Paljon Onnea puolestatoista raittiista vuodesta 
Hienoa!
2 tykkäystä
Onnea puolentoista vuoden raittiudesta
1 tykkäys
Terveisiä maailmalta. Lueskelen toisinaan palstaa, mutten päivittäin.
Tällä hetkellä suhde alkoholiin tuntuu helpolta. En juo sitä, eikä tee mieli. Jonkin verran tulee tilanteita vastaan, missä tarjoilua on. Mutta eipä ole minua haitannut.
Alkoholitonta olutta juon toisinaan, tutuille olen ostanut viiniä tuliaisiksi ja kaksi kertaa lorautin 8% viiniä pikkuisen ruokaan.
Joulun aikaan siivotessa kellaria, löysin edelleen tyhjiä kaljatölkkejä ja viinilaatikoita. 1.5v sen jälkeen kun olen ostanut niitä viimeksi. Tungettuna johonkin hyllyyn tavaroiden taakse etc.
Voi hulluutta.
Pitkään saa alkoholisti siivota jälkiään. Henkisistä en nyt edes sano mitään.
Hyvää kevättä, päiväkin pitenee taas. Menkäähän hengittelemään ulos.
T. Puuhapete
9 tykkäystä
Itsekin viime viikolla kaappeja siivotessa löysin yhden tyhjän viinilaatikon. Se oli tosin takuuvarmasti viimeinen, kun nyt alkaa olla joka kaappi talosta siivottu 
Hui hai, enää eivät tyhjänäkään mielessä ja silmissä pyöri!
2 tykkäystä
Tämä se on itselläkin pieni pelko takaraivossa. Silloin kun mies vaati kertomaan missä mun pullo on, tunnustin heti että käsilaukussa. Se vaan että niitä on sen verran ollut piilossa milloin missäkin (lasten vaatekaapit mukaan lukien 
) että ei varmasti ole kuin ajan kysymys että johonkin on jäänyt. Mutta sen tiedän varmaksi että tyhjä on. Silti. Häpeä. Jo etukäteen.
4 tykkäystä
Terve teille.
20kk juomatonta aikaa takana. Olen parhaillaan pienessä reissussa lasten kanssa. Kivaa käydä jossain ja kivaa lapsillekin.
Mietin juuri illalla eri skenaariota, miten vanhassa elämässä tämä olis voinut mennä.
Paras skenaario: Olisin tissutellut koko matkan ja ollut pienessä kännissä saapuessa kohteeseen. Hukannut ehkä jotain. Illaksi ostanut hotelliin juotavaa ja juonut kun lapset nukkuu. Herännyt krapulassa ja nuokkunut huoneessa aamupäivän lasten kanssa. Museot etc. olis ehkä mahtunut mukaan mutta baarin kautta ja sama illalla uudelleen. Väsyneenä takas muutaman päivän jälkeen. Lapset ärsyyntyneet vanhemman juomiseen.
Huonoin skenaario: olis käynyt jotain tosi huonosti. Esim olisin lähtenyt baariin ja jättänyt lapset nukkumaan yksin. Tai telonut itseni. Vanhempi on jo sen ikäinen että olisi juomisen ymmärtänyt.
Todennäköisin skenaario: olisin ollut jo pitkään niin alkoholin vietävissä, että en olisi lähtenyt lomalle lasten kanssa. Koskaan. Joko olisin vaan pyörinyt kotona kännissä tai krapulassa ja yrittänyt rämpiä läpi ajat kun lapset on mun kanssa. Tai vaikka kuollut.
Kyllä alkoholisti vie lapsien elämästä valtavasti pois.
Hyvää kevättä teille.
T. Puuhapete
12 tykkäystä
Kyllä vähän voit taputella itseäsi olalle, nostaa hiukan leukaa ylemmäs rinnasta ja oikaista ryhtiä. Olet paljon parempi vanhempi lapsillesi raittiina, et varmasti täydellinen, kuten ei meistä kukaan, mutta paljon paljon parempi versio itsestäsi vanhempana. Onnittelut siitä sekä 20 raittiista kuukaudesta 
Kivaa lomaa Sinulle ja lapsille 
5 tykkäystä
Terve kaikille. Reilu 21 kuukautta juomatta takana. Aika paljon on tapahtunut vuoteen uusia asioita ja toisaalta olen myös itse hakenut uusia juttuja.
Huomaan, että itsestä huolenpito ei ole niin helppoa. Olen ollut stressaantunut melko pitkään, ei nyt pahasti mutta kuitenkin.
