Pelko Benzeessä...koukusta.

Lapseni sairastui todella vakavasti ja nyt mielenterveys kärsii. Ennuste ei ole hyvä. Asia pyörii 100% päässä ja mitään ei pysty tekemään eikä nukkumaan eikä töissä käymään… ilman bentsoja. Olen kaikenlisäksi yksinhuoltajamies, uskomatonta, mutta totta. Tukiverkkoa on jonkinverran. Liikaa yhdelle ihmiselle nyt. Lääkäri “määräsi” Alproxia ( Xanor ). Tai kysyi tietenkin, että otanko, mutta, mutta… Ja otin. 3 x 0,5mg. Tottakai ne auttoi, mutta Ongelmana on, että olen joskus juonut paljon. 10v. sitten ja sen jälkeen kuivilla. Koukutanko itseni bentsoilla koska mielessä on kokoajan lyödä hanskat tiskiin ja mennä hesperiaan hoitoon tms. :cry: Pelkään, että lapsi joutuu huostaan tms. Nyt on ruvennut sitten taas janottamaankin jne. Pitäisi lasta ajatelle, mutta voimat ei riitä.Kestämätön tilanne. Psykiatrilla on käyty. Auttaa sen päivän. Kellään kokemuksia vastaavasta elämän älyttömyydestä ja siitä, että lääke pitää “järjissä”?

Mulla on liikaakin vastaavia kokemuksia. En pystynyt elämään normaalia elämää, kun jatkuvasti oli huono olo. Mikään eikä kukaan pystynyt selittämään pahaa oloa. Kun yksi lääkäri kirjoitti benzoja, huomasin että ne auttoivat. Aloin opiskella ilman ahdistusta, tein töitä ja pystyin keskittymään.

Nyt 15 vuotta tuosta päivästä käytän yhä benzoja. Olen ollut riippuvainen yli 10 vuotta ja nyt katkaissut pitkää ja vaikeaa kierrettä 2 vuotta. Pystyisin lopettamaan, mutta nyt en voi, koska siihen tarvitsisin aikaa ja rauhaa. Ja nyt minulla on ulkomailla aloitteleva bisnes ja varsin lyhytpinnainen nainen.

Riippuvuuden saat aika äkkiä, mikäli käytät noita pahimpia benzoja. Itse optin alussa oxatsepaamia, joka on miedompi ja vähemmän huumausainemainen. Suomessa lääkärikunta on arvaamatonta. Voi olla että lääkäri kirjoittelee xanoreita (aika vastuutonta) jonkin aikaa ja kun huomaa, että riippuvuus on muodostunut, suomalaiseen tyyliin jättää sinut pulaa. Eli valvontaviranomaisten pelossa lopettaa lääkkeen kirjoittamisen. Ja xanorin ollessa kyseessä, voit hyvin joutua katkaisemaan suljetulla osastolla. Xanoria kun ei (suuria annoksia) pysty korvaamaan muilla, loivemmilla benzoilla.

Viinan juonti on usein lopun alku. Alkoholia juomalla saa pahan tilanteen helposti pahemmaksi. Jos haluat heittää elämän hukkaan, se on helppoa juomalla.

Tarvitset selvästi apua. Pillereitä popsimalla voit auttaa itseäsi vain hetkellisesti… yli tilanteiden jossa tuntuu ahdistavalta. Sitten kun tilanne on jotenkuten yli, älä ala nautiskella xanorin tuottamasta euforiasta vaan pidä tauko.

