Selväpäisyyttä savolaisella kierteellä ✨


On ihan mahdotonta yrittää kasvattaa jotain pienellä pihalla kun on kolme kissaa ja koira. Kissat istuu porkkanapenkissä talloen nousseita porkkanoita ja koira hyppii lanttupenkissä. Jos edes yhden lantun saisi kasvatettua :rofl: kevätsipulin istutin viikko sitten enkä ole vielä katsonut onko jo mahdollisesti itänyt.
Nämä tuholaiset menee just sinne minne ei pitäisi.
Eilen laku makasi auringonkukkien päällä.
Mut sinikkäästi yritän vaikka nämä söpöliinit sabotoi sen kun kerkiävät :joy:

Ei mulla ole mitään hajua kyllä siitä mitä teen. En oo eläissäni kasvattanut mitään.

Tillikin on tallottu…. Tase makasi sen päällä :face_with_open_eyes_and_hand_over_mouth:

4 tykkäystä

Mulla on kans hyvin “kitketyt” kukkapenkit nuorimman kissan jäljiltä :rofl:

4 tykkäystä


Eilen pistäydyin uudistuneessa kirjakaupassamme ja löysin sieltä muumiboxin. Noita lukien meneekin kivasti kesäaamut.

Kohta ruvetaankin menemään kohti syksyä. 21. Päivä rupeaa päivät lyhenemään.
Tänäkin vuonna täytyy naapurin kanssa pitää kalmolotto juhannuksena hukkuneista. Kylmäävän hauskaa.

5 tykkäystä

Mietin tässä että jos käyttäisin äitiä puijon tornissa. On vasta mietinnässä koska en lainkaan pidä korkeista paikoista ja mielessäni puijon torni on ikivanha haperosta betonista rakennettu pömpöösi joka odottaa vain minun vierailua murtuakseen ja kaatuakseen kallaveteen. Asiaa ei auta yhtään hitaasti pyörivä yläosa :expressionless: mut se olis äidille elämys.
En tiedä… olisi sitä kai muitakin juttuja tehdä yhdessä kuin kuolla traagisesti betonikasan alle.


Mukava kesäkuu ollut säidensä puolesta tähän asti. Näinkään lämpimiä ei olleet kesäkuut 90 luvulla. Nyt on ollut sopivasti vaihtelevia säitä. Vielä kerkiää tulla tuskastuttavan kuuma. Olohuoneen tuuletin ei ole ollut vielä kertaakaan päällä vaikka tässä on käytännössä ikkunaseinä etelään.

Kammottaisi herätä krapulassa ja ulkona lämpötila huitelisi lähellä 30 astetta eikä tuulisi yhtään. Siitäkin on kokemusta. Ne päivät oli aivan kauheita ja silloin vielä poltin tupakkaa. Miten ihmeessä olen selvinnyt niistä päivistä? Ja koira oli lähdettävä viemään aamukävelylle oli olo mikä tahansa…
Eipä ole tuotakaan kärsimystä enää.

Noh. Kauppaan on lähdettävä

5 tykkäystä

Kuuntelen tässä ostosreissulla radiota ja jälleen huomaan erään asian.
Nämä toimittajat puhuivat kesän suunnitelmista ja tulevan viikonlopun jostain festarista. Toinen menee ja toimen sanoi nolostuneena että hän ei ole tehnyt viikonlopun suunnitelmia ja tämä toimen kauhistui.
Joskus maanantaisin toinen toteaa suorastaan häpeillen ettei käynyt missään viikonloppuna eikä tehnyt mitään ja sitä sit äimistellään.
Koko ajan pitäisi olla menossa, kokemassa ja ”elämässä” joutenolo vapaapäivänä on jotain hävettävää.

Milloin tämä maailma meni siihen että jokainen liikenevä hetki on oltava menossa ja pysähtyminen ja kotona pysyminen on jotenkin noloa?

4 tykkäystä

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Kotona oleminen on mukavaa ja minäkin vietän suurimman osan ajasta kotona.
Matkailukin on uutisoinnin perusteella mennyt aivan sairaaksi ja parhaille nähtävyyksille ja selfie-paikoille jonotetaan ja tyhmimpiä mätkähtelee jyrkänteiltä alas puhelimen kaneralle muikistellessaan. Moinen ruuhka ja helle olisi minulle painajainen.
Lieveilmiöihin ja sikaileviin turisteihin kyllästyneet paikalliset sitten nakkelevat kivenmurikoita turistien niskaan.
Epäilen jatkuvan menemisen pakon syyksi somea ja yleistä vaikeutta pysähtyä ja viihtyä itsensä seurassa. Jonkinlaista pakoa jatkuva meneminen ja stimulaation etsiminenkin on.