Rutiinit ei pysy ja syön huonosti verrattuna aikaisempaan. Sokeria, juustoa jne. Paino on noussut ja en ole seurannyt verensokeria.
Alkoholon juominen välillä aina pyörii mielessä, kun kuljen paljon paikoissa missä on tarjoilua ja monet ihmiset juo.
Elämä on monella tavalla muuttunut muutaman vuoden takaiseen. Suurin murhe on elintapojen epäsäännöllisyys.
Yritän päästä parempaan zen -tilaan. Ratkaista muutaman roikkuvan jutun.
T. Puuhapete
6 tykkäystä
Sinulla kohta pari vuotta raittiutta takana, hienoa 
saat olla hyvillä mielin tyytyväinen itseesi!
Samoin. Minulla ei tule ajatuksia, haluja eikä himoja käyttää alkoholia, juoda, vaan alkoholi nimenomaan pyörii mielessä, kun sitä on liikkeellä ja muut käyttävät heti kun astut omalta pihatantereelta pois, vaikea vältellä ja se muiden käyttö herättää ajatuksia.
Minusta tuntuu, että itsestä huolehtiminen on suurelle osalle täällä “hyvinvoinnissa” elävälle ihmiselle haastavaa. Tarjolla on liikaa “helppoa elämää”, joten on luonnollista, että terveellisistä tavoista välillä lipsahtelee itse kukin. Minä yritän hiukan hillitä hyvää ruokahaluani 
vähentää vähän karkin syöntiä ja porejuomien juomista. Ne ovat olleet kelpo vaihtoehto ryyppäämiselle, mutta pikkuisen jos saisin vähennettyä näin ensialkuun…katsotaan miltä se tuntuu ja miten käypi.
Tsemppiä Sinullekin itsestäsi huolehtimiseen ja raitista, mukavaa, mahdollisimman stressitöntä kevättä, kohti zen-kesää (muista ihan vain hengitellä välillä kaikessa rauhassa 
)
Ehkä roikkuvat asiatkin ratkeavat matkalla Minun tuli tätä kirjoittaessani sellainen kiitollinen olo, että haluan kiittää myös Sinua yhteisestä matkasta kohti raitista elämää, kiitos tuesta ja kannustuksesta perässä tullaan, välillä hyvällä vireellä naama hymyssä, toisinaan tasaisemmin ja mietteliäämmin, vakavammin puurtaen ja joskus sitten ylämäkeen puuskuttaen ja irvistäen, kenties hiukan kiroillen 
Mukavaa kevättä 
2 tykkäystä
Terve kaikille
Kirjoitan tätä työmatkalta ulkomailta. Reilu kaksi vuotta on nyt juomatonta aikaa takana. Voin sanoa, että elämäni paras päätös yrittää lopettaa n. 2021. Ja lopulta 2024 kesällä lopetus. Ei mennyt kerrasta, vaan aika monen vaiheen kautta. Kannustankin kaikkia pitämään kiinni päätöksestään ja jatkamaan yrittämistä niin kauan, että lopetus onnistuu.
Elämä on aika eri mallilla muutenkin kuin kaksi vuotta sitten. Erosin lasten äidistä, työjutut ja yrittäjyys on sujuneet hyvin. Terveysjutut välillä huolettaa ja lihaksia särkee, mutta sellaista se ikääntyminen on.
Ulkopuolisten ja tuttujen mielestä olen nykyään levollinen, itsevarma ja selkeä. Siltä minustakin tuntuu.
Kaiken tämän muutoksen myötä löysin hiljattain uuden parisuhteen, ja olen aivan ällistynyt (ja rakastunut). Miten hienon ihmisen löysinkään ja miten hyvin meidän elämät ja toiveet mätsää.
Myös alkoholittomuuteni on ollut hänelle positiivinen juttu, ja se tuntuu todella hyvältä. Ymmärrän teitä, joilla parisuhteen toinen osapuoli (tai perhe) ei tue alkoholitonta elämää. Tämä on todella suuri asia minulle.
En ole hänelle vielä koko tarinaani kertonut, mutta aion tehdä sen. Koska haluamme jakaa toisillemme rehellisesti elämämme. Tämä tulee olemaan jännä paikka, mutta haluan että hän tietää myös tämän taustan minusta.
Tärkeimmät asiat, mitä olen oppinut viime vuosilta on rehellisyys itseään kohtaan, omien toiveiden kuuntelu ja antaminen anteeksi itselleen. Tästä kaikesta on seurannut se, että tiedän mitä haluan elämältäni. Ja että menneisyys ei merkitse, vaan tämä päivä ja huominen. Voin valita, miten toimin. On hyvä, että menneisyys kaduttaa. Koska minulle on hyvin selkeää, mitä elämää en enää halua.
