Shield ilmoittautuu

Huomenta kaikille…
Nyt riitti, huomasin että apua on haettava. Mutta päätin kuitenkin ensin kirjoitella tänne. Jos täältäkin saisi hyviä neuvoja opastusta.
Asiaan… Olen hieman alle 50v mies, joka vielä viime talvena oli kohtuukäyttäjä, mutta nyt on karannut lapasesta. Miksikö näin on päässyt käymään. Ehkä suurin syy on vieraantuminen sosiaalisesta elämästä. Vielä viime talveen asti pysyin mukana, muutta harrastukseni loppui ja sitä kautta myös sosiaalinen elämä. Hassua sinäänsä, koska työssä olen ihmisten kanssa tekemisissä paljonkin. Sinäänsä myös hassua, kun oli taloudellisesti vaikeaa ja rahat vähissä, niin alkoholia ei tehnyt ollenkaan mieli. Mutta nyt kun raha-asiat on kunnossa ja hyvä työpaikka, niin alkoholi maistuu (vain olut).
Olen kotijuoppo. En viihdy kapakoissa, vaan juon kotona. Kun olen tietyn määrän juonut niin sitten petiin nukkumaan ja uneen.
Tällä hetkellä alkoholi ei vaikutta vielä työntekoon, mutta pelkään pahoin että joku päivä se eteen tulee.
Olen selvinnyt autokolarista, polven rikkoontumisesta, olkapään repeämisestä hyvän fyysisen kunnon avulla, mutta tätä en yksin pysty selvittämään.Jos voisitte antaa hieman neuvoja, niin olisin kovasti kiitolliinen, tiedän sen että kun pari kuukautta pystyy olemaan kuivilla, niin pääsen takaisin jonkun harrastuksen pariin ja sitä kautta myös elämään. Kiitos etukäteen. Jukka

Moi Shield ja tervetuloa!
Onneksi olet herännyt tilanteeseesi, täällä meitä on iso joukko samanlaisia. Kun alkoholia on käyttänyt pitkään ja se liittyy kaikkeen, putkahtaa se myös jatkuvasti mieleen, mutta ajan myötä helpottaa. Koita olla tänään juomatta, älä anna periksi vaikka riippuvuus kuiskii korvaan, että voi sitä yhden ottaa… Ei me tarvita sitäkään.
Kohtuukäyttö sopii niille jotka ei pysty ottamaan kuin sen pari…

Plink on hyvä kainalovauva, samoin kirjat, kuten Juhani Seppäsen “selvästi juovuksissa” ja Lilli Loiri- Sepän “selviämistarinoita”. Noista oli minulle apua. Ja kirjoita tänne, täällä on valtavasti kokemusta juomisesta ja sen lopettamisesta :laughing:

Hyvää kesäpäivää peukut pystyssä toivottaa Rulla

Tervetuloa :slight_smile:

Minä ja moni muukin täällä on elänyt ja kokenut samanlaista kuin sinä. Ulkokuori on ok, mutta sisältä rikki. Julkisivu kunnossa. Meitä on paljon. Kehotan sinua lukemaan näitä sivuja sekä ainakin Juhani Seppäsen kirjan. Lilli Loiri-Sepän kirjasta en voi sanoa, kun en ole sitä itsekään vielä lukenut. Minulle nämä sivut ovat olleet oljenkorsi ja tietty luja tahto, että nyt ei enää. Ei kohtuukäyttö (joskus harkitsen, että kun olen vuosia ollut ilman niin voisin ajatella … huom. ajatella josko kohtuukäyttö, mutta ei nyt).
Olen ajatellut myös että tämän on minun oma vedonlyöntini jonka on voitettava! Minä en ole häviäjä!

Itkenyt ja huutanut olen monesti tämän lyhyen kuukauden aikana. Mutta on hienoa huomata, että hengissä olen ja selvin päin.

Paras kannustun jonka olen saanut oli " Ryypyn ottaminen on sama jos ajattelisi ampua itseään päähän… ihan vähän. Menoa se on sitten." Ainakin minun kohdallani. Miksi leikkimään?? Ja itse tokaisin haluilleni yksi ilta “pidä suus kii silloin kun puhut mulle”.

