Oloni on ahdistunut, turhautunut ja pelokas. Olin koko viikonlopun juomassa taas. Lähdin kaverini kanssa perjantai-iltana reissulle ja heräsin sunnuntaina onneksi kotoani. En muista hirveästi mitään koko reissusta. Rahaa meni muutaman euron alle 600 euroa. Olen opiskelija ja tämä on pieni katastrofi. Pahempaa on kuitenkin tämä olotila. Ahdistus, itseinho ja pelkotilat ovat vahvemmat kuin koskaan aikaisemmin. Sunnuntaina herättyäni minusta tuntui ekaa kertaa ikinä siltä että psyykeeni hajoaa. Minun oli pakko soittaa kaikille tutuille koska en kestänyt yksin oloa. Menin ja soitin myös ex-tyttöystävälleni… Pyysin yhden kaverini käymään koska en kestänyt yksin kaikkea sitä mitä elämä antoi. Oloni on vieläkin sekava ja olen huolissani myös fyysisestä terveydestäni. Alkoholimäärät jotka juon ovat aivan käsittämättömiä. Lähes aina eurokossu pohjiksi ja baarissa juon jopa 20 annosta lisää alkoholia. Käyttäydyn aina kuin täysi idiootti. Kouluni on mennyt jo monta vuotta aivan pieleen juomisen takia. Minulla olisi tänään tentti mutta en voi sinne lähteä. Edes kauppaan en ehkä uskalla lähteä kun ihmisten näkeminen voi olla nyt liikaa. Isäni, äitini ja veljeni ovat kaikki olleet pahassa pulassa viinan kanssa ja minä myös kaulaani myöten. On turhauttavaa tajuta että saatan menettää aivan kaiken viinalle, silti en pysty olemaan juomatta. Viimeisen kahden vuoden aikana selviä viikonloppuja on ollut varmasti alle 20. Juon onneksi vain seurassa ja viikonloppuisin mutta silti pilaan elämäni. Jos en saa opintojani edistymään niin lennän pois koulusta. Sillon luulen että minulle jää vain viina ja se on viimeinen asia mitä tahdon.
Minulla oli vajaa vuosi sitten täysin samanlainen olotila. Voin siis samaistua vahvasti.
Neuvoni omaan kokemukseen perustuen:
-Äkkiä hakemaan apua, A-klinikalta (sieltä antabukset ja oman harkinnan mukaan rauhoittavia akuutteihin viinanvieroitus oireisiin, kannattaa miettiä tosin tarkkaan sillä ne koukuttavat)
-Myös AA-ryhmät ovat toimineet kohdallani.
-Myös joku pitkäkestoinen päihdekuntoutus voisi olla sinun kohdallasi paikallaan.
Se tilanne, jotta sinulle ei jää muutakuin tuo hermomyrkky/luotin niin ei varmasti kuulosta houkuttelevalta. Apua on saatavilla ja vuoden päästä saattaisit olla samassa tilanteessa kuin minä. 11kk ilman viinaa ja niiden haittoja.
´
Pohjalta on suunta vain ylöspäin. 
Toivon, että olet löytänyt pohjasi. Ongelmallisesti juovahan haluaa lopettaa vain, kun ei enää halua vajota alemmaksi. Oman pohjani löydettyäni menin aa-palaveriin ja sieltä toisten tukemana pääsin raittiin elämän alkuun. AA:sta tuhannet suomalaiset ovat saaneet avun, ja sinulla on sama mahdollisuus. Käytä sitä, jos haluat lopettaa alkoholin juomisen. Paljon helpompaa kuin yksinään lopettaminen.
Tämä on aika tarkka kuvaus siitä, mitä olen moneen kertaan kuullut AA-palavereissa kerrottavan. Aivan oikein tunnistat viinan syypääksi tuollaisille tuntemuksille. Jos jatkat juomista, vielä pahempaa on luvassa.
Murehdit koulunkäynnistä. Ehkä olisi aika lopettaa koulunkäynnistä murehtiminen ja keskittyä pelkästään tähän alkoholiasiaan. Vuoden tauko, jonka ainoana sisältönä olisi pururadan kuivattaminen. Sen jälkeen voi sitten taas keskittyä muihinkin asioihin. Selvän pään kanssa tässä elämässä kyllä pärjää.
Itselläni eivät voimat riittäneet juomisen lopettamiseen, mutta avun hakemiseen riittivät. Työpaikkalääkäri, A-klinikka, katko, antabus, AA, kuntoutusjakso ja paljon lisää AA-palavereita. Tämä oli minun reittini saada se oma pää taas toimimaan. 
Aika iso merkitys oli sillä, että luovuin pitämästä muita asioita tärkeämpinä, kuin tuo avun hankkiminen.
Noin se minullakin meni. Muistan silloin kovemman ryyppykauden lopulla, kuinka kaikki asiat tuntuivat kaatuvan kerralla päälle. Niitä hoidettavia asioita on kyllä paljon (varmasti ainakin omasta mielestä) ja voi tuntua siltä, että kaikki huutavat välittömästi ratkaisua. Tietenkin jos vain pystyy, niin kannattaa yrittää järjestää kaikista kiirellisemmät pois mieltä vaivaamasta, mutta sen jälkeen vain keskittyä alkoholiongelman hoitamiseen eli antaa luvan itselleen sairastaa ja hoitaa vain ja ainoastaaan omaa terveyttä. Se ei ole itsekkyyttä vaan tervettä itsesuojelua. Tervehtymisen alettua monet mieltä vaivaavat hoidettavat asiat asettuvat kyllä oikeisiin mittasuhteisiin ja ‘elämän marssijärjestykseen’; niiden hoitamisen aika kyllä tulee tai ne jopa hoituvat omalla painollaan, kun pää on selvä ja ajatukset vähemmän dramaattiset.
Suosittelen myös irtiottoa vallitsevista kuvioista eli jos vain on mahdollista, kannattaa vaihtaa maisemaa ettei tarvitse samoja paikkoja ja seiniä tuijotella. Rohkeasti vaan katkolle, sukulaisiin tai johonkin rauhalliseen paikkaan esim. viikoksi ja sitten vasta pohtia muita murheita, ja tässä maailmassa kyllä riittää epäkohtia pohdittavaksi yhdelle ihmiselle…Aivan ensimmäiseksi kuitenkin salli itsellesi irtiotto ja lupa sairastaa 
.