Kiitoksia kaikesta kannustuksesta teille ja hyvää matkaa eteenpäin.
T. Puuhapete
11 tykkäystä
Hieno viesti! Kaikkea hyvää sinulle! Vitsi miten hienoa, että 2v olet ollut jo juomatta!! Wau! Onnea! Olen lukenut paljon sinun kirjoituksia. Todella motivoivaa. Sitä mietin, kun olen kohtuu nuori vielä, yli 30.v… ja moni ystävä, kaverit ja puolisokin juo, että miten tosiaan onnistuisin kokonaan lopettamaan.. Pelottaa, että jos jään vaan kaikessa ulkopuolelle enkä osaa olla sosiaalinen tms. Olen aina enemmän introvertti, mutta tuttujen seurassa puhelias ja rento. Olen tottunut juomaan juhlissa/isoissa porukoissa/vieraiden ihmisten seurassa. Pelkään olevani tylsä tai ilonpilaaja, jos en juo. Olen ollut nyt pari kertaa tilaisuuksissa, jossa toiset juo ja ei ole tullut houkutusta ottaa. Ihan hyvin sujunut, mutta mietityttää voinko aina tehdä niin. Mietin voisinko vielä kokeilla kohtuudella juomista erityistilaisuuksissa harvakseltaan. Olen kyllä sortunut sitten yksinkin juomaan ja jopa niin, että ahdistus ollut todella kova ja tölkki ollut sängyn vieressä, kun yrittänyt väkisin juoda/nukkua ja saada fyysinen ja henkinen paha olo pois. Tiedostan, että se on kyllä ihan sairasta toimintaa. Sitä on ehkä kerran pari vuodessa, jos juon putkeen pari päivää niin siitä herkästi tulee todella huono olo ja kolmas sekä neljäs päivä voi mennä sohvalla/sängyssä maaten ja juomia ottaen. Mikään muu ei kiinnosta. Joskus kohtuus onnistuu, mutta noin 15 vuoden aikana olen huomannut usein juovani enemmän kuin olisi tarkoitus ja että esim. Baarista/juhlista poistun vikojen joukossa ja yleensä muisti pätkii ja harvoin pystyn lopettamaan kunnon juhlaillan kohtuuteen. Puolison kanssa tai yksin kotona pystyn useimmin lopettamaan, mutta en aina ja muutama juoma tekee usein sellaisen olon että voi kun olisi lisää ja tulee tyhjä olo, että tässäkö tämä oli ja mikään ei kiinnosta. Ei huvita tehdä muuta/keskittyä esim telkkariin, kun haluaisi vielä muutaman ja mieluummin enemmän. Sitten tylsänä nukkumaan menee. Myös se jos tauon jälkeen juon vaikka 4-6annosta ja on ok ilta niin siitä tulee sellainen olo, että seuraavana päivänä tekee mieli ottaa 4ai ainakin lähiaikoina ja kohta tulee joku ylilyönti, kun on hetki mennyt kohtuudella. Sellainen loputon ärsyttävä kierre. Olen myös huomannut että usein humalassa nykyään alan ajatella/muistella negatiivisia asioita ja saatan alkaa riidellä kumppanin kanssa. En ole enää oma itseni. Välillä harhautuu ajattelemaan, että jospa nyt kohtuus onnistuisi ja olisi kiva ottaa toisten seurassa ilma huonoja seurauksia. Harvoin onnistuu. Tiedän, että tämä on riippuvuussairaus.. Mutta koen silti syyllisyyttä ja harmia siitä, että miksi en voi ottaa niin kuin muut ja olla parempi ihminen. Koen epäonnistuneeni usein. Kaikki kännimokat ja pelko terveyden pettämisestä ovat raskaita ajatuksia. Kaveri sanoi viimeksi, kun hän joi ja olin seurana niin, että kai me vielä yhdessä otetaan ja pidetään hauskaa, että ethän kokonaan lopeta. Kaveri on sellainen vielä, että sen kanssa tulee juotua aina liikaa eikä illat välttämättä mukavasti pääty, kun tulee turhaa riitaa. Kaihoisasti vaan ajattelee niitä alku illan hetkiä ja tunnelmaa, kun on rento olo ja mukava jutella, että eikö enää sellaista hauskaa ryypiskelyä voisi olla. En loppujen lopuksi tiedä onko sekään nyt niin kovin hauskaa tai kai se sen pienen hetken on. Vai onko se vaan niin opittu ja totuttu tapa. Anteeksi, jos sekava viesti tuli. Teki nyt mieli kirjoittaa. Olen ollut kohta 1kk juomatta.
