Se on nyt loppu

No niin - minä ja alkoholi ei sovi missään tapauksessa yhteen. Yksi bisse - joo. On se ok. Kaksi bisseä - pääsee ehkä kotiin. Kolme bisseä - ja siinä on sitten ilta mennyt ja seuraavat kaksi päivää väsyneenä ja krapulaisena. Tai sitten kännissä seuraava päivä ja ehkä parikin jos ei ole töitä. Joten se on nyt loppu.

Totesin uutena vuotena (tai oikeastaan UV:n aatonaattona), että nyt se on siinä. Alkoi koko alkoholi vituttamaan. Join auki olleen oluen loppuun, ja loput kaljat ovat vieläkin jääkaapissa. Olen sen jälkeen juonut kahdesti alkoholia. Ekalla kertaa yhden, ja totesin sen olevan turha. Toisella kertaa enemmän kuin kolme. Ja eka kappale kertoo tuloksen.

Tässä mun ajatus: Baari on unelmien hautausmaa. Unelmat lausutaan ääneen kuten nimet hautakivissä. Mutta ne eivät siirry sieltä mihinkään. Alkoholittoman elämän astuessa tilalle, unelmat kohtaavat ylösnousemuksen päivän, ja alkavat toteutumaan.

Multa löytyy ainakin yksi vanha ketju täältä. Silloin yritin, ja lopetin puoleen vuoteen alkoholittomuuden. Ei ollut mitään, mikä olisi tukenut sitä silloin. Nyt niitä on. Sain nilkan kuntoon, pyöräily on täyttänyt elämän, sen parista on löytynyt myös sosiaalista elämää. Tämän vuoden saldo on jo nyt 1000km. Ja tavoite on, että tulevat kuukaudet ovat lähes 1000km/kk. Ei tähän mahdu alkoholi. Ei mun unelmiin mahdu alkoholi. Kaikki ne kilometrit, joita haluan - ne eivät kestä alkoholin kulutusta.

Unelmat - herätkää. Kantakaa. Pitäkää minusta huolta. Lisääntykää!

8 tykkäystä

Tervetuloa @romukasa. Minäkin olen vanha kirjoittelija. Olin kuukautta vajaa 8 vuotta raittiina ja sitten alkoi lähteä mopo käsistä. Palasin heti samana kuukautena tänne kirjoittelemaan ja edelleen yritän saavuttaa uutta raittiutta välillä kompuroiden.

Sinulla on hyvä tuki tuo pyöräilyharrastus, sen ymmärtää hyvin miksei juominen mahdu enää kuvioihin. Tsemppiä!

Tervetuloa minunkin puolestani Romukasa!

Tuli heti mieleen noista sinun ajatuksistasi tämä mietelause, jonka kuulin joku viikko takaperin jostain podcastista ja koin sen heti omakseni.

“Sobriety gives you what alcohol promised”

1 tykkäys

Mikä alkoholittomuudessa on parasta?

AAMUT! Nautin viikonloppuaamuista, ja varsinkin kun vähitellen aamut alkavat olemaan myös valoisia. Enää puuttuu lämpö. Kesällä klo 4 fillari alle, ja tien päälle ihmettelemään maailman kauneutta - mikään ei ole sitä parempaa. Ensi viikolla on loma. Kelloi soinee yhtenä aamuna, että pääsen heti auringon noustua liikkeelle. Mutta muuten - herään klo 6-7 itsekseni.

Tänä vuonna monena viikonlopun iltana olen ollut klo 21 mennessä nukkumassa. Seuraavana aamuna 4-6 välillä herännyt. Ne ovat minun tunteja. Silloin olen voinut lukea, katsoa leffaa tai sarjaa, opiskella tai vain lähteä pyöräilemään.

Aiemmin perjantait ja lauantait monesti venyivät puolille öin. Levoton nukkuminen ja seuraavan päivän koomaaminen. Sitten maanantaina töihin, väsymys, harmitus kaikesta, tiistainakin vielä väsyminen. Sen lisäksi päälle unihäiriöt, jotka ovat pääosin kadonneet.

2 tykkäystä

En ole varma edes tuosta alkoholin lupauksesta. Ajattelen, että ihmisillä on haaveita. Mutta baarissa ne haudataan sinne oluttuoppiin, jos haave vaatii pitkäjänteisyyyttä, aikaa tai selvänä olemista. Hyvät päätökset kestävät yleensä seuraaavaan viikonloppuun tai baarireissuun.

Kyllä mulla jo viime kesänä oli tavotteita viime kesälle, ja vuodelle 2025. Mutta ei olisi ollut kykyä toteuttaa niitä. Työmatkapyöräilyt (~100km yhteensä) viikolla. Sitten viikonlopuksi 100km lenkin suunnittelu, ja perjantaina baariin. Joten… se pitkä lenkki jäi. Nyt 2025 haaveen toteutus näyttää oikeasti realistiselta.

3 tykkäystä

Hitto kun olis tänään tehnyt mieli lähteä istumaan terassille. Pääsiäisen normi meno sitä, että ryypätään torstaista sunnuntaihin. Nyt ajatuksissa on lähinnä pyöräily. Tai oikeastaan sillä itseni motivointi siihen, että ollaan kuivilla tää pääsiäinen kokonaan.

Huominen fillarilenkkikaverikin joutu perumaan sairastumisen takia, ja huomisesta en näe muuta järkeä kuin rankaista itseäni. Vesisadetta Pitkän Perjantain ja pitkän lenkin kunniaksi. Porkkalaan grillaan ja sitten fiiliksestä riippuen minne sattuu.

Nyt kun huomenna aikataulut ovat vain minusta kiinni, lähtö on sitten heti kun herään tai kun aurinko on noussut. Kumpi nyt vain tapahtuu myöhemmin. En viitsi sentään pimeään lähteä ajamaan.

Tämän ketjun lukeminen antoi kyllä toivoa💕
Niin tutunkuuloista!
Hyvää pääsiäistä.

1 tykkäys

Pitääpä kirjailla Pitkän Perjantain loputtomia kuulumisia. Päivän pyöräilyn kilometrisaldo oli ~70km. Kävin Porkkalassa paistamassa makkarat ja sitten rauhallista rullailua kotiin.

Jos olisin eilen ottanut yhtä olutta enemmän, tämä kaikki olisi peruuntunut. Jos olisin ottanut yhden, meno olisi ollut paljon takkuisempaa. Nyt oli melkein 8h unet, ajoissa herääminen, ajoissa lähtö. Fillari oli liikkeellä 8:05. Pääsin sopivasti sateen alta pois. Tai olihan sitä muutama tippa.

Mun aiemmat tekstit ovat paljon käsitelleet myös yksinäisyyttä. Ja siihenhän (tai oikeastaan sen poistamiseen) mun alkoholinkäyttö on pitkälti liittynyt. Ja siksi mulla on ollut vaikeutta aiemmin pysyä päätöksessä vähentää tai lopettaa - koska kaikki tuntemani ihmiset ovat olleet baarissa. Nyt kuitenkin pyöräily on tuonut sosiaalisuutta, ja olen myös itse (mm terapian ansiosta) saanut otettu aktiivisemman roolin sosiaalisten suhteiden muodostumiseen. Tänäänkin notskipaikalla oli perhe, jonka noin 6-v poika uteli loputtomasti. Ja siinä sitten perheen muidenkin jäsenten kanssa tuli juteltua. Pyöräilyn loppumetreillä tuli muutama sana vaihdettua pyörälenkiltä tulleen isän ja pojan kanssa.

Tuon kaiken lisäksi pyöräliikkeiden ja koko fillariyhteisön sosiaalisuus on kyllä mitä parhainta. Sillä jaksaa paljon paremmin kuin vain yksin ololla tai baarielämällä. Tänään piti lähteä kaverin kanssa polkemaan, mutta hän sairastui. Terapia on opettanut mm käsittelemään pettymystä, joka tuollaiseen liittyy.

Huomenna sitten aamusta seuraava lenkki (jos jaksaa) tai sitten illasta (jos jaksaa). Tässä ei ole mitään kiirettä.

Ja mitä alkoholinkorvikkeita mulla on? En juo limsaa lainkaan, koska se on vain ihan hirveän makeaa. Eli siis korvaajiksi ovat siunaatuneet alkoholittomat inkiväärioluet. Ja niistä ne kaikista tiukimman makuiset. Alkoholittomat vehnäolut ja satunnaiset alkoholittomat perinteiset oluet menevät.

