Olen tässä miettinyt jo pidemmän aikaa, että kuinka tyhmä ja heikko ihminen voikaan olla? Järki sanoo, että älä pelaa, älä juo, hoida asiasi niin kuin aikuinen ihminen. Mutta sitten taas siellä on jokin toinen “ääni” joka sanoo, “pelaa vaan, pelaa vielä muutama satanen, kohta se osuu. Samalla voit juoda taas sen kuudennen oluen”. En siis voi vaan käsittää, että miten heikko sitä voi olla, kun ei pysty olla pelaamatta eikä juomatta. Kaitpa sitä selkärankaa ei ole sitten hitusen vertaa vaan pitää mennä noiden addiktioiden ehdoilla. Tuntuu, että sitä iloa ja jännitystä ei enää mistään muualta saa kuin siitä, että tuossa ruudulla vilisee jokin peli ja kädessä on kylmä bisse. Liksapäivänä monesti alkaa jo ennen lounasaikaa miettimään, että kun mä pääsen himaan, niin sitten pistetään muutama satanen taas casinolle ja voitetaan oikein kunnolla.
Katselin tuossa juuri tiliotettani ja onhan se surullisen näköistä, kun siellä on lähestulkoon “Trusty maksu 100€”. Noita on paljon, niitä on ihan hemmetin paljon. Monta kuukautta on mennyt niin, että en ole juuri laskuja maksellut, ainoastaan hakannut pelejä ihan hullun tavalla ilman mitään kummempia voittoja. En tiedä missä ihmeen transsissa tämä kaikki tapahtuu, kun tuntuu, että sitä vain tekee automaattisesti nämä tietyt asiat ja taas on 500€ lähtenyt tililtä. Ajattelin syksyllä, että kyllä tämä tästä tasoittuu, pääsen peleistä eroon ja elämä alkaa taas hymyilemöän. Nyt autolaina on erääntynyt ja auto pitää palauttaa maksamattomien erien takia, sähkölaskut, vesilaskut, vakuutusmaksut…kaikki on rästissä. Eli ei tämä kovin vahvasti ole mennyt. Nyt tuntuu siltä, että aika lähellä sitä pohjakosketusta ollaan. En tiedä, mitään keinoja ei ole hoitaa noita maksuja mitä on rästissä. Perintätoimistosta tulee kirjeitä ja tuossa ne on nätissä kasassa pöydällä. Ulosotto vie liksasta kolmasosan. Alkaa olla aika lohduton olo, kun ei keksi mitään järkevää ulospääsyä tästä asiasta. Mitään ei pysty miettimään järjellä tai tekemään mitään järjestelyjä, mistään ei tunnu saavaan otetta ja päässä hakkaa vaan se ajatus, että ihan sama, antaa kaiken olla ja mennä päin helvettiä. En saa enää edes nukuttua kuin pieniä pätkiä. Aina yöllä herää ja silloin tulee mieleen heti nämä kaikki ongelmat ja laskut. Henkisesti oon melkolailla loppu, kun en enää keksi mitään ulospääsyä tästä. Monta, monta vuotta olen tämän saman asian kanssa paininut ja nyt se vaan alkaa viedä voiton tästä touhusta. Aina olen ajatellut, että ei ole sellaista asiaa tai syytä, jonka takia sitä tekisi sen lopullisen ratkaisun, mutta nyt vaan alkaa olla sellainen fiilis, että sillä tästä jatkuvasta ahdistavasta olosta pääsisi. Kun ei vaan enää jaksa tätä loputonta paskaa oloa mikä tuosta pelaamisesta seuraa.
Täällä paraskin neuvoja kun juuri itse retkähdin pelaamaan jouluna.
Mutta kuitenkin pääpointti on että huono olo ei parane pelaamalla. Jos vaan voit olla pelaamatta niin aivosi saa levätä ja asiat ei tunnu niin pahoilta.
Ja vanha neuvo: mene juttelemaan jonkun kanssa, työterveys, kriisipuhelin tai jos mahdollista joku läheinen. Mulla on terapeutti ja yksi läheinen jolle olen uskoutunut.
Alkoholi+pelaaminen
Pelaaminen+alkoholi
Miten päin alottajalla menee mutta molemmat on pahoja yhdistelmiä. Humalassa lähtee loputkin estot. Kannattaa hakea asap APUA. Apua haettuasi huomaat, miten mieli alkaa virkistymään ja mieliala nousee.
Pari vuotta sitten olin mukana pelipoikki-ohjelmassa. Tuolloin pystyin olemaan pelaamatta, koska sain tukea ja hyviä ajatuksia “ohjaajaltani”. Tuolloin tuntemattomalle oli niin paljon helpompi puhua, varsinkin kun hän ymmärsi, että peliongelma on oikea riippuvuus. Muutamalle kaverille olen tästä jutellut ja molemmat ovat todenneet, että lopetat vaan, sillähän siitä pääsee. Keskustelut jäivät siihen ja nykyään en enää halua edes aloittaa keskustelua asiasta, koska tuntuu, että moni ei pidä tätä muuta kuin pelailuna, joka on helppo lopettaa. Myöskin häpeä, mikä itselle on tästä tullut, on osaltaan saanut minut täysin sulkeutumaan tästä asiasta.
Alkoholi…kyllähän sen huomaa hyvin, että nuo estot tosiaan katoavat ihan täysin pienessä nousuhumalassa. Siinä se muutaman satasen “sijoittaminen” tuntuu pelkästään hyvältä idealta. Mitä huonoa siitä edes voisi seurata? Oma toimintahan vielä ajaa suoraan tuohon hommaan, kun sen tiedän, että muutaman bissen jälkeen tablettiin taas naputellaan joku casino ja taas Trustly laulaa.
Ensi viikolla näyttäisi olevan lähikaupungissa nimettömät peluurit - ryhmän tapaaminen. Kaitpa sitä tuosta pitää lähteä yrittämään nousua tästä suosta.
Mikä on pisin aika mitä olet pystynyt olemaan pelaamatta? Jo kuukauden tauko avaa silmiä tosi paljon siitä kierteestä missä on ollut.
Itse olen käytännössä keksinyt uusia harrastuksia vain pelaamisen tilalle. Aloitin tenniksen pelaamisen, katson enemmän elokuvia ja sarjoja, näen kavereita enemmän, yritän nostaa perus kuntoani, maksan ensin aina laskut ja suunnittelen tarkkaan lopun rahankäytön, pelaan kännykällä ( en rahapelejä) jne jne. Oikeastaan mitä tahansa muuta kuin että edes ajattelisin rahapelejä. Työt pitävät myös semi kiireisenä. Näihin oon tarttunut kaikilla voimillani kiinni ja porheltