Putka Häiriköille

Kiitos,
Kyllä kirjasta on myös e-kirja. Itse en tunne tuota systeemiä kovin hyvin, en siis tiedä saako sitä esim. kirjastosta.
Tänään lähden taas kansallispuistoon tallustamaan.

Aurinkoista elämää, ihan jokaiselle meille. :non-potable_water:

2 tykkäystä

Yö oli aika jännä. Nukuin Sipoonkorven parkkipaikalla. Kaikenlaista porukkaa pörräsi ympärillä. Mutta kaikki hyvin.
Taival alkoi hiekkatiellä. ( niinhän se alkoi, vuosia sitten).

Puistossa on metsäisiä taipaleita ja muutamia korkeampia kallioita.

Kalliolla istuskelin ja kuuntelin ihmisten kovaäänistä puhetta. Hiljaisuus tuntui olevan tuntematon käsite.
Taivaalla jylisi matkustajakoneet.

Kalliot oli hiljaa.

Muutamat portaat kiipesin. Oli lämminpäivä.

Tämä kansallispuisto on:

2 tykkäystä

Reilu viikko mennyt matkalla.
Iltapäivällä etsin leiripaikan ja huolsin varusteita.

Sauna toimi pyykkitupana.

Tämäkin paita tarvitsi pesun.

Puhtain pöksyin ja puhtain mielin jatkan uuteen viikkoon.

1 tykkäys

Moi taas.
Nyt alkaa jo naurattamaan nämä…
Pitkospuut.

Maa jossa asumme, on kyllä melkoinen
Suo Mesta!

Nämä maisemat on kyllä hienoja. Olen vaan kyllästänyt itseni niillä.

Toisaalta löysin vekkulin kaverin.

Tämä kansallispuisto on:

4 tykkäystä

Onpa sievä sisilisko! Itsekin näin muutamia päiviä sitten samanmoisen, mutta se yksilö ei ollut kiinnostunut tekemään tuttavuutta, vaan katsosi yhtä nopeasti kuin ilmestyikin.
Ehkä sinä olet parempi sisiliskokuiskaaja. :grinning:

1 tykkäys

Sisiliskot on kyllä vikkeliä liikkeissään. Aiemmin kuvasin myös liskon, se oli kyllä paksumpi nahkainen. Ehkä niitä on eri lajeja.
Matka jatkuu, pitkospuita ei tässä puistossa ollut.

Kiipesin torniin.

Eteeni avautui Päijänne.
Eräs muisto tulvahti mieleen.
“tunsin lämpöisen kesätuulen, en muuta.”

Laskeuduin tornista ja muistoista. Suuntasin rantapolulle. Kuljin hetken ja istuin evästauolle.

Koira ilmestyi vilvoittelemaan.

Keppikävelijä. :crazy_face:

Tämä kansallispuisto on:

3 tykkäystä

Köpöti köpöti…
Kesän helteet koittelee ensimmäisen kerran tänä kesänä.

Onneksi vaeltelen vesistöjen äärellä.

Outo haju kantautui nenään. Lähdin etsimään mistä haju tuli.
Lammen pinnalla on jotain??? Siitepölyä? Aika ällöä.

Ihan vähän kuljin näilläkin.

Parhaat polut kulki rantoja pitkin. Välillä kävin vedessä seisoskelemassa.


Opin tuon jäähdytyskonstin eräältä koiralta, eilen.

Hienot ovat taukopaikat.

Kirjaan raapustin terveiseni.

Tämä kansallispuisto on:

2 tykkäystä

Oisko siellä lämpö herättänyt mätänemisprosessin. Se haisee kissanpissalta. :nauseated_face:

1 tykkäys

Hetken taukoa vaelluksista.

2 tykkäystä

Huomasin juuri ilokseni, että kirjasi löytyy kirjastosta täältä läheltä. Taidan tänään käydä lueskelemassa. Mietin kyllä, josko tilaisin sen myös ihan omaankin hyllyyn. :nerd_face:

1 tykkäys

Juu, sitä on muutamissa kirjastoissa ja sen voi tietysti tilata omaan lähikirjastoon.

Nyt tajusin tämän kommentin. :joy: Kävin siis viikonloppuna ahmaisemassa kirjan parissa erässä. Se puhutteli ihan siinä määrin, että päätin laittaa sen tilaukseen myös omaksi. Ennen kaikkea minulle avautui tarkemmin matkasi alkupuoli, mikä ei todellakaan ollut ihan siloinen hiekkatie. Hattu nousee entistäkin korkeammalle.

1 tykkäys

Kiitos.
Alkumatkassa raittiutta oli kyllä äärimmäisen vaikeita tapahtumia. Kaikesta huolimatta selvisin. Monet asiat ja ystävät olivat tukena.
Keppikävelijä, hiekanrapina, Antabus… Matkaopas.
Yksin en olisi selvinnyt.
Kaikesta niistä muodostui uusi ihminen, joka tänäänkin kulkee ilman alkoholin kahleita.

Jk.
Kirjassa on kohta, se kun palaan Haltilta kaljatölkkini hautajaisista.

Tässä tuo hetki ihan aitona.

2 tykkäystä

Matka jatkuu…
Viikko alkoi pienellä vaelluksella.

Valo on muuttunut keväisestä, nyt jo enemmän kesäiseksi.

Vedet puroissa on mukavan kirkkaita. Pohjoinen, joka on vielä kaukana, muistuttaa olemassa olostaan.

Silta yli “synkän” virran.

Tämä kansallispuisto on:

3 tykkäystä

Minäkin haluan ja aion lukea kirjasi.

Jos saan kysyä niin olitko aina ollut eräretkeilijä, luonnossa liikkuja jo ennen raitistumistasi vai alkoiko tämä kun suljit alkoholilta oven? Luonto on itselleni todella tärkeä osa elämääni ja voimavarojani, vaikken noin vaeltele kuin sinä.

1 tykkäys

Moi, Reepu.
Olen aina ollut retkeilijä. Tosin juodessani retkeilin vain lähi järvillä. Semmoisia yhden yön retkiä.
Homma repesi erään toivomuksen jälkeen, siis silloin kun raitistuin.

Tässä muisto niistä menneistä retkistä. Kuten kuvasta näkyy, olen ollut todella innostunut kalastamaan. Piti ihan yökin viettää vanhan veneen alla. :see_no_evil:

1 tykkäys

1 tykkäys

Olen lukenut kirjasi, mutta taidanpa käydä kirjastosta sen uudestaan ja lukea, nyt tuntuu että on paikallaan saada vahvistusta siihen että “pelkään mutten pakene”.

3 tykkäystä

Kiitos, Vieraammaksi54. :relieved:

Askeleet vie taas.

Mäntymetsiä ja järviä. Aurinko paistaa.

Hyvä oli evästää sota-aikaisessa poterossa. Kiikaroin itään…

Harjun päällä kulki polku, sitä askelsin. Ei tarvinnut pelätä mitään, eikä ketään.

Kävin myös paikoissa joissa on myös oikeasti pelätty.

Tästä aukosta on vihollinen pysäytetty.

Ajattele…


Kiitos heille, jotka taistelivat vapautemme puolesta.

Tämä kansallispuisto on:

3 tykkäystä

Kohtaaminen…

Moi,
Kun paljon kulkee, paljon näkee.
Saavuin taas uudelle paikkakunnalle. Illalla leiriydyin joen rantaan. Edellispäivän 25000 askelta vaivutti uneen jo ilta kymmeneltä. Tästä seurasi se että heräsin harvinaisen aikaisin, siis 9 aikoihin.
Mietin mihin matkaisin?
Sain uuden idean. Googlasin paikkakunnan palveluita. Ahaa, eräässä paikassa olisi tarjolla ilmainen ateria. Suuntasin sinne. Ruokaa olikin tarjolla ja vastaanotto oikein mukava.
Kerroin muutamalle ihmiselle mistä tulen ja mikä on matkani tarkoitus. Keskustelussa nousi esiin myös alkoholi. Sehän sopi minulle hyvin.
Niinpä niin, kerroin taas tarinani. Yhä sen kertominen saa kyyneleet silmiin.
Sitten eteeni ilmestyi ihminen joka kysyi jotain yllättävää,
Hei, oletko sinä se Putkis?
Hämmästyin. Kyllä, kyllä minä olen.
Hän kertoi lukeneensa Plinkin sivuja jo pidemmän aikaa.
Keskustelimme hetken. Asia mikä meitä yhdistää on lienee monille tuttu, alkoholi. Hän kertoi tarinansa ja kuinka nyt elää vapaana tuosta kirotusta aineesta.
Kaksi kirjaa jätin jälkeeni. Toivon, että ne löytävät niihin käsiin, joissa ne saavat aikaan muutoksen.

Kädet, jotka hyvää tekevät.

Kiitos.

4 tykkäystä