Jabali puhuu asiaa (taas jälleen kerran) ja on onneksi löytänyt itselleen tien ulos täältä härmän helvetistä ja lääkäreiden ylimalkaisuudesta. Tuo xanor hieman ihmetyttää, että sitä ollaan ensimmäisenä määrätty? Mitä helvettiä? itsellä kun vuosia sitten ensimmäisen lapsen sain ja melkein samantien menetin siskoni oli omat pasmani aivan sekaisin ja niitä lähdettiin korjaamaan kyllä mielialalääkkeillä (valitettavasti estävillä → lisää synkkyyttä ja lopulta suicidi yritys joka allmost onnistui, mutta kiitos rakkaan vaimoni ehti apuun ennempää kuin oltiin rajan toisella puolella ja hälyttää ambulanssin, likeltä liippasi) sen jälkeen vaihdettiinkin lisääjä ja nopeuttaja (ssri?) lääkkeeseen mitä söin vuoden puolentoista ja jouduin lopettamaan sen seinään serotoniinisyndrooman suuren riskin takia kun aloitin max annoksen tramalissa ja siitä päästäänkin itseasiaan pyysin henk. koht. telaketjuja (2mg xanoreita) viemään vieroitusoireita pois masislääkkeen seinään lopettamisen takia (en suosittele kenellekään, eikä suosittele lääkäritkään, mutta mieli oli virkeä ja on vieäläkin yli vuoden lopettamisen jälkeen, enään en koskaan koske masennuslääkkeisiin, vei multa ainakin ne viimeisetkin tunteiden hippuset pois, minkä vasta huomasin pari viikkoa lopettamisen jälkeen ja sitä myötä tutut ja sukulaiset), Mutta sain kyllä siirryttyä noista 2mg xanoreista pois vaihtamalla 2 x 2mg/vrk rivatriliin ja en kokenut mitään vieroitusoireita, tosin sen jokainen päättäköön kumpi noista se pahempi on… pahimmat bentsot ne jokatapauksessa on, ja itse en ole koskaan tuntenut mitään euforiaa bentsodiatsepaameista, tosin alotettu tenoxista → 10mg pameihin yms yms ja kaikki siltä väliltä. Itse olen täysin kyvytön tekemään mitään ilman bentsoja, mutta parempi vaihtoehto kuin tuohon juomiseen ratkeaminen, se on se monilla “päättymätön tie” / erittäin vaikea lopettaa vaikkei henk. koht. kokemuksia siitä itsellä ole, sivusta seuranneena elämäni taas on. Ja sillä jos jollakin saat varmasti enemmän huolia aikaan kuin yrittämällä hukuttaa ne!! Suosittelen tietty pysymään mahdollisimman vähällä käytöllä bentsoista, varmasti saat riippuvuuden aikaan noilla 0.5 xantuillakin, mutta mieluummin niiden käyttö kuin totaalinen romahdus, lääkkeet ei ole lopullinen hoito, mutta erittäin hyvä apu eri oireisiin oikein käytettynä!
Täähän nyt meni ihan omaks sepustukseks taas koko helevatan teksti, mutta kait tuolla joku tiedon tai järjen jyvänenkin löytynee.

Kiitos vastauksista “Addie” ja “Jabali”. En epäile teitä yhtään. Kaikista noista hyötyä. Rupesi pelottamaan jo nyt, että oonko jo nyt koukussa. Mulla ei tule mitään “euforiaa” ja alkoholista pääsin aikanaan eroon “helposti”, mutta…mutta. En ole ennen noita käyttänyt ja uskon tottakai teitä, että leikkimistä ei ole. Tottakai minimissä yritän pitää jne, mutta mutta. Onpa vaikea tilanne. Doktori oli sitä mieltä, että nuo Alproxit väsyttävät vähiten kun sanoin, että koukuttaako ne pahiten, ja kyllä hän varoitti, että voivat koukuttaa, mutta meni siinä tuskantilassa aika kuuroille korville. Psykologille määräsi tai “päästi” ja sanoi, että kyllä pitää puhe apua saada kanssa jne. ehdottomasti. Hän kyllä sanoi, että tilanne on minulla vaikea, mutta painotti “TARVITTAESSA!”. EI koko ajan. Eli olette sitä mieltä “asiantuntijat”, että 3 x 0,5mg Alproxia päivässä voi koukuttaa helpostikin? Kuukauden käyttö? Vuosi? “Pahimman yli”…voi per… :blush:
Tuleeko noihin millainen toleranssi?

Kyllähän ne bentsot koukuttaa onneksi ei sitten olekkaan mitään muuta mihin voisi koukuttua. Se vaan kannattaa miettiä jos ei ilman pärjää niin miksi sitä edes miettimään tulevaa koukkua. Porukka on alkanut vieroksumaan jotenkin xanoria täällä aina vaan et kovaa kovaa koukuttaa pahin kaikista yms. itse sitä syönyt noin 5-6v korkeimmillaan 3-4mg/pv nyt menee sillointällöin 0.5mg Depot (korkeintaan kerran vkr) ja olen tämän itse laskenut alas lääkärin kanssa sitä mietittiin ja katsoi parhaaksi antaa “vapaat kädet” ja hyvin on mennyt vaikka saankin kerralla 200mg apoteekista.

No nyt tuntuu vaan, että en pärjää päivääkään ilman. Pelkään sitä koukkua koska oon ollu alko-koukussa… toisaalta pääsin mielestäni siitä “helposti” jos siinä mitään kehumista. Mulla menee 3 x 0,5mg. eli onko se nyt 1,5mg. MIllä määrällä jouduit alottamaan ja mihin “vaivaan”. Mulla tämä ahdistus, paniikkihäiriö yms. sietämätön elämäntilanne. Onko sulla sitten 1mg ollut? Mikä tuo Depot on? Joku hitaammin imeytyvä. Kiitos myös “positiivisesta” kommentista.

