Puolison outo suhtautuminen, muilla kokemuksia?

Moi kaikille!
Täällä taas, uusin voimin retkahtamisen jälkeen.
Viimeksi siis reilun parin kuukauden jälkeen retkahdin, ja siitä eteen päin meni aika pitkälti viikko, retkahdus, viikko, retkahdus meiningillä.
Nyt on vasta 2 viikko takana. Olen aloittanut AA:ssa käynnit ja järjestellyt elämääni muutenkin mielenrauhan saavuttaakseni. Vähentänyt tai lopettanut kokonaan yhteydenpidon raittiuttani uhkaaviin henkilöihin ym. ryhtiliikkeitä.
Mutta kumppani käyttäytyy erittäin oudosti, ja olen ihan pihalla. Haastaa riitaa joka asiasta, on kaikinpuolin hankala, ryyppää itse ja tuuttaa kännykän täyteen viestejä keskellä yötä ym. mukavaa.
Eli siis tekee kaikkensa, että horjuttaisi sitä mielenrauhaa, jonka olen sanonut olevan nyt tärkeintä.
Melkein luulisi, että toivoo mun epäonnistuvan??? Sitä on kyllä vaikea uskoa, koska on taatusti kärsinyt mun juomisesta hänkin.
En tajua ollenkaan, ja oon pettynyt ja vihainenkin.
Lopetan tämän suhteen jos tämä hullu käytös ei lopu ja pian.
Onko muilla tällaisia outoja kokemuksia kumppanin suhtautumisesta raitistumiseen?

Ihan tuttua juttua. - Se on kova pala sun kaverille kun sä olet muuttumassa. Moni suhde kulkee kohti loppuaan toisen raitistuttua. Voishan sitä asiaa puida jonkun ulkopuolisen ihmisen läsnäollessa yhdessä. Toiset AA-laiset voi kyllä kertoa sulle omista kokemuksistaan ja tietysti sun kaveri sais kenties vertaistukea siellä Al-Anonissa, mikäli häntä lainkaan kiinnostaa sun elämäs muuttuminen tosissaan.

Kyllä se toinen osapuoli osaa vedellä taitavasti naruista, jotta sais sun mielenrauhas järkkymään ja sortuisit ryyppäämään. Mutta kun sä toisten AA-laisten kanssa juttelet tästä asiasta, niin saat lisää tietoa homman kulusta ja vahvistut tunnistamaan noita tilanteita ja olemaan välittämättä niistä.

Hyvä tapa on poistua paikalta palaveriin, lenkille tai vaikkapa ajelulle.

Kiitos vastauksestasi.
Jonkun verran aihetta AA:ssa on sivuttukin, ja mietinkin, ettei taida olla edes kovin harvinaista.
Silti se tuntuu niin oudolta. Toinen vuosikausia toivoo toisen raitistumista ja ryyppääminen aiheuttaa jatkuvia riitoja ja sitten kun toinen raitistuu, niin homma meneekin vain pahemmaksi. :open_mouth:
En usko, että kumppaniani kiinnostaa minkäänlainen keskustelu missään. Häntä kiinnostaa vain riitely, ei mikään muu. Tällä hetkellä ainakin näin.

Pidä vaan tiukasti puolesi ja älä anna kiukuttelun häiritä sinua. - Helpottaa omaa oloa kun asettaa sen oman raitistumisen kaiken muun edelle. Jos se suhde ei sitä kestä, niin parempi sitten laittaa lusikat jakoon. Turha siinä on kihnuttaa sen kauempaa. Terveisin nimimerkki kokemusta on kihnuttamisesta (aivan turhaa hommaa).

Itsellä ei ole tuota kokemusta, mutta se alussa tuli tunne, että minuun ei oikein uskottu. No itse olin tuhonnut luottamuksen joka piti sitten kiriä kiinni. Vähän hankalalta se tuntui, kun kytättiin tekemisiäni ja kaikkea. Ajattelin vaan, että tätä se nyt on ja tämä on kestettävä, olihan puolisoni kestänyt minua, miksen minä olisi valmis toisin päin. Nyt on asiat kohdillaan, mutta edelleen en voi välttyä siltä, että luottamus häviää, jos en ole, tee tai jaa sitä mikä on oikein.

Elmukelmu,

Saattaisiko kyseessä olla hieman sellainenkin ilmiö, että puoliso antaa ikään kuin sinun “maistaa omaa lääkettäsi”. Kerroithan, että hän on varmaan kärsinyt juopottelustasi, joka onkin varmaan totta. Hänellä voi olla paljon kiukkua sen vuoksi kertyneenä sisälleen, jota hän nyt päästelee ulos käyttäytymällä noin.
Hän ei ole kenties voinut purkaa sitä silloin kun sinäkin juopottelit, mutta nyt kun yrität olla raittiina, hän näyttää sinulle ikään kuin että “katsos nyt, tältä se tuntuu”.

Asia kannattaa toki pyrkiä keskustelemaan selväksi kun molemmat ovat selvin päin. Tai sitten miettiä koko parisuhteen tulevaisuutta uudelleen.
Voimia!