Riivattu

Hei vaan,

Silloin tällöin olen aikaisemminkin lueskellut Päihdelinkkiä, mutta vasta nyt näen aihetta itse kirjoittaa tänne palstalle. Viime lauantaina oli aivan hirveä olo, mietin että kunpa delaisin ja lähetin outoja sähköposteja lukemilleni kirjailijoille, koska luulin vainoharhoissani heidän kirjoittaneen minun elämästäni… Juominen ei ole ollut jokapäiväistä, mutta ongelmani on se, että olen juonut silloin, kun juomaa on saatavilla: jos on rahaa, se kuluu baariin, ja jos rahaa ei ole ja joku tarjoaa, niin olen aina mennyt mukaan kaikkiin remmeihin ja aamulla herännyt joko sairaalasta tai sitten kotona kuset housussa ja muistissa ei tietoakaan siitä, mitä eilen tapahtui. Nolo juttu oli pari viikkoa sitten tapahtunut ylläri lähikaupassa, kun myyjä tuli sanomaan, että hei, sulla on eilisen takia porttikielto tänne. Kysyin, että mitä ihmettä mä sitten olen tehnyt, ja sain kuulla pöllineeni jotain tavaraa sieltä. Se ei todellakaan ole luonteeni mukaista, en tykkää varastamisesta. Pyysin anteeksi ja lähdin nolona pois. Kaikenlaisia tällaisia juttuja on kertynyt sen verran, että päätin lopettaa päihteiden käytön kokonaan. Aiemmin olen alkoholin lisäksi käyttänyt pilveä, mikä ei sovi minulle ollenkaan, mutta sitä on myös sauhunnut tässä sivussa 13 vuoden ajan. Alkoholi ei ensimmäisten vuosien aikana (join 1. kerran viinaa “vasta” 17-vuotiaana, mikä on aika myöhään) ollut mikään ongelma, mutta n. vuodesta 2009 se on aiheuttanut mulle monenlaisia sosiaalisia kärsimyksiä, estänyt opiskelun, vienyt itsetunnon ja saanut olemaan pitämättä yhteyttä niihin ihmisiin, joille ennen kirjoitin paljonkin kirjeitä ynnä muuta sellaista.

Joten tässä sitä nyt ollaan melko luottavaisin mielin katsomassa kohti jotain häämötystä. Yritän kehitellä uusia riippuvuuksia ja vetää paljon kahvia ja alkuun nyt vielä röökiäkin, jottei hermot pala. Urheilua olisi tarkoitus alkaa taas harrastaa - ostin käsipainot - mutta se tarkoittaisi myös tupakoinnin vähentämistä. Yksi asia kerrallaan. Ilmoittauduin kirjoittajakurssille kansalaisopistoon ja toivon todella, että se järjestetään - tällä hetkellä ilmoittautuneita on 7, ja minimi olisi 10. No, aikaa on vielä syyskuun alkupuolelle.

Tsemppiä teille kaikille,

J.

Huomenta Riivattu,
Sulla on tosi hyvä nimimerkki, sillä riivaukselta tää tauti vaikuttaa.

Niin se elämä lopulta pyörii sen juopottelun ympärillä joka on aikamoisen surkea asiaintila. Mutta sehän on paras asia kun sen lopulta itse oivaltaa ja ryhtyy vaalimaan ajatusta, että asiat voivat olla joskus toisinkin kunhan lopettaa läträämisen.

Mikäli ryystäminen ei omin voimin näytä loppuvan, niin silloin on kyllä apujakin tarjolla monella eri taholla, joten kehotan tutustumaan tarjontaan ennakkoluulottomasti.

Tsemppiä ja kirjoittele kuulumisia.

Riivauksesta ja tästä huikanhimon taudista mainitsi edellä ^ Heli: sehän on paras asia kun sen lopulta itse oivaltaa
ja vielä parempaa, jos pystyy ajoissa leikkaamaan tuon ammatiksi muuttuvan harrasteen, että jää vielä elämää muuhunkin.

Mitä aiemmin, sitä parempi. Muistan jo nuorena 22 veenä kokeneeni voimakasta fyysistä riippuvuutta alkoholiin nähden ja
himoni oli myös kokonaisvaltaista kaikin puolin ja myös emotionaalisesta lähestymiskulmasta kontaten.

Tsemppii vaan ja kelle vaan voi käydä miten vaan, jota pidän lohduttavana ajatuksena ja jostainhan on joskus aloitettava.

Ja kyl niitä riivattuja skriivaajia vielä ilmaantuu ja ainahan voi tajunnanvirtaisesti reenata kirjoittelua,
joka on harrasteena aivan mainio ! Päiväkirjan kyhäämistä unohtamatta ja siinä on itsellä
terapeuttinen maku ja tuntemusten perkaamisen tarkoitus ollut jo pitkään.

Helise ja 1970 kirjoittivatkin jo hyvin kokemuksistaan ja näkemyksistään. Lisään vielä omana kokemuksenani, että kun ensimmäisen kerran sanoin toisille alkoholisteille ihan oikeasti naamatusten, että olen alkoholisti, olen siitä asti saanut olla raittiina.

Ryhmissää jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Hello Naama, ja minä yhdyn näkemykseen että otsikko on osuva.

Addiktiosairaus vaikuttaa toden totta jonkinlaiselta riivaukselta, vaikkei siinä ole mitään yliluonnollista. Se on kuitenkin järjen vastainen, ja saa ihmisen toimimaan järjenvastaisella tavalla.

Siitä on kuitenkin mahdollista toipua, joten tervetuloa porukkaan.

Kuulosti tutulta jos pohdit tupakoinnin lopettamista. Minä kävin sen taiston jo vuonna 2007, enkä enää sittemmin ole tupakkaan sortunut, alkoholiin joskus kuitenkin. Käsipainosi kuulosti myös tutulta, kun olen itse kuntosaliharrastaja.

Kirjoittaminen kuulosti myös hyvältä, koska itsekin harrastan kirjoittamista ja yritän saada juttujani julkaistua.

Kaikkea hyvää viikonloppuusi.

PS. Varoituksen sana kahvista: kofeiini voi aiheuttaa hermostuneisuutta, levottomuutta ja se kuivattaa elimistöä. Ei ihan riskitön aine raittiuden ylläpitoon, vaikka AA:ssa sitä juodaankin paljon.

Kiitos terveisistä! Olo on tänään edelleenkin todella hyvä, kävin kirjastolla, mutta se ei ollut auki. Kesäaikataulut. Selailen silloin tällöin tätä palstaa ja kirjoitan jotain, jos on vaikka vaikea tilanne tai muuten vaan tulee jotain mieleen. Hyvää viikonloppua!