Kyllä säs tosta selviät kun jätät sen viinan täysin pois, hoida tilanne ensin kuntoon ja sitten varovasti ja hitaasti tuo annos ales. Pitäähän sun pärjätä se hetki mitä eletään nyt, kun asiat selkiutuu lääkärille joka osaa nämä vieroitushommat.

On ihan hyvä, että oot heti tiedostanut tän koukuttavuuden, mutta liikaa sitä ei kuitenkaan mielestäni kannata pelätä. (Nykysin monet lääkäritkin pelkäävät liikaa bentsojen määrämistä akuuttiin tilanteeseenkin, johon ne oikeasti on tarkoitettukin ja hoitovaste on hyvä…) Suosittelen ottamaan vain tarvittaessa lääkettä, eli pelkästään silloin kun tuntuu, ettet mitenkään muuten selviä. Myöskään enempää kuin lääkäri on määrännyt, ei missään tilanteessa kannata ottaa, vaikka tuntuisi, ettei määrätty annos auta (eikä tietenkään alkoholin kanssa).

1,5mg ei ole hirveän iso annos, ja koukuttavuuskin on henkilökohtainen asia, mutta varmasti tuolla annoksella joku saa jo kuukauden jälkeen vieroitusoireita (siksi jos on syönyt päivittäin bentsoja, kannattaa pudottaa annos hitaasti pois). Toleranssi ja sen kehittyminen on kanssa ihmisestä riippuvaisia, mutta Xanoriin ei pitäisi nopeasti ainakaan tolen nousta. Kaikesta tästä kannattaa keskustella lääkärin, sairaanhoitajan tai psykiatrin kanssa rohkeasti.

Hyvä juttu, että sulla on kontakti psykiatriin, vai onko sulla enempi käyntejä sinne? Kun elämäntilanne ja oma jaksaminen on ongelmallista, kannattaa ehdottomasti hakea ja vaatia itselleen apua. Terapia tai edes keskustelut ovat tärkeä lisä lääkityksen seuraksi, jotta tilannetta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkärin/psykiatrin kanssa voitte varmasti miettiä sitäkin, olisiko tarvetta muunlaiselle psyykenlääkitykselle esim. masennuslääkkeille (, jotka on melkoturvallisia, mutta usein myös aiheuttavat seinään lopettaessa vieroitusoireita). Suosittelisin myös miettimään, olisiko muita tahoja, jotka voisivat auttaa tilanteessasi, esim. päivittäisasioissa tms. Lapsestasi et kertonut sen kummemmin, etten tiedä millaista apua lopulta tarvitsisit siihen tilanteeseen…

Voimia sinulle ja lapsellesi paljon!! Toivottavasti tilanne ja olot paranee pian.

Kuten huomasit niin jo täältä löytyy tukea ja kun mailma oikein meinaa kaatua auttaa kun siittä kertoo edes nimettömänä täällä, et ole yksin ja olet tilanteessa jossa sinua moni kadehtien kannustaa, Mulla meni persiilleen kun piti liian mietoa lääkitystä tehostaa alkolla, ennen oli normaalia että viikonloppuna otan ja kohta puolivuotta ei päivääkään selvänä mutta olen onnistunut vähentää asettamalla rajat ja Lyrica + Tramal annokset nyt puolissa, tosin jouduin ottamaan vähän voimakkaampaa eteen, Temgesic ja Diapam mutta ilman en pääse sängystä ylös enkö nuku. Mä en pääse koskaan nollille mutta jos elämän sais edes hallintaan, jos mulla olisi lapsi vastuulla menisin kaatamaan alkot viemäriin heti ja lopullisesti.

