Olen kirjoittanut Päihdelinkissä aikaisemmin toisella nimimerkillä, mutta yksityisyyssyistä tein uuden käyttäjän. Olen vähän alle 30-vuotias mies, joka on ollut joskus nuoruudessaan kova bilehuumeiden käyttäjä. Ne piirit jättäneenä uudeksi ongelmaksi muodostui alkoholi. Päihde siis vain vaihtui toiseen.
Juominen on vähentynyt riskirajojen sisälle (alle 24 annosta / viikko), mutta ongelmia riittää edelleen. Kesä on hankalaa aikaa yrittää pitää juominen kurissa. Viime kuukausina juomaa on alkanut taas menemään. Edellisellä viikolla kumosin pari kaljalavaa ihan “huomaamattani”, jos näin voi sanoa.
Olen impulsiivinen juomari, en päivittäistissuttelija. Saan jostain yllykkeen ja sitten mennään. Rahaa kuluu, terveys kärsii ja sitä rataa. En tiedä kuinka mones kerta tämä on kun yritän lopettaa. Aika mones.
Läheiseni eivät tiedä ongelmistani. Tai vaikka aavistaisivat, osaan piilottaa riippuvuuteni hyvin. Suurimpana ongelmana on tuo impulsiivisuus ja hetken mielijohteesta toimiminen, joka altistaa meikäläistä juomiselle. Ajattelin kuitenkin vielä yrittää saada päihteiden käyttöä hallintaan, jos tällä kertaa onnistuisi.
jäi mulle hieman epäselväksi, etkö voi olla ottamatta vai otatko ikäänkuin itseltäsi huomaamatta.
jos on tuo eka ja juomahalu aina voittaa, niin hyvä kino voisi olla tehdä jokin varasuunnitelma,
tyyliin ten jotain muuta: käyn lenkillä, syön jotain tai juon jotain muuta ym, tai poistun pahasta tilanteesta.
juomahimo menee usein aika äkkiä ohi ja jos tuossa onnistuu useamman kerran se vahvistaa pitempää
juomatta olemista.
en tiedä pääsinkö jyvälle tilanteestasi, mutta tuollaista tuli mielen ja tuo on joskus itselläni auttanut
Ennemmin otan itseltäni “huomaamatta”, ikään kuin salaa omilta silmiltäni. Ja kun alan ottamaan, juon kunnes sammun. Ensin saatan ajatella, että otan vain “pari”. Sitten alkaakin tekemään mieli vielä muutamaa ja ainahan sitä voi vielä yhden ottaa…
Eli ongelmani on itsekontrollin menetys juodessa ja hetken mielijohteesta tapahtuva ottaminen. Välillä onnistun olemaan selvin päin, mutta on pelkkä ajan kysymys koska huomio herpaantuu ja löytää itsensä kumoamassa taas alas sitä kymmenettä tuoppia.
Juomiseen menee hirveät summat rahaa, kun sille päälle sattuu. Lisäksi huolettaa terveyshaitat.
Tänään tuli taas otettua “muutama”, eli neljä olutta, kun on vapaata ja ei mitään tekemistäkään. Olen toistaiseksi ymmärtänyt olla menemättä ostamaan lisää. Kuitenkin on sellainen olo, että tekisi mieli vielä “pari” juoda. Itsepetostahan se varmaan on. Alkoholia on onneksi mennyt tällä viikolla yhteensä vasta 12 oluttölkin verran eli vähän on tullut rajoitettua juomista sentään. Helvetti kun ei osaa olla ostamatta tuota litkua kaupasta.
37-vuotiaana olin työtön. Sain potkut juomisen takia. Sanoin potkut antaneelle toimitusjohtajalle yhden itkunsekaisen sanan: Kiitos.
Piilottelun aika oli ohi. Edessä oli kohtaaminen totuuden kanssa. Seurasi synkkiä päiviä. Kuolemanpelkoa, ahdistusta, raastavaa yksinäisyyttä. Hakeuduin psykiatrin puheille.
– Yritätkö, Marko, sanoa, että olet alkoholisti?
– Joo…
– Oletko kuullut lääkkeestä tai lääketieteellisestä hoidosta, joka parantaa alkoholismin?
– En ole.
– En minäkään, ja minä olen lääkäri. Jos alkoholismiin olisi jokin parantava lääke tai lääketieteellinen hoito, se olisi kaikkialla tunnettu ja kaikkialla käytössä. Sellaista ei ole.
– Mitä mä sitten teen?
– Jotkut asiakkaani ovat saaneet avun vertaistukiryhmistä. Helsingissä ja kaikkialla maailmassa kokoontuu ryhmiä, joissa tätä sairautta sairastavat ihmiset auttavat toisiaan. Kokeile sitä. Se toimii joillekin.
Onneksi en kysynyt, mitä tapahtuu niille, joille ryhmien apu ei toimi. Joidenkin tutkimusten valossa tiedetään, että kaksi prosenttia juovista alkoholisteista saavuttaa pysyvän raittiuden. 98 prosenttia ei saavuta.
