Puoli vuotta ilman alkoholia

Puoli vuotta ilman alkoholia täyttyi. Sinänsä lyhyt aika, mutta mulle merkittävä. Olen kutakuinkin tottunut itseeni ei-juovana ihmisenä ja olotila tuntuu hyvältä. Tutustun itseeni ja ystäviini uudelleen, meditoin ja lepään.

Välillä tosin tulee outoja fiiliksiä: ihan kuin odottaisin jotain tapahtuvaksi ja sitten tajuan, että mitä ihmettä oikein odotan? Luulen, että toi liittyisi siihen, että juomisen ajattelemiseen liittyi aina joku iloinen odottamisen tunne. Silloin tulee skidisti tyhjyyden tunne.

Sitten olen huomannut, että olen aivan järkyttävän väsynyt. Siis totaalisen uupunut. Normaalit asiat tuntuvat kohtuuttomilta ponnistuksilta. Toki tiedän, että käytin vuosien ajan alkoholia vireystilan säätelyyn. Jos ei meinannut jaksaa siivota ja laittaa ruokaa, niin viinin avulla jaksoin. Sama toisin päin, rentoutuminen tapahtui alkoholilla.

Onko kellään kokemuksia tällaisesta totaalisesta väsymystilasta? Kauanko se jatkuu? Onko muuten syytä mennä johonkin kokeisiin tarkistuttamaan arvoja?

ONNEA PUOLESTA VUODESTA :smiley: ! Väsymys kuuluu asiaan ja tuntuu hyvin tutulta. Se toisaalta oireena liittyy myös niin moneen sairauteen, että mielenrauhan vuoksi kannattaisi katsoa ainakin yleisimmät veriarvot. Itse kävin otattamassa tuhdin labrapaketin ja vielä vatsan alueen ultraäänitutkimuksen. Priimaa oli myös maksa, haima jne, joten nyt voi väsyttää rauhassa. Ilman lähetettäkin tutkimukset ovat edullisia ainakin Cityterveydessä.

Onnittelut minultakin. Puoli vuotta raittiutta on todella hyvä alku. Väsymys kuuluu asiaan, mutta puolen vuoden tietämillä senkin pitäis jo helpottaa. Voihan se väsymys liittyä talvenkin taittumiiseen jolloin kevätaurinko puuttuu peliin aika lailla omia aikojaan. Samoilla linjoilla olen toki lizzun kanssa siitäkin, että asiasta tehden kannattaa lääkäriäkin konsultoida.

Heissan, ja onnittelut puolesta vuodesta.

Mietin, että liittyykö väsymys ja mainittu “skidi tyhjyyden tunne” jotenkin toisiinsa. Muistan, että alkuraittiuteen kuului joskus minullakin tuo selittämätön tyhjyyden tunne, joka ei ollut suoranaisesti masennusta, vaan jonkinlaista outoa melankoliaa. Se tuli juurikin vasta 4 - 5 kuukauden raittiuden kohdalla, eli ei ihan ekoina kuukausina, jotka olivat varsin innostunutta ja euforista aikaa. ¨
No, se raittius ei sitten sillä kertaa kestänytkään puolta vuotta kauempaa, mutta se on toinen tarina ellei jopa varoittava esimerkki.

Lievä masennushan voi oireilla myös väsymyksenä. Mutta kannattaa tosiaan konsultoida tohtoria ja ehkä tsekkauttaa ne veriarvot. Kannattaa myös katsoa että muut elämäntavat on kunnossa, eli ruokailu ja nukkuminen ja tarpeellinen liikunta ym.

Minulla tietynlainen väsymys jatkuu yhä, yli kahden vuoden raittiuden jälkeen. Fyysinen kuntoni on surkea, mikä vaikuttanee asiaan suuresti. Kännivuosien veroja maksan edelleen.

Olen hoitanut väsymystäni nukkumalla. Aika paljon näen myös terapeuttisia unia.
Raitistuminen itsessään on rankka prosessi. Ajatustyökin vaatii voimia.