Kiitos vielä paljon kaikille jotka täällä vastailevat. Kaikki vastaukset “helpottanut”. Psykiatrille tulee käyntejä juu ja kaiken avun otan sieltä ja…valitettavasti näistä lääkkeistäkin otettava nyt “apua”. Ne kyllä väsyttääkin näköjään pirusti, toisaalta heräilen muutaman tunnin välein joten sekin vaikuttaa. Olen varmasti yksi maailman huono-onnisimmista äijistä jos lähtisin kertomaan tätä juttua, mutta se on nyt sivuseikka. Psykiatri sanoi kanssa, että pitäisi elää nyt-hetkeä ja murehtia sitä “mahdollista koukkua” sitten myöhemmin ja unohtaa se. Yksi “huoli” vähemmän. Mutta lapsella on hitaasti heikentävä tauti ja se kalvaa kokoajan mielessä ja se on se “syy”- napeille. Sukulaistukea on jonkin verran ja parhaampansa yrittävät hekin. Ja lääkärit ja psykiatritki olleet ihan hyviä. Ja täällä on kanssa kyllä hyvää porukkaa. Lapsi on todellakin vastuullani, mutta, mutta…kun olo on vaan niin karmea niin siksi tänne kirjoittelenkin. “Onneksi” on muitakin, tarkoitan, että näköjään ole ainoa ja olenkin yrittänyt jeesata täällä nyt muitakin ja antaa “vinkkejä”.

Ota ne napit ja auta lapsesi elämään, taisitele sitten lapsen vanhettua irti omista jos on edes pakko.

Ikävä tilanne ja mun mielipide: koska kyseessä on bentsoista “pahin” alpratsolaami, niin jos noita syöt muutamankin viikon, niin olet pahemmassa koukussa kun uskallan edes kertoa, tai miettiä niitä omia tuskia mitä mulla oli kun lopetin Xanorit…

En halua kertoa sulle edes mitä itse koin, kun Xanorit lopetin (koska et tule niitä samoja kokemaan ja se mun kertomus kauhistuttais sua entisestään vaan…) koska toi on oikeesti todella koukuttavaa “ainetta” tuo alpratsolaami… Valitettavasti…
Jos nyt oikein ymmärsit, niin otat päivän aikana siis 1,5mg alpratsolaamia. Tätä kun jatkat muutamia viikkoja ( tai päiviä ) niin tulee aamu kun ihmettelet et miks sulla on kauheen paha olo…

Mut ei tästä enempää…

Pyydä ihmeessä jotakin muita rauhoittavia lääkäriltäsi! Mun mielestä alpratsolaami on vaan sellasiin IHAN PAKKO TILANTEISIIN OTETTAVA LÄÄKE! Vältä tätä lääkettä ja lopeta se ennenku on liian myöhästä…

Jos tilanne on pakko niin mitäs teet, mieli kuntoon ja elämää lasten kanssa. Kun kaikki on hyvin onnistuu vähentäminen tai kaikki poikki jos lapset 3-4päivää hyvässä hoidossa, perkeleen moista vapinaa viltin alla ja jos joku hyvä ihminen tulee katsomaan ja pitämään kylmästä kädestä kiinni hetken heti helpottaan, tuosta nousee ja nopeaa noilla määrillä. Olen itse olluut pitämässä kädestä tuon saman lääkkeen ja muun turmelemaa ihmistä joka paparani kun näki lapsensa 4 päivä, toimii vastuullisessa työssä ja ei men kuin hammaslääkärille enään eikä mitään lääkkeitä, ei koske alkoon mutta kun käyn niin juon aina yhden oluen etten olisi tekopyhä, usein autolla itse niin olen tunnin jotta häipyy koska mun silmillä puhalluttaja laittaa seuraavaksi tikkarin jolloin narahtaa hetkeksi ajot.

Ihailtava tyyppi koskaon ainakaapissa kepardit, mulluao tupakkilakosta autossa kesken jäämyt malluaskiki, me ollaan pohjanmaalaisia, hulluja muttei heikkoja. Mun autossa ei saa enää polttaa mutta Buesterin talakpenkillä saa. Niuhoja meistä ei tuu tekemlläkään. Joku sais tehdä kirjan oikeista pohjanmaalaisista, siinä olis lukemista ja leffanski siittä tekis ku joku viittis katsoa totuutta silmään ja todeta että noinhän se on.Se olis karua katseltavaa ja nenäliinat pitäisi jakaa kaikille. Se kertois kaikille elämästä, mutta eletystä ja meillä viimeisillä se on pikkasen kesken. Onhan näitä Samulit ja muut yrittäneet epäommistuen täudellisesti. Pohjalaisuus ei mahdu kirjaan enkä usko et siittä leffaa saku siihen pitää keksiä kaikkea etätodellista

NeuroKipu puhuu siinä suhteessa asiaa, että lapsen etua on tosiaan ajateltava ensin. Jos saat benzoilla itsesi hallintaan ja pystyt siten tarjoamaan lapsellesi hyvän kodin, ehkä voisi uhrautua.
Xanoreita määrää ensihätään vain huonosti asiaa tunteva lääkäri. A-klinikalla hoitaja kertoi hurjia tosiasioita xanorpotilaista. Olin silloin tyytyväinen että olin pitänyt pääni ja pyytänyt lääkäreiltä nimenoman opamokseja. Tottakai vastaan tuli lekureita, jotka muitta mutkitta susittelivat xanoreita, mutta siirryin niien loputtua takaisin oksatsepaamiin.