Lämpimästi tervetuloa meidän keskuuteen!
Särö

Kohtuukäytöt ym huikat voi unohtaa kun raittiutta rupeaa olemaan vuosia takana.
Yksinkertaisesti koko homma rupeaa unohtumaan ja ei pää sekoittamista enää kaipaa.
Turhaa tavaraa koko litku.

Ensimmäinen päivä päätöksen jälkeen on mennyt hyvin. Jääkaappi tyhjänä oluesta ja fiilis hyvä. Aamulla vielä soittelin A-klinikalle ja menen juttelemaan sinne maanantaina. Nyt kesälomalla ollessani tuntuu helpommalta kieltäytyä ottamasta alkoholia. Vaikeinta itselleni on aina töiden jälkeen kun tulee omaan asuntoon ja ketään ei ole odottamassa ja mitään ei ole illaksi ole suunnitellut. Tuolloin aina käväisi lähikaupassa hakemassa olutlastin. Nyt näyttää hieman valoisammalta kun päätös on tehty ja apua on haettu.
Sekä huomenna on treffit. Mukava tavata uusia ihmisiä.
Nyt lasken päiviä ja olen kiitollinen jokaisesta selvästä päivästä.

Niin ja kiitokset runehille, Särö*_*lle ja Rullalle.

Itselleni oli jokapäiväistä juuri tuo että töiden jälkeen ei ollut muka mitään,mies tekee usein pitkää päivää ,lapset suht isoja jo…ei muuta kun kaupan kautta siideriä tai olutta…joskus en monena päivänä kehdannut peräkkäin hakea kaupoista niin sitten ajelin vaan suoraan kotiin ja siellä sitten tuliaispulloja ja niitä lipitin…loppukuukausina oli jo ihan sama mitä join :confused:

Kävipä kerran niinkin että jäin ylitöihin tekemään paperihommi ja sielläkin kittasin viinapaukkuja siinä samalla…Hurjaa kun alkaa ajattelemaan kaikkea,mutta kaikki huonotkin muistot kannattaa käydä päässään läpi kun ne sieltä pulpahtelee ajan myötä,vaikkei ne mukavia olekkaan ne kököt muistot.

Paljon,paljon tsemppiä ja annahan kuulua itsestäsi täällä:)

Huomenta kaikille ja Hanna80:lle kiitos ja voimahali. Kun lueskelin eilen täällä eri ihmisten viestejä, niin ensimmäiseksi tuli tunne, että omat vaikeudet tuon juomisen suhteen on tosi pieniä ja mitättömiä. Seuraava ajatus kuitenkin oli että olen onnekas. Nyt te kaikki jotka luette tämän, tämä ei ole arvostelu eikä väheksymistä teidä ongelmiin, kerron vain omasta lähtökohdasta ja kokemuksesta. Eikä tämä ole neuvomista. Täällä on todella loistavia ihmisiä jotka todella osaa neuvoa toista ihmistä.
Siis miksilö olen onnekas, no, löysin ensiksikin tämän foorumin. Toiseksi tunnustin itselleni että tarvitsen apua siihen että pystyn lopettamaan juomisen ja kolmanneksi päätös että lopettaa.
Nyt alkoholiton vuorokausi takana ja ajatukset kirkkaina aamukahvia juoden, olo on hyvä. Vaikka nyt ei tee mieli alkoholia, silti menen maanantaina A-klinikalle ja keskustelemaan ongelmastani ja hakemaan päätökselle lisää tukea, vahventamaan sitä perustaa että se pohja olisi mahdollisimman vahva ja johon sitten tukeutua heikkona hetkenä ettei sorru uudestaan. Aion myös kertoa niille harvoille ystävilleni tästä, koska tiedän että sieltä myös saan apua. Sekä kirjoittaa tänne omia tuntemuksiaan ja selviytymistarinaa. Sillä tämä foorumi auttaa selventämään omia ajatuksia ja myös sitä kautta auttaa.
Tsemppiä kaikille. Jukka

Huomenta Shield! Mukavaa kuulla että olo on hyvä. A-klinikalle menokin kuulostaa järkevältä ajatukselta. Itse olen ollut noin vuoden raittiina ja pohdin että jos menisin AA-ryhmään. Raittius sujuu ihan hyvin, mutta mulla on valtava tarve puhua tästä. Plinkissä roikun ylensä monta kertaa päivässä, vaikka en aina kommentoikaan. Luen ja mietin. Minusta tämä alkoholiriippuvuus/alkoholismi vaatii elinikäistä hoitoa tai muistutusta, ettei erehdy luulemaan itseään terveeksi ja sitä myötä kokeilemaan kohtuukäyttöä. (Ei myöskään liköörikarkkeja eikä jälkiruokia missä on alkoholia.) Mä tulen lopun ikääni olemaan tällainen, eli ihan ihana ja kelpo kunhan jätän koskematta lasiin :smiley:

Tervetuloa Shield omasta puolestani mukaan raittiiseen elämään :smiley: !

Jokaisella on se oma yksilöllinen pohja, jota alemmaksi ei halua mennä. Tuo pohjan korkeus voi vaihdella, joten jos sinulla on ulkoisesti asiat kunnossa, hieno juttu. Alkoholismi on sillä tavoin kavala sairaus, että jos jättää takaportin = pienenkin mahdollisuuden ottaa ehkä joskus niin se tulee toteutumaan ennen pitkää.
Olen (ja monet muut sekä AA:n ohjelma) havainneet hyväksi tehdä aina päätös olla ottamatta päiväksi kerrallaan. Siitä se loppuikä kuitenkin muodostuu, päivistä. Ajatus luovuttamisesta, että alkoholi on totaalisesti voittanut, on myös hyvin tärkeä raittiuden jatkumisen suhteen.
Nämä ovat sellaisia juttuja, jotka jokainen lopettanut on käynyt lävitse. Joskus, minä mukaanlukien, on joutunut tankkaamaan asiaa päähänsä useamman kerran.

Kontakti A-klinikalle kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Tämä plinkki on hyvä foorumi, mutta olemme täällä vain “virtuaalitodellisuudessa” ja elämä raittiina tapahtuu näiden nettisivujen ulkopuolella.

Hyvää raitista lauantaita meille kaikille :smiley:

Juuri näin AK! Aluksi minä käytin alkoholia, mutta sitten se alkoikin käyttää minua. Kun käyttösuhde muuttuu, sitä ei voi suitsia. Ihan turha koittaa… vain lopettamalla voin hallita alkoholinkäyttöäni.

Hei Shield, ja tervetuloa mukaan!

Alkoholi on kiero kaveri, hetken auttaa ja parantaa suorituskykyä, mutta tuppaakin sitten kääntämään vaikutukset päinvastaisiksi.

Halu olla ilman, kokonaan ilman, ja ehkä vasta myöhemmin aukeava ymmärrys, että alkoholia ei oikeasti tarvita täyspainoiseen elämään, auttavat kyllä matkalla eteenpäin. Minulla sekä henkinen että fyysinen jaksaminen ovat parantuneet niin huimasti alkoholin jättämisen jälkeen, että kaipuuta vanhaan ei minulla enää ole. Tavallaan olen vieläkin - neljän kuukauden jälkeen - jonkinlaisessa raittiushumalassa, ihmettelen vain miksen tätä aiemmin keksinyt :slight_smile:

Saattaisit ehkä pitää “metsänreunan miehen” kirjoituksista täällä plinkissä. Yritän linkittää hänen ketjuunsa, saa nähdä onnistuuko: viewtopic.php?f=42&t=24544 .

Elämä on helpompaa kun sen alkoholin jättää kokonaan pois. “Kohtuukäyttö” ei alkoholistilta onnistu kuin ehkä yhdessä tapauksessa miljoonasta, jos silloinkaan, ja on yksinkertaisempaa jos ei edes kuvittele olevansa se yksi miljoonasta. Kaikki se aika ja energia, joka menee juomisen suunnitteluun ja siitä suremiseen sekä itse juomiseen vapautuu paljon positiivisempaan tekemiseen, ja aidon oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Halauksia ja seikkailumieltä raitistumisretkelle!

Juuri näin koen minäkin ja haluan takaisin pomoksi vaikka sitten lopettamalla kun muu ei ole onnistunut, lällällää viinapirulle!!!

Menikö viikonloppu hyvin?

Pipari

Moi kaikille…
Päivitetäänpäs tätä omaa juttua. Viikonloppu oli ja meni. Lauantaina kävin ravintolassa ja yllätys… lasissa oli vain vhissyä. Oli yllättävän helppoa olla ottamatta. Eikä koko viikonloppuna tehnyt kovastikkaan mieli. Pari kertaa kun oli oikein kuuma niin olut käväisi mielessä, mutta onneksi jääkaapissa oli muuta juotavaa.
Maanantaina sitten kävin heti aamusta A-klinikalla juttelemassa ja jäi hyvä mieli. Sain sieltä tukihenkilön jonka kanssa aloitan yhteistyön ja vahvistan hänen kanssaan tätä omaa päätöstä. Itse tunnen onnistuneeni tässä lopettamispäätöksessä. Paljon on vielä tekemättä ja paljon tulee varmasti haasteita olemaa edessäpäin.

Itse tein selvän suunnitelman kuinka tätä vien eteenpäin:

  1. Tunnusta: Tunnusta itsellesi että sinulla on alkoholiongelma… (tämä on yleensä helppo)
  2. Tee päätös lopettamisesta: Tämäkin vielä menee hyvin koska mitään ei ole vielä tehty, muutas kuin ajateltu.
  3. Lopeta: Korkki kiinni. Tämä on jo vaikeaa. Jotkut selviävät tästä yksin, suurin osa ei.
  4. Hae apua: Tämä on se vaikein kohta. Monet kuvittelevat että pystyy hallitsemaan juomisensa, mutta jos lopettamis/vähentämispäätös on hataralla pohjalla, niin ilman apuvoimia onnistumisprosentti on pieni.
  5. Vahvista päätöstäsi tukijoukoilla: Monet alkoholiongelmat johtuu heikosta sosiaalisesta kommunikoinnista, yksin jäämisen pelosta, tyhjyydentunteesta. Itselläni kyse on juuri tästä. Olen muuttanut usein ja sosiaalinen verkko on hyvi repaleinen. Nyt yritän paikata sitä että se olisi paljon vahvempi ja auttaisi minua päätöksessäni.

Näin minnä aion edetä tässä. Nuo kohdat ovat muistilista itselleni. Jos joku saa niistä vinkkejä, niin hyvä. Ja kiitos kaikille, viestitellään (jo 5 päivää raittiina). Jukka

Tuli tuplana…

Hienoa että selvisit viikonlopusta noin hyvin. Itsellänikin nyt kaksi viikonloppua takana ja yllättävän hyvin on mennyt vaikka on ollut monta tilannetta repsahtaa. Olisikohan nyt lopultakin tullut se kuuluisa naksahdus ja loppuisi ne turhat lopettamisyritykset?? Tupakan kanssa taistelin useamman vuoden ja sitten vaan yhtenä päivänä sain tarpeeksi tahdonvoimaa kasaan ja se loppui kuin seinään.

Hyvää jatkoa! Pipari

Heips…
En ole päivitellyt tätä vähään aikaan. Hyvin on homma pitänyt. Yli 2 viikkoa kuivin suin. Ainoastaan 3 ykkösolutta juotu viime viikonloppuna (kai se on se oluen maku…). Seuraava etappi on painon pudotus ja kadonneen vyötärön metsästys.

Hei Shield,
kiva että olet päässyt hyvin alkuun. En halua olla ilon pilaaja, mutta ykkösolutkin on alkoholia…
Itse harrastin alussa alkoholitonta olutta, mutta tulin aika nopeasti tulokseen, että turha ylläpitää oluen maun muistoa. Vaihdoin maustettuihin mineraalivesiin ja sitruunasoodaan (palkintojuomani:nyt olen ansainnut -tunteeseen).
Seuraava etappi on alkavan raittiuden YLLÄPITÄMINEN. Paino tuppaa tippumaan siinä ohessa ylimääräisenä palkintona.
Ja vinkkinä sinulle - ja kaikille muillekin miehille - ilmoittaudu jollekin kurssille. Ihan mille vaan - KAIKKI kurssit pursuavat fiksuja mukavia NAISIA! Kansalaisopistojen kurssit alkavat taas pian ja ne ovat halpojakin. Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa iltoihinsa jotain tekemistä eikä siellä juoda viinaa.
Ja jos vielä osaisi kertoa, missä raittiita miehiä tapaisi… :unamused:

Shield!

Mihin katosit?

Särö ihmettelee