Toisekseen elämähän on siinäkin mielessä valintoja, että lemmikin ottaminen edellyttää halua viettää aikaa sen kanssa. Ei olisi oikein eläintä kohtaan, jos se on liian paljon yksin… monella työpäivät ja jos sitten vielä viikonloputkin.

Vapaa oleilu ja puuhastelu kotona ilman aikatauluja on kivaa. Välillä vaan on, välillä tekee kotitöitä ja välillä harrastuksiin liittyviä juttuja.
Sinulla on kiva se pihakin, missä lueskella ja nuo viljelyskokeilut, vaikka apulaiset niitä vähän tärvelevätkin.

Hauskaa päivää!

3 tykkäystä

Puijon huipulla se korkeus ei niin pahalle tunnu kuin alhaalta katsoen olettaisi. Maisema on mahtava ja hissi nopea - käykää ihmeessä!

2 tykkäystä

Kuulostelen ihaillen esim. Sinun elämää. Koen lepoa ja rauhaa jo lukiessani päivityksiäsi. On elämän luxusta olla kotona rauhassa :blush: olet onnenpekka!
Välillä saan sinulta idean, esim. ottaa lepotuoli ulos ja lueskella siinä työpäivän päätteeksi :blush:

Minulle on lottovoitto viikonloppu vailla suunnitelmia. Mukavaa olla vain kotona ja haahuilla, puuhata jotain tai olla puuhaamatta.

Itse hiukan taiteilen ja tasapainoilen kiireen ja rauhoittumisen aallonharjalla. Työ on ykkösasia, joka tekee elämästä kiireistä, mutta ei ole jymypottia vielä tullut, joten jatkuu… :sweat_smile:
Lisäksi tykkään touhata monenlaista. Tekemiseni ovat muotoutuneet ajan saatossa sellaisiksi, että kotoa/kotikylältä ei tarvitsisi varsinaisesti lähteä, harrastukset ovat helposti saavutettavissa.
Mutta kyllä parhaita hetkiä ovat rauhoittumisen hetket omassa pihapiirissä ihaillen ja ihmetellen luontoa.

@metsänpeitto1 osui asian ytimeen :+1:t2:

Nautitaan kesästä, rauhasta ja joutenolosta hyvällä omallatunnolla :sunglasses::sunflower:

((…saisinkohan vapaapäivän ensi viikolle…:thinking: ))

3 tykkäystä

Edellinen työ minulla oli jatkuvaa menoa paikkakunnalta toiselle. Oli tapahtumaa, kekkeriä, hienoja ravintoloita jne. Ja myös paljon kilometrejä, öitä pois kotoa, pitkiä työpäiviä…

Nykyinen työ on omalla paikkakunnalla eikä vaadi kuin satunnaista liikkumista kauemmas. Ai että olen nauttinut kotona olemisesta! Vuorokauteen sain todella paljon lisätunteja pelkästään työtä vaihtamalla. Yhtään noloa ei ole pysähtyminen ja rauhoittuminen tällaiselle tavalliselle talliaiselle ainakaan.

5 tykkäystä


Olen kaksi kuukautta jahkaillut sitä hankinko varsi-imurin vai en. Lopulta eilen päätin mennä kauppaan ja ostaa sellaisen mutta vielä kävellessä kassalle meinasin palauttaa hyllylle. En kuitenkaan tehnyt sitä vaan hampaat irvessä kauhistellen maksoin ostokseni ja bussille kävellessä hirvistelin hulluuttani ja olin epävarma vielä sittenkin.
Fakta on että meillä ei ole imuroitu reiluun kuukauteen kun entiseen imuriin ei saa koko kylältä pölypusseja ja jostain syystä se ei ime kunnolla vaikka putkissa ei ole tukoksia. Asia on häirinnyt ja imurointi tuntui ajatuksena aina niin vaivalloiselta kun pitää raahata imuri keskelle kämppää ja viritellä käyttöön. Sit se hakkautui joka paikkaan jne.

Noh totesin heti ensimmäisellä imurointi kerralla uudella imurilla tehteeni järkihankinnan ja imurointi oli helppoa ja itseasiassa kivaa. Muutaman kerran sai säiliön tyhjentää kun pölyä oli melko reippaasti.
Tänään otin jälleen imurin käteen ja vetäisin lattiat kertaalleen läpi ja sain siitä suurta tyydytystä kun näin pölysäiliön täyttyvän. Nyt tosin riitti yksi tyhjennys.
Nyt on lattiat pölyttömiä ja huoneilma on paljon kevyempi hengittää.
Takaraivossa ei jyskytä enää jatkuvasti ajatus siitä että ”tarttes tehdä jotakin”
Ja kun asia on saatu pois päiväjärjestyksestä parantaa se mielialaa ja kun on parempi mieli niin mahdolliset ajatukset juomisestakin on helpompi torpata.

6 tykkäystä


Mitenkähän liene eksynyt tuo auto meidän kylälle… joskus olis kiva tietää näiden autojen tarinoita. Joskus näki helsingin pelastuslaitoksen autoja ym.

Olen huomaamatta karruttanut suomalaisen kirjakaupan tasoani ja kulta tasoon olis enää 11€ oston päässä. Nyt on jo kaksi etukuponkia käytettävissä. -5€ ja -30% tai ilmainen pokkari. Tiedän jo minkä kirjan aion ostaa alennuksella. Kyseessä on markku henriksonin kirjoittama erittäin vetävä ja hyvä tietokirja nimeltä Tähtilipun maa. Kertoo yhdysvaltojen alueen historian nykypäivään asti. Pokkareista en niin välitä. Taidan huomenna suunnata kuopioon kirjakauppaan hakemaan kirjan niin säästän myös postikulut.

Tulen juuri naapurin luota päiväkaakaolta ja äiti oli sillä välin nukahtanut. Olin vielä naapurissa kun äiti soitti minulle kummissaan ja kysyi että ”missä työ ootta?” Sanoin kyllä lähtiessäni että mennään danielin kanssa naapuriin mutta uni oli vienyt sen tiedon mennessään. Lämmitti ihan sydäntä että olen vielä muistissa ja tärkeä osa äidin elämää että kyselee perään. Ei siihen välttämättä mene kummoinenkaan aika kun ne soittelut loppuu ja jossain vaiheessa minä unohdun kokonaan. Mut sitä ennen hänen muistista häviää muut sisarukseni jotka ei pidä päivittäin yhteyttä. Se tulee olemaan heille iso järkytys kun muistisairaus konkretisoituu sillä tavalla. Tulee se olemaan minullekkin vaikea paikka kun joskus unohdun ja luulee ehkä minua isäkseen. Mut sen aika ei ole vielä.

15 päivää kahden vuoden etappiin… miten tämä aika on mennyt näin nopeasti.

Ja luojalle kiitos ei ole heilaa helluntaina niin saan olla ilman riippakiveä myös koko kesän :face_with_hand_over_mouth:

4 tykkäystä

Kaikenlaisia kortteja on tupsahdellut laatikoon tässä parin viikon aikana. Eräs kiva oli tämä, joka tuli norjasta. Lähettäjä kirjoitti että hän uskoo tonttuihin ja on vakuuttunut siitä että näkee niitä aina välillä metsässä.

Mulla on tapana laskea ns. Päiväbudjetti kun tulot on mitä on. Sillä tavalla rahat on riittänyt oikein hyvin. On hauska kilpailla itsensä kanssa että kuinka paljon saan nostettua budjettia joka päivä. Tänään jäin plussan puolelle ja huomenna päiväbudjetti on jälleen suurempi. Huomenna todennäköisesti menee jälleen vähemmän rahaa kauppaan ja budjetti nousee lisää. Ei meillä ole mitenkään tiukka tilanne mutta senteissä on miljoonan alku. Jätin nyt energiajuoman kauppaan enkä aio ostaa sitä loppukuussa ollenkaan. Silloin säästyy 45 euroa tämän loppukuun aikana. Toinen turha mutta kiva juttu on suklaavanukkaat. Kun en osta niitä niin säästän 17.82€ eli jo nuo kaksi ostosta kun jättää kauppaan niin säästö on jo 62.82€! Ei noita aina pysähdy miettimään kun ”se maksaa vain 2.5€” mut jo kuukaudessa sekin tekee 77.50€!

