! Vuoden ja kahdeksan kuukauden kohdalla horjahdin ja join yhden yön…ja siitä on nyt taas reilu vuosi.

Muuta “ulkopuolista” apua mulla ei ole ollut, kuin tämä palsta. Aviomiehen ja ystävien apua en tietenkään väheksy, mutta en myöskään laske heitä ulkopuoliseksi avuksi. Mielestäni minä olen ihan onnistunut tässä raittiudessa. Nautin elämästäni selvinpäin ja otan vaikeudet vastaan myös selvinpäin. Kohtaan kaikki tunteeni selvinpäin. Siis ELÄN, enkä tarvitse kemiallisia viihdykkeitä tai turrutusta. Mietoa rauhoittavaa joudun toisinaan ottamaan (ahdistukseen), mutta en ole koskaan ottanut sitä päihtymistarkoituksessa.

Niin… Onko se nyt siis niin, että joko en ole koskaan ollutkaan alkoholisti, tai että nyt en ole oikeasti raitis…? :unamused:

Oli miten oli, elämäni oli ennen aika paskaa ja nyt se on aika hyvää.
Tsemppiä sulle Una Mujer! :slight_smile:

Hups. Unohtui, alussa oli todella suurena apuna Lilli Loiri-Sepän kirja “Selviämistarinoita”! :slight_smile:

juuri näin.en usko että kuulut niihin ihmelapsiin jotka kirjoittelevat täälläkin ja lopettanut yksin tai jonkun vitun netin kautta.Niitä on n 5 kpl 200 000 juoppoa kohti.Mutta onnea matkaan.

Niin, kyllä noissa Jonten sanoissa vinha perä on. Harva onnistuu millään tavalla, yhdessä, yksin, hoidossa jne. Joten jokainen joka onnistuu raitistumaan tavalla tai toisella on poikkeus.

Kas kummaa, minä tunnen montakin jotka ovat ihan itsekseen lopettaneet rankankin päihteidenkäytön.
Eikä mielestäni ole kovinkaan fiksua vertaistukipalstalla sanoa heti “et sinä onnistu kuitenkaan”.
Ryhmäihminen en myöskään ole, enkä ole hyvä puhumaan asioistani yleensäkään, mutta olen hyvä kirjoittamaan niistä. Itseni tuntien tällainen tapa sopii minulle parhaiten. Se, että se ei sovi jollekin muulle, ei anna oikeutta sanoa ettei se voi sopia kenellekään. En minäkään huutele kuinka ryhmäjutut ei toimi koska ne ei toimi mulla. Got the point?

Olen samaa mieltä unan kanssa, että eipä täällä ennustajia/latistajia tarvita ja kaikki keinot raittiuden saavuttamiseksi ovat sallittuja.

Jokainen toki voi ennustaa omaa tulevaa aikaa jos haluaa ja ennustuksen paikkansapitävyyden voi sitten ihan itse todeta ajan kuluessa ja säätää raittiustyökaluja, jos on tarpeen :slight_smile:

Tsemppiä una raittiuden tielle.

No ehdottomasti kannustan, tottakai, tyylillä millä hyvänsä. Sillä ei ole mitään merkitystä. Raitistumisen mahdollisuus koskee jokaista, vaikka harvan kohdalla se toteutuu. Luvut ovat karuja.

Totuus on juuri tuossa!

Vain nöyrtymällä ja ottamalla vastaan korkeamman voiman avun me selviydymme. Emmekä kaipaa tänne plinkkiin valehtelijoita jotka houkuttelevat meitä pois oikealta tieltä.

Kiitos Jontte!
Kiitos muut AA-veljet ja sisaret kannustavista ja totuudellisista kokemuksistanne, joita olette täälläkin jakaneet.

Muistakaamme että netin kautta me emme tietenkään pelastu, vaan ryhmä, oikein ymmärrettynä on se joka on.

Muistakaamme, että ne ihmiset jotka kokevat löytäneensä totuuden ovat useimmiten niitä, jotka ovat täysin eksyksissä.

Hei vaan una mujer ja voimaa yritykseesi. Täällä monessa viestiketjussa sorrutaan julistamaan yhtä totuutta. Sitä ei kuitenkaan ole olemassa, koska päihteidenkäyttökin on niin moninaista ja erilaisia elämäntilanteita on yhtä paljon kuin toipujiakin.
Kyllä se omin voiminkin toipuminen mahdollista on. Toisinaan voi olla hyvä tukeutua apuunkin ja myös ymmärtää sitä hakea, mikäli omat voimat eivät riitä. Ei ole häpeä ottaa vastaan apua, sillä vaikeasta päätöksestä ja siinä pysymisestä on kyse.
Pitää kuitenkin luopua rakkaastaan, vaikka se ei mitään hyvää elämään olisi tuonut enää pitkään aikaan. Paluu kohtuukäyttöön risteilee välillä mielessä, mutta pitää vain hyväksyä, ettei minusta siihen ole.
Jos joku asia ei tunnu itsellä toimivan niin pitää kokeilla jotain muuta. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat keinot monien joukosta ja soveltaa niitä parhaaksi näkemällään tavalla. Se vaatii itsensä tuntemisen opiskelua ja taitoa käsitellä tunteitaan. Erilaisiin tunnetiloihin ainakin itse tuli usein juotua.
Kokeilin monenlaista niiden 5-6 vuoden aikana, joina jo yritin pyristellä alkoholista eroon. Sitä ennen meni 10 vuotta juodessa eikä se tuntunut ongelmalta. koska sitä ei itselleen tunnustanut. Tännekin rekisteröidyin vuosia sitten, mutta silloin sekään ei kantanut.
Toivon sinun löytävän oman tapasi raitistua, eikä vastoinkäymisistä kannata lannistua. Yleensähän niitä tulee kuitenkin ja sen jälkeen yritetään uudelleen kunnes onnistutaan.
Kaikkea kannattaa ja pitää kokeilla. Kokeilin minäkin nämä AA vertaistukiryhmät ja n. kymmeneen käyntikertaan ne jäivät. En kokenut niitä omakseni enkä saanut niistä mitään. Enkä todellakaan halunnut niistä uutta riippuvuutta, kun juuri yhdestä olin pääsemässä eroon. Jotkut kun kertoivat käyvänsä niissä joka päivä, niin ajattelin että ei helvetti sekään mitään elämää ole istua kokouksissa kaiket päivät. Ennemmin valitsin oikean elämän ja arjen elämisen.
Eikä täällä maaseudulla mahdollisuuksia ole käydäkään ihan nurkan takana. Lähimpään “toveriseuraan” voi tulla matkaa 50-100 km. En halua kuluttaa aikaani tuollaisiin matkoihin sillä siitähän tulee 3-5 tunnin reissu per käynti. On kuitenkin työ, perhe, harrastuksia ja aika kuluu muutenkin. Vertaistukea saan tarvittaessa soittamalla.
Jotta tämä ei näyttäisi liian helpolta niin en minäkään yksin selvinnyt. Hakeuduin laitoshoitoon ja se oli minun keinoni ja hyvä näin. Jokainen valitkoon oman tapansa. Onnea sinulle ja horjahduksetkin ovat eteenpäin menoa kohti selvää päämäärää. Pidetään mieli kirkkaana ja kirkkaat pois mielestä.