Piilojuopottelun loppu

Vähän erilainen kirjoitus (pitkälle yli viinapullo on juotu tätä kirjoittaessani), vahvassa humalassa kirjoittelen.
Itse luin tän palstan tyyliin salassa vaimolta. Onhan tässä vedetty 20 vuotta viinaa. Mulla on sikäli hyvä että paino ei nouse vaikka söisi ja joisi kuinka paljon ja sitä on kyllä pitkään tehty.

Eikä naama ainakaan vielä punota, sisuskaluista en tiedä, toivotaan ettei tule katkokävelyä, aina pelottaa kun näkee ihmisen jonka hermosto on mennyt. Harrastan urheilua aika paljon, en tiedä vaikuttaako se mitään. Tänään vappuna ja huomenna piti olla kurssilla mutta sorruin ryyppäämään kun kurssi peruuntui ;/

Perheellinen ja 2 lasta, tulee vähän salaa juotua vaimolta. Linjaan tän nyt vähän niin, että mitä häntä turhaan murehdittamaan jos kondiksessa oon. Aikaisemmin pidin tipattomia kuukausia, tammi, touko ja syys. Nyt olen tullut siihen johtopäätökseen, että nuo eivät ole riittäviä. Ehkä terveys huolehduttaa, ja ei kai se normaalia ole jos vetää pitkälle toistasataa känniä vuodessa ?! Joka tapaukseessa 11 on plakkarissa ja jos 26 saan tauluun niin ehkä sen kanssa voi taas elää.

Ehkä ongelma kristallisoituu siihen kun töissä on ongelmia, siis ei tähän asiaan liittyviä. Siitä nousee vuori joka ei ehkä ole todellinen, mutta alkuviikosta on se on suuri, siis silloin kun viinaa on juotu, esimerkiksi joku 35 yksikköä viikonlopun aikana. Jos nyt vaikka tässä pari viikkoa paussia pietty, niin kestävyys ei laimene, samt määrät ne on vaan aina vedettävä. Eikä oikein mistään kanuunastakaan voi puhua vaikka 15 yksikköä vetäisi .

Toki toinen asia on se, että pidemmän päälle hyvän olon tunne kasvaa kun on ollut pidenpiä taukoja ja varsinkin itsevarmuus itsellä.

Summa summarum; pitää asettaa itselle rajoja ja niitä noudatetaan. On alkoholista ollut itselleni hyötyäkin, ainakin joskus. No, nyt en enää pelkää ihmisiä selvin päin.

Nimimerk. vähän sekavaa, mutten aio lopettaa

Täällä sitä ollaan, yksin kotona, ja on viikonloppu.

Aion mennä baariin, ostin valkoviiniä ja oon yrittänyt juoda sitä sievästi. Aika hyvin on mennyt, ihan rehellisesti sanottuna. Pelottaa vaan että mitä jos tää nyt hajoaa tää mun sievä tästä.

Haluaisin kauheen mielelläni mennä sinne yökerhoon tanssimaan sellaisessa kunnossa ettei hävetä. :slight_smile:

Mihin aikaan sinne ihmiset yleensä edes menee? Mä oon niin untuvikko tässä…

Istun vaan ja ootan että kello tulis kymmenen.

Ei tää eka kerta ole, olen ennenkin aikonut, ja sitten perunut kun oon jänistänyt. Mä niin pelkään sitä mitä muut ajattelee etten tajuakaan että olen sen vankina. Haluan aina miellyttää ja olla sopiva. Miksi sellaista ihmistä sanotaan joka aina alistuu muiden toiveisiin ja haaveisiin?