Tilannepäivitystä voisi kertoa sen verran, että alkuviikko meni selvin päin, mutta eilen ajauduin taas juomaan. 12-pack kaljaa meni ja aamulla vielä kaksi krapulaan. Olen kuitenkin päässyt eteenpäin. Juominen jäi yhteen päivään, eikä tullut putki päälle. Hyvä niin.
Olen analysoinut tilannettani ja tunnistanut riskitilanteita, joissa ajaudun juomaan ikään kuin tottumuksesta. Olen skarpannut näissä tiedostamissani tilanteissa ja välillä onnistunut toimimaan toisin. Enää ei ole niin nopeasti käsi kaljatuopin kahvassa kuin ennen.
Vähän huolestuttaa maksan kunto vuosien juomisen jälkeen kun noita psyykenlääkeitäkin joutuu ottamaan. Isoin haitta on rahanmeno ja krapulat, jotka onneksi vähentyneet kun juominenkin on vähentynyt. Tavoitteeni on kuitenkin lopettaa juominen kokonaan, kun kohtuukäyttö ei näytä onnistuvan. Kohtuuton käyttö onnistuu turhankin hyvin.
lopettamiseen on olemassa yksi hyvä ja varmaksi todettu tapa.
ei ota sitä ensimmäistä.
ja mitä tuo sitten vaatii, sen tiennee yksin jokin korkeampi voima, jos sellaiseen uskoo.
pitää kokeillamikä sattuisi itselle sopimaan ja toivoa,että siihen asti riittää terveyttä jaelämää
yleensä.
kai noiden psyykelääkkeiden osalta on seurantaja otetaaan kokeita, jos niillä on maksaa mahdollisesti
vaurioittavaa vaaraa? vaadi ainakin, jos ei ole äskettäin otettu.kaikki lääkärit eivät tuollaisia muista tai
eivät jostain syystä välitä.
itsellekkin määrättiin maksimiannos deprakinea, joka on juuri maksaa mahhdollisesti tuhoava lääke ja mitään
seurantaa ei määrännyt lääkäri katsonut olevan tarpeen…mistä lienee syystä, kallista varmaan moinen
testailu?
Pakko tulla tuolta vähentäjien puolelta huutelemaan, mutta tämä lääkeasia herätti niin suurta ihmetystä. Miten on mahdollista, että määrätään deprakinea, eikä mitään seurantaa sen kanssa? Kyllä kait tuollaisen maksatoksisen lääkkeen kanssa sen pitäisi olla välttämätöntä. Itselläni siis sama lääke ja arvoja seurataan. Alkuun kuukauden välein ja nyt harvemmin, kun arvot ovat hyvät. Kaikenlaisia lääkäreitä sitä…
Maksan lisäksi juominen vaikuttaa myös aivoihin. Seuraavalla lääkärikäynnillä sun on syytä neuvotella, miten alkoholinkäyttö sopii yhteen lääkkeittesi kanssa. Tiedetään, että jotkin lääkkeet menettävät tehoaan, tai sitten niitten vaikutus voimistuu alkoholin kanssa nautittuina.
Juomisen lopettaminen päivä kerrallaan on monessa mielessä hyvä tavoite, silloin kun kohtuujuominen ei onnistu. Mulla kohtuujuomisen yrittämistä kesti, ja kesti, ja kesti siihen päivään asti, kun pyysin kasvotuste apua raitistuneilta alkoholisteilta.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
jonkun olen kuullut usein sanovan;(lienee yleisempikin slogani), että pitää juoda kaikki selitykset
ja sitten voi raittius(tai ainakin juomattomuus) alkaa.
siinä vaiheessakun on kaikki syyt juoda poistuneet,voi yrittää tosissaan olla ilman ja mahdollisuudetkin
ovat hyvät.
paha vaan,kun tuossa tilanteessa on usein terveys mennyt, mahdollisesti rahat, talot,perhe,ihmissuhteet…
tai sitten ajautuu tilaan, ettei enää välitä.juo itsensä tietoisesti hautaan tai johonkin laitospaikkaan.
tai sama se mitä aineita käyttää.saattaa mielessä pyöriä,että miksen yrittänyt silloin tosissani,kun
oli vielä mahdollisuuksia vaikka mihin.
taitaa aika harvalla sellainen vasemmalla kädellä huitaisten-raitistuminen onnistua.
päihteettömyyden vaan on oltava se eka asia, ja muut tulevat sitten jos ovat tullakseen.
saman ajattelun ja energian kun käyttää päihteittä olemiseen kuin käyttävänä aineen hankkimiseen ja
suunnitteluun ja käyttöön ja koko touhuun, niin luulisin onnistumisen olevan ajan kanssa todennäköistä.
tuohan tarkoittaa että alussa ei juuri muuta mieti kuin miten olla ilman.
muokk.
tai siis…noin minä koen asian.muitakin yhtä hyviä näkemyksiä kai on