2 tykkäystä
Lämpimästi onnea kahdesta vuodesta @Puuhapete!
Onnea myös uudesta parisuhteesta. Kirjoitat hyvin rehellisyydestä, sen tärkeyteen on helppo yhtyä. Toipuminen alkaa siitä, kun lopettaa itselleen valehtelemisen.
5 tykkäystä
Onnea kahdesta vuodesta ja myös uudesta parisuhteesta!
1 tykkäys
Kiitos teille kaikille.
Jatkan hieman pohdintojani.
Merkityksen tunteesta.
Tiedän olevani onnekas, koska olen löytänyt merkityksen. Ilman sitä, en olisi todennäköisesti päässyt irti juomisesta. Ilman suuntaa kaikki olisi jäänyt pyristelyksi. Kehotankin jokaista miettimään merkityksiä ja tarttumaan niihin siinä kohtaa viimeistään kun päätös lopettaa on, mutta askel on vielä horjuva. Oli se syy mikä tahansa. Vanha lapsuuden harrastus, uusi harrastus, työ, luonto, musiikki, metsästys, metallityöt, maton kutominen, toisten auttaminen, perhe, mikä vaan.
Minulla merkitys oli olemassa jo aiemmin. Ja tajusin, etten voi päästä eteenpäin jos en lopeta juomista.
Sitten hieman perheestä, parisuhteesta, alkoholista, avoimuudesta ja rehellisyydestä.
Osa meistä täällä olijoista on kertonut julkisesti alkoholismistaan. Minä en, enkä usko että kerronkaan. Mutta lapsilleni olen ajatellut kertoa kun ovat vanhempia. Minulle ei ehtinyt kertyä lasten laiminlyöntejä onneksi, eikä hirveästi tähän liittyviä mokia ja anteeksipyydettävää. Mutta haluan että he tietävät ja oppivat.
Uuden parisuhteeni aion rakentaa loppuelämäkseni. Jotta se onnistuu ja pystyn luomaan parisuhteesta turvallisen, intiimin ja läheisen hänelle, on minun päästettävä hänet myös lähelle ja pääni sisälle. Ellen kerro alkoholismistani, jätän sisälleni ison pimeän kohdan. Eniten pelkään sitä että alan jossain kohtaa jättämään muitakin asioita sanomatta. Ja pahimmillaan rakennan muuria, jonka ulkopuolelle jätän hänet.
Parisuhde on melko tuore, mutta molemmilla on vahva halu päästää toinen lähelle ja puhumme paljon asioista. Tiedän että vaikeitakin asioita tulee vastaan myöhemmin ja meidän on opittava puhumaan niistä.
Olen miettinyt myös kuinka paljon kerron. Kerronko kaiken vai vaan, että alkoholista irti pääseminen oli vaikeaa ja tein kovasti töitä. Nyt olen päätynyt siihen, etten ala kaikkia pohjamutia kaivamaan, ellei hän kysy. En ole enää se henkilö joka viisi vuotta sitten kirjoitti tänne. Ei hänen tarvitse seurustella sen henkilön kanssa.
Kerron pääpiirteittäin mutta rehellisesti. Alkoholi oli saanut vallan minusta. Se oli ollut aluksi sosiaalinen juttu, sittemmin rentoutumis- ja juhlimisjuttu. Siitä tuli vähitellen ensin viikottainen tapa. Sitten enenevissä määrin pakenemiskeino ja päivittäinen tapa. Kunnes näin terveyshuolia ja pelon että elämäni katoaa ellen lopeta. Kerron että yritin lopettaa ja vasta monen yrityksen ja avohoidon/terapian ja lopullisen rajalla keikkumisen jälkeen pääsin irti.
En aio näyttää hänelle näitä kirjoituksia, enkä halua että hän pelkää että retkahdan.
Pelottaako minua tämän kertominen? Pelottaa ja kysynkin teiltä ajatuksia, mikä olisi sopivasti ja mikä liikaa. Ja tiedän samalla, että ettehän te tiedä koska kyse on hänestä ja hänen maailmankuvastaan.
Tiedän, että hänellä ei ole alkoholismista kokemuksia. Ja että hän on avarakatseinen ja uskoo kehittymiseen ja arvostaa rehellisyyttäni.
Pelkäänkö, että hän jättäisi minut historiani takia? En oikeastaan. Koska minusta tuli minä myös tästä syystä.