5 tykkäystä

Arvostan kovasti taloudellisuutta ja säästäväisyyttä :+1:t2::sunglasses:
Parempi puoliskoni on myös ahkera säästämään. Hänkin vertailee hintoja kaupassa ja motivoituu esim. terveellisempiin valintoihin eurojen kautta. Esim. kun syö puolet vähemmän juustoa, säästää niin ja niin paljon. Kun ei juo alkoholia säästää… kun jättää sipsit kauppaan jne. Sitten hän niillä rahoilla ostaa jotain itselleen merkityksellisempää.

3 tykkäystä

Tänään lähti kaksi korttia matkaan Puolaan ja Yhdysvaltoihin

Eilen olin naapuri ystävän kanssa tekemisissä 4 tuntia… ensi olin hänen tukena kauppareissulla ja sit vielä kahviteltiin. Olin siinä vaiheessa jo aivan uupunut koska hän puhuu taukoamatta. Olin siinä vaiheessa kuunnellut taukoamatonta puhetta kaksi tuntia. Menin sit kotiin ja aloin siivoamaan kaappia ja ilmoittelin lahjoitustavaroista erääseen facebook ryhmään ja naapuri sit ilmoitti haluavansa yhden esineen. Ja sit hän pölähtikin oven taakse ja ilmoitti tulevansa samalla kylään kun kerran hakee sen esineen. Huokaisin mielessäni syvään ja maadoitin itseni. Istui lopulta tunnin ja puhui taukoamatta :joy: mulla oli niin vaikea olo kun en olisi enempää enää jaksanut.
Lopulta lähti kun danielin lenkin aika tuli ja huokaisin helpotuksesta. Olin ihan uupunut.
Käytin koiran lenkillä ja heittäydyin sänkyyn pitkälleni jolloinka naapurin tyttäreltä tuli viesti että pitäis mennä mittaamaan naapurin tv tason leveys kun on tilaamassa hälle uutta töllöä… (Se on ollut ohjelmassa jo kaksi kk kun on 20 vuotta jäljessä tekniikan kehityksestä) teki mieli itkeä mutta aattelin että saadaan se töllön osto pois päiväjärjestyksestä kun käyn sen tason mittaamassa ja sieltä ei sit päässyt pois ihan heti kun naapuri avasi suunsa ja PUHUI TAUKOAMATTA.
Lopulta kun hän vetäisi henkeä niin pomppasin ylös nojatuolista ja ilmoitin että on mentävä syömään jotain kun tuli nälkä. Seurasi perässä ja ilmoitti että hän käy samalla tupakalla ja siinä meni 15 min ja mulla oli siinä vaiheessa jo niin iso kyrpä otsassa että sillä olis siittänyt hevosen. Mutta koska käyttöydyn kuin japanilaiset niin hymyilin ja nyökkäilin…

Minut on helppo ”sitoa” näköjään aloilleen ihan vain puhumalla kun on opetettu että kun toinen puhuu niin pitää kuunnella :crazy_face: muu olisi töykeää

3 tykkäystä

Kiitos @Fincoco :blush: tämä oli hyvä muistutus itselleni(kin), kun sattuu puheripuli. Tarkkailla ystävän naamaa, että milloin mahtaa olla mitta täysi ja muutenkin juttelu pitäisi pysyä molemmin puolisena, eikä vain itse paasata asioitaan ja haudata kaveria niiden alle.
Heti tunsin piston sydämessä, että joskus on tainnut näin käydä, kun olen ollut oikein henkeä täynnä, positiivista tai negatiivista.
…eli itselleni: hengitä välillä ja kuuntele mitä sanottavaa toisella on :blush:
Ihanan kärsivällisesti hoidit tilanteen :+1:t2: tosi ystävä! Vinkki: Minulla menee viesti kivasti perille, jos ystävä vastaavassa tapauksessa, kertoisi muina miehinä aivan joku toinen kerta, että väsyy tällaisissa vuodatuksissa ja että päivän sosiaalinen kiintiö tulee täyteen tunnissa, parissa.

Toivotaan Sinulle tänään vähän rauhallisempaa päivää :sunny::sunflower:

2 tykkäystä

Kirjoituksesi kokonaisuudessaan oli hyvin samaistuttava. Olen ollut monesti helisemässä ja uupunut täysin moottoriturpien seurassa.
Kun sen loputtoman puhetulvan kuunteleminen on hirvittävän raskasta. Jos ja kun ei edes vastausta tai toisen näkemystä halua kuulla, moisen tyhjennyksenhän voisi tehdä yksinkin, kuten tyhjentää suolensa.

Minulla on ollut samaa vaikeutta irtaantua puvetulvasta tai lopettaa puhelu. Nykyään ajattelen, ettei tarvitse olla loputtoman kohtelias, koska eihän se toinenkaan ole. Samalla lailla töykeää ja epäkohteliasta se loputon puhetulvakin on.
Yksi aiempi naapuri irtaantui hölisijöistä yksinkertaisesti vain lähtemällä. Useamman ryhmästä se onkin helppoa. Yhden puhujan saa ehkä jätettyä katsonalla kelloa ja sanomalla, että nytpä mun täytyykin mennä. Eihän sitä ole pakko selitellä miksi.

Äitini puhui koko ajan. Tavallaan kaikki mitä kalloluun takana tapahttui, valui suusta ulos… hän ajatteli ääneen. Nukuin käydessäni olohuoneessa, niin hän tuli sinne klo 03 katsomaan tekstitvtä ja puhumaan tauotta. Se v*tutti raskaasti, mutta minkäs toisen kämpässä teet. :open_mouth:
Äiri nyt on kuollut, enkä mene pitkille vierailuille niiden luo, jotka puhuvat koko ajan. Osa ihmisistä ei tunnu kestävän hiljaisuutta lainkaan, vaikka se voi kahdestaankin olla kivaa. Ainakin sellainen rauha ja verkkaisuus… istuu kahvilla ja juttelee, välillä on taukoja, tilaa ajatella ja sulatella asioita ja sitten voi sanoa jotakin jäsennellympää.
En tiedä, miksi hiljaisuus tai tauko on niin vaikea joillekin, uhka jollain tapaa ja se pitää täyttää vaikka miten yhdentekevällä hölinällä ja hallita ilmatilaa koko ajan. :worried:

Kyllähän isäkin puhui koko ajan, paitsi viimeiset vuotensa. Taisi olla ettei hän muistisairauden takia pystynyt puhumaan viiteen vuoteen.

Enkä sillä, joskus innostunut rupattelu päälle puhumisineen on kivaakin, jos kumpikin on samassa moodissa. Minä en vaan pysty ottamaan vastaan ja käsittelemään puhetta ja informaatiota tuntikausia putkeen tai edes päivässä.
Jotkut ei tätä ymmärrä tai kykene ottamaan huomioon, joten en siitä heille enää puhu, mutta rajaan yhdessäolot itselleni riittävän lyhyiksi, enkä esim mennyt jouluksi yhden puheripiloivan luokse. Monta päivää moista olisi liikaa, väsyisin ja ehkä tulisi riitaa.

Kyllähän tässäkin on kyse rajojen vetämisestä ja vastuun ottamisesta . Yrittää puhua asioita tai ratkaista ne jotenkin, ettei sietäminen pääty hirveään räjähdykseen. Minulle on välillä käynyt niinkin, eikä sekään ole hyvä tapa hoitaa asioita.

Möykkä rasittaa muutenkin. Kohta varmaan läheisen päiväkodin viimeisetkin kiljukaulat haetaan kotiin ja tuo kirkuminen ja huuto loppuu.
Sitten on hiljaista, ellei naapuri aloita humalaista möyryämistä. Olen näköjään kärttyinen :laughing: mikä osin johtuu liiasta raatamisesta tänään.

Raittiina mennään silti. Rauhallista iltaa kaikille! :hibiscus:

3 tykkäystä


Tänään tehdään makumatka 90 luvulle. Teen silakkalaatikkoa. Se oli 90 lukua kun olen viimeksi sitä syönyt äidin tekemänä. Kadonnut täysin mielestä vaikka on hyvvee.

Pihlajat kukkii ja kesä on kauneimmillaan. Nyt kun pääsisi järvelle soutelemaan…

5 tykkäystä

Minun piti tänään lähteä kesän ensimmäiselle kumiveneretkelle kun se sinun suosittelema kirjakin jo saapui, mutta täällä sataakin sen verran paljon vettä että täytyy siirtää päivää. Kirjassa on muuten niin herkullisen kaunis etukansi, että voi mahdoton miten houkuttelevan näköinen!!

Ja Reepu tänään kaksi kuukautta selvinpäin.

7 tykkäystä

Onneksi olkoon kahdesta kk raittiina! Olet hyvän lahjan itsellesi ostanut :grinning:

2 tykkäystä

Onnea @Reepu :rose::blush::+1:t2:

1 tykkäys