Hyvä niin. Nyt on lääkkeet hallussa, enää vain pieni ylläpitoannos, josta en ehkä ikinä pysty luopumaan.

Kiitos taas, kysyin lääkäriltä ja hän oli sitä mieltä, että Opamox väsyttää enemmän ja toimintakyky sen jälkeen huonompi jos joutuu lasten kanssa tekemisiin…ei hitto… koukuttavuus samaa luokkaa sanoi. Voi helkutti mitä teen… olen kyllä joutunut ottamaan sen 3 x 0,5mg viimeaikoina. Kysyn vielä, että voisiko vaihtaa Opamoxiin jos se olisi “vaarattomampi”, en tiedä. Kysyn seuraavalla kerralla.

Itselläni oli jonkin aikaa Opamox 30-90mg pv:ssä joka itselläni vain hiukan väsytti ja eikä mikään oikeen innostanu, jonkin verran poisti ahdistusta ja rauhoitti. Hyvä tietekin jos se auttaa joitakin. Nyt on jo melko pitkään ollut Diapam (10-30mg)ja Xanor(2-4mg)… auttaa mainiosti pahoihin oireisiini. Ahdistus oireet, paniikkin tuntemukset/rajut kohtaukset. Arkiset asiat hoituu ym. Diapam auttaa myös jonkin verran selkäkipuuni(ainakin rentouttaa) vaikka siihen selkään tietysti on omat lääkkeet. Bentsot on erinomaisia lääkkeitä oikein käytettynä… parempi tietysti jos voi olla ilman. En tässä ala sanomaan tarkemmin omia syitäni mutta hyvät on syyt… valitettavasti.

Bentsokoukku tulee siinä vaiheessa ongelmalliseksi, kun bentsoja joutuu alkaa vähentämään tai lopettamaan. Jos tietää etukäteen, että joutuu käyttämään bentsoja pitkään (siis vuosia), niin kannattaa siirtyä pitkävaikutteisiin kuten diatsepaamiin. Itse aikanaan aloittelin bentsot lyhytvaikutteisilla, kuten Xanorilla ja siinä sitten meni 18 vuotta bentsoja päivittäin käyttäessä. Vasta amfetamiinin avulla onnistuin vähentämään ja lopettamaan bentsot. Viimeiset 10 vuotta käytin lähinnä vain pitkävaikutteisia, kuten dikaliumkloratsepaattia ja diatsepaamia.
Kyllä niistä siis joskus eroonkin pääsee…

Itsellä sama juttu, mikään bentso ei ole väsyttänyt. oikeastaan päinvastoin ainakin rivojen kohdalla. eli siis näin perheellisenä, ei ole ollut ongelmia benjojen suhteen, ja syöty ihan lasten syntymästä asti, eli vuosia… sitten taas nuo ketiapiinit yms vie voimat kokonaan omalla kohdalla.

Kyllä täällä taidettiin pääosin olla oikeassa. Kävin nyt toisella naispsykiatrilla, erikois-alan-sellaisella yksityisellä ja oli kyllä samaa mieltä kuin melkein kaikki muutkin täällä: Xanorit eli Alproxit pois pikkuhiljaa parin päivän aikana. . Niitä nyt vähennän paripäivää ja Opamoxia tilalle. Tuntui kokeneelta ja sanoi, että Opamox " ei niin paha koukuttaja, vaikka koukuttaa kyllä sekin." Väsymys kuulemma yksilöllistä. Ei voi sanoa, että tulenko väsymään vai en. Toisaalta jos on oikein ahdistunut ja masentunut ja nukkuu huonosti yöt niin kyllähän se väsyttää.
Eli kahdesta pahasta nyt se vähemmän “paha” käytössä. max. 3 x 30mg.

Itsellä on nyt tilanne, että xanorita on jäljellä yksi 0.5depotti ja aikaa uusintaan on 3viikkoa huhhuh onneksi ei ole “koukkua” eikä pakottavaa tarvetta joten pystyn olemaan ilmakin(vaikka kk sitten meni se 3-4mg/pv). Jos tulee “tilanne” niin saan kyllä pari rivaa onneksi naapurista haettua.