Pikkuaivovaurio

Onko kenelläkään tietoa tai kokemuksia alkoholin aiheuttaman ataksian ( kävely-ja tasapainohäiriöt) hoidosta ja kuntoutumisesta?

Oma kokemus:

  • v.1998 havaittiin pään magneettikuvauksessa pikkuaivojen vermikseen keskittynyt aivoatrofia; neurologisissa testeissä ei havaittu poikkeamia mutta ryyppyputkien jälkeen on tasapainohäiriöitä joista selkeimmin tulee mieleen muutamien vuosien jälkeinen tapaus, jossa jalat pettivät alta bussipysäkillä selvin päin viinanhakureisulla

Muista tietoja:

  • kirjailija Pekka Kejonen sai eläkepaperit, ja jo 38-vuotiaana joutui turvautumaan kävelykeppiin; raitistui ja kävelykyky palautui
  • eräs jamppa A-klinikalla joutui rullatuoliin ja raitistui; nykyisin jo kävelee, mutta sanoi että portaissa on parasta turvautua kaiteisiin
  • eräs jamppa (ryyppykavereiden tuttuja) joutui 42-vuotiaana pysyvästi käyttämään kävelykeppejä (kunta ei kustantanut muita apuvälineitä) - en tiedä elääkö vielä
  • A-klinikan lääkärin mukaan nuorimmat rollaattorijampat ovat nelikymppisiä

Kiitos valaisevasta viestistä.
Olen ollut suunnilleen samoissa tutkimuksissa (suppea MRI ja ENMG), joiden pohjalta diagnoosi alkoholin aiheuttamasta pikkuaivoataksiasta. Neurologin neuvot kävely- ja tasapainovaikeuksien hoidoksi olivat ehdoton raittius ja tavallista runsaampi liikunta.
Dogaamisen lopettaminen pysäyttää vaurion etenemisen, mutta ei paranna sitä. Lääkitystä tilaan ei löydy.
Paluu raittiiseen elämään saattaa tuoda tullessaa tällaisen riesan(kävelyn vaikeutuminen) Tämä voi kuitenkin toimia yhtenä kannustimena täydelliseen raitistumiseen. Kun olet liikkeellä, et voi olla muistamatta, mistä piinaava etenemisen vaikeutuminen johtuu ja millä sen saa vielä vaikeammaksi.
Valistus alkoholin suurkulutuksen aiheuttamista pikkuaivovaurioista ja niiden seurauksista on ilmeisesti jäänyt (maksan, haiman, alkoholiepilepsian tmv.) varjoon.
Esimerkit panevat toivottavasti muutkin “jampat funtsimaan”

Pikkuisen laahustava askel ei oikeastaan ole kovin kauhea riesa, jos kerran saa viettää raitista elämää. Ei se askel sillä oikeine, että nautii lisää alkoholia. Ehkä ahdistus asiasta hieman vähenee, mutta uusia vaivoja on kyllä tarjolla. Niin kauan, kun omien jalkojen päällä pääsee paikasta toiseen, elämä on aivan antoisaa. Golf-kaverikin (AA:sta tuttu) kiertää kenttää proteesin kanssa. Eipä olisi muuten tullut esiin, vaan kerran valitteli lyönnin kiertämistä pahasti kainalon puolelle. Sanoin sitten siihen, että seisoskelee lyönnin aikana liian tanakasti tukijalan päällä ja toinen jalka on vähän passiivinen. Sillon näytti proteesia jalassaan. Kävimme kierroksen jälkeen yhdessä rangella ja kavensimme vähän stanssia. Harjoittelimme hieman rauhallisempaa swingiä ja oikenihan se lyönti. Tänä kesänä on sitten kisoissa pärjännyt oikein mainiosti.