Ehkä tulen ensin ottamaan sopivan uutisen tai lehtitarinan yhteydessä asian esiin ja kysyn mitä hän miettii siitä? Ja haluaako hän kysyä minun mielipidettäni ja syitä miksi en enää halua juoda alkoholia.
Kirjoittakaa ajatuksia tai omia kokemuksianne, jos niitä löytyy.
Tsemppiä alkutaipaleella oleville ja hyvää kesää. Kuten olen aikaisemmin sanonut, tämä on hieno yhteisö ja olette rohkeita ihmisiä, kun uskallatte kertoa näitä synkkiäkin henkilökohtaisia juttuja täällä.
Kiiitos teille ja hyvää kesää!
T. Puuhapete
7 tykkäystä
Lämpimästi Onnea kahden vuoden raittiudesta sekä rakkauden löytymisestä
Kiitos Sinulle että olet kirjoitellut ja jakanut kokemuksiasi ja näkemyksiäsi, ne ovat auttaneet minuakin eteenpäin.
2 tykkäystä
Minä en tiennyt puolisoni historiasta tavatessamme mitään, nyt hieman enemmän, mutta uskon monen jutun jääneen silti kaappiin. Itsestäni kerroin niitä näitä, sillai ympäripyöreästi. Sanoit hyvin, ettet ole enää sama ihminen, kuin silloin, kun selviytymistarina alkoi, miksi siis kuormittaa uutta ihmistä kaikella sillä kuralla, eikä hän varmastikaan puhuisi edes samaa kieltä aiheeseen liittyen.
Sanot vaan, ettei janota enää, jos joku kysyy. Voihan sitä sanoa, ettei se alkoholi mikään ihan tuntematon tuote itselle ole, mutta jättää sen siihen sitten.
Se Jekyll ja Hyde päihdepersoona juttu on täyttä totta. Päihderiippuvuudesta vapautunut ihminen, on poikkeuksetta se parempi puoli itsestään.
Tikulla silmään, joka menneitä muistelee.
3 tykkäystä
Terve
Päivitystä asiaan. Kerroin aiheesta lyhyen ja kevyen version: halusin lopettaa, koska halusin erilaisen elämän. Kerroin että oli monipolvinen ja vasta matkalla selvisi, kuinka isossa roolissa alkoholi oli elämässäni.
Hän palasi aiheeseen erinäisten kesätapahtumien jälkeen ja kertoi, että arvostaa päihteettömyyttäni erittäin paljon. Hän kertoi tajunneensa että tämä tieto tuo hänelle merkittävästi turvallisuuden tunnetta, koska hänen ei tarvi koskaan nähdä minua sössöttävänä tai miettiä olenko ajokunnossa etc. Huolimatta siitä, että hänen perheessään ei ole ollut päihdeongelmia.
Olen erittäin helpottunut, että olen kertonut tästä aiheesta. Hän ymmärtää erittäin hyvin kuinka tärkeä juttu tämä on minulle. Ja toisaalta meille molemmille selvisi kuinka tärkeää tämä on myös hänelle. Tässä tarinassa avoimuus sopivalla tasolla oli erinomainen ratkaisu.
Hyvää kesää ja tsemppiä tiellenne.
T. Puuhapete
8 tykkäystä
Terve
Alkoholista ja stressin purkamisesta. Nyt kun olen ehtinyt tutustua uuteen elämään kunnolla, miettiä alkoholinkäyttöäni ja keskustella siitä matkan varrella olen tajunnut seuraavan.
Ennen lopettamista minulla ei ollut stressinpurkuun mitään muuta tapaa, kuin alkoholi.
Muistan kun saatoin jo opiskeluaikana illalla juoda 1-3 lasia viskiä. Populaarikulttuurista, leffoista ja tvstä opittu idea.
Metsässä tuli kyllä paljon oltua, mutta en tunnistanut yhteyttä. Koska metsäreissun jälkeen aina kalja.
Huomasin myös, etten osannut tunnistaa, että minulla on stressiä ja siitä johtuvaa lihasjännitystä. Opettelen edelleen ihan alkeita, mutta tietyt taiji/jooga/jumppaliikket on jo päivittäistä rutiinia. Huomaan nykyään stressin mm. lyhyinä unina ja huomaan jumpatessa sen luoman lihasjännityksen.
Ja huomaan kuinka iso ero muutamalka jumppaliikkeellä syntyy.
Olen myös lisännyt somefiidini täyteen erilaisia pilates, jooga ja taijiohjaajia. Suuri apu on kyllä kun tunnistaa nämä stressin oireet ja osaa rentoutua ilman alkoholia.
T. Puuhapete
7 tykkäystä