1 tykkäys

Lauantai ja kivaan aikaan herääminen. :smiley: Olin eilen nukkumassa kello 19:30. Ja tänään sitten luonnollisestikin ajoissa ylös eli pää päätti aamun olevan 4:30.

Tämä on se rytmi, josta nautin oikeasti. Parin kuukauden päästä tähän aikaan on valoista. Voin heittää aamupalan naamaan ja lähteä kävelemään. Tänään joudun vähän odottelemaan, että tulee valoista.

Tuoppiin valuneiden unelmien sijaan elämä on tällä hetkellä unelmassa elämistä. Monet niistä asioista, joita unelmoin viime kesänä, ovat toteutumassa. Tästä on hyvä jatkaa.

3 tykkäystä

Tuntuu hauskalta kuulla, että jollakin on tuo ihan samanlainen päivärytmi kuin minullakin…käsittääkseni aika harvalla on. Mun ystävissä tämä herättää lähinnä hilpeyttä😊

Musta tuntuu, että useimmilla ei riitä itsekuri tähän. Olen todennut, että jos illalla ottaa kännykän tai tabletin sänkyyn, nukahtaminen venyy usein vähintään tunnilla. Mulla ei ole kumpaakaan edes samassa huoneessa, jossa nukun. Toinen, joka aiemmin sotki mun rytmiä, oli alkoholi. Ja lapset. :smiley:

Pidän tästä rytmistä. Aamupala naamaan, sitten keräilemään viikon loput pyöräilykilometrit ennen kuin puoliso herää. Ja sen jälkeen onkin sitten muuta touhua. :slight_smile:

Vautsi, onpas sinulla hyvä meno päällä. Tsemppiä jatkoonkin!

Joo, käsi ylhäällä täällä. Se on helmasyntini, että selailen puhelinta sängyssä. Ja se todella vaikuttaa negatiivisesti nukahtamiseen ja varmaan uneen ylipäätään. Ei sentään niin negatiivisesti kuin alkoholi, mutta nyt tuonkin huomaa hyvin. Silti en ole tarpeeksi motivoitunut pääsemään tavasta eroon. Ehkä jossain vaiheessa.

1 tykkäys

Viime viikko oli sitten 0km pyöräilyviikko, mutta ihan liian monen alkoholiannoksen viikko. Keli oli täysin hirveä, mulla loma, ja kaikki muu peruuntu paitsi bileet. Joten eikun sitten bilettämistä reilu viikosta 3 päivää.

Ja sen huomaa. Nukkuminen vähän rikki, eilisen pyörälenkki (, johon kyllä vaikutti myös alkava lenssu, ) oli mitä sattuu. Kroppa huusi ylämäissä. Paras vain pitää se korkki kiinni - oli paska keli tai ei.

Mutta mitäs nyt - sairaslomaa ainakin tämä päivä, huomenna tiedän, onko tää vain allergia vai oikea lenssu. Onneksi isompaan pyöräilyjuttuun on melkein 2 viikkoa aikaa. Ehtii lenssu taittumaan ja allergialääkkeet vaikuttamaan. Nyt vain se saatanan pullo täytyy pitää kiinni. Lopullisesti.

Paranemisia @romukasa sinullekin ja voimia juomisen lopettamiseen! Itselläkin korkki on taas aukeillut ja sinne meni yli kuukauden juomattomuus. Lyhyt pätkähän se loppujen lopuksi on, mutta minulle pitkä tässä taistelussa.

Miten viime viikonlopun dokaaminen sitten vaikutti oikeasti minuun? Nyt kun on vertailukohtaa siihen kun ei ryypännyt, voi myös hieman arvioida, miten se ryyppääminen vaikuttaa.

  1. Unet - näen paljon unia - käytin alkoholia tai en. Mutta ero on aika selvä. Ilman alkoholia painajaiset ovat vähemmistössä. Alkoholin kanssa painajaisia näkyi vielä keskivikko-torstain välisenä yönä. Ei ole kiva, kun ammutaan, tapetaan, ihmisiä kuolee jne. Ja sitten herää aika ahdistuneena siihen.
  2. Nukkuminen häiriintyy. En ole pitkään aikaan nukkunut sohvalla. Nyt viikon aikana tullut nukuttua useampi yö, koska olen nukkunut niin levottomasti.
  3. Kohdista 1 + 2 seuraa myös väsymys. Hitto että olen ollut väsynyt ja saamaton koko viikon.
  4. Mieliala ei ole ollut sen parempi. Ahdistunut, alakuloinen ja ne johtuu osittain kohdasta 3.

Kyllä noi kohdat 1-4 saa miettimään koko alkoholin järkevyyttä. Kyllä se pyöräily on kivempaa kun sen jälkeen nukkuu hyvin. Ulkoilu piristää myös mieltä. Ainoa ongelma monesti on, että siitä puuttuu sosiaalisuus, josta nautin baareissa eniten.

Noh - onneksi huomenna on tiedossa sosiaalinen pyörälenkin päätös. Kunhan vain löydän oikean paikan. Mukana suklaata ja teenkeittovälineet - ja sitten jossain perillä muutakin pyöräilystä pitävää porukkaa.

1 tykkäys

Nyt ajatuksissa on vain Espoo 200. Eli 13,5h aikaa ja 200km matkaa. Ei mikään tolkuton vauhti, mutta en ole 200km polkenut ~15 vuoteen samana päivänä. Enkä ainakaan millään hitaalla retkipyörällä, vaan ihan maantiefillarilla silloin. Silloin olin myös nuori… todella nuori.

Niin siis miksi pidän tuon ajatuksissa? Tässä tekisi mieli mennä baariin, mutta se tuhoisi lauantain kokonaan. Yksikin kalja on liikaa tässä vaiheessa. Miksi? Noh - kuten yllä näkyy, unet ja nukkuminen hajoavat alkoholista totaalisesti. Eikä sitä ehdi palautumaan lauantaiksi sitten millään. Jos jo mm allergian takia kunto ei ole paras mahdollinen, sitä ei tarvi sotkea enää mitenkään.

Sulla on tosi hyvä, kun on tollaisia harrastukseen liittyviä etappeja, joita tavoitella. Kuulostaa hyvältä. Tsemppiä sinne!

1 tykkäys

Tänään oli sitten vähän toisenlainen urheilupäivä. Pyöräilyn sijaan juoksu ja jooga. En ole juossut sitten ensimmäisen lumisateen joten tässä on jokusen kuukauden tauko. Viime syksynä juoksuminen oli todella takkuista. Elämäntilanne oli todella surkea. Samalla myös alkoholikulutus kasvoi aika reippaasti. Noiden mukana sitten meni nukkuminenkin rikki. Niiden lisäksi liikkuminen oli sitten äärimmäisen takkuista.

Jooga tekee hyvää sekä mielelle että keholle. Siinä saa tyhjentää pään. Jumittuneet lihakset ja stressin pingoittama keho saa sellaista liikettä, joka avaa solmuja. Samalla siinä tulee opittua oman kehon toiminnasta ja havainnoitua, mikä jumittaa milloinkin. Esim vasemman puolen alaselkä on mulla aika usein jumissa ja särkee. Mutta se ei johdu pelkästään siitä, vaan oikeastaan vasemman puolen reiden ja nivusten ongelmista.

(Tai no - lisätään kuitenkin sen verran, että kyllä toi juoksemattomuus tuntuu jaloissa. Se on se tärys, joka ottaa luihin ja lihaksiin pitkän tauon jälkeen. Mutta se on vasta juoksemisen jälkeen - ei sen aikana. Peruskunto kun on kohdalla, lihasten ja muun puolesta vois juosta vaikka koko päivän. Mutta se saakelin tärähdys… ja kaikki se ylimääräinen massa, mitä niiden jalkojen päällä on… Ne eivät helpota tilannetta. -20kg kun sais…)

Kuulostaa osittain hyvältä, mutta pakko kysyä olisiko mahdollista, että olisit nyt korvaamassa riippuvuutta toisella? Toisaalta toki urheiluriippuvuus on tietenkin parempi kuin alkoholiriippuvuus.

Luultavasti olen. Toisaalta niitä on pahempiakin kuin liikunta. Ja kyllä ne lepopäivätkin tähän settiin mahtuu. Torstai ja perjantai ovat nollaliikkumisella (jos kävelyä kaupoissa ei lasketa :smiley: ), koska lauantaina sitten onkin erittäin kova liikkuminen. Ja siitä tulee sitten parin päivän tauko melkein kaikkeen tekemiseen (ellen innostu mereen uimaan sunnuntaina… mutta sekin on lähinnä 100m pulahdus kun toi meri on hemmetin kylmä :cold_face: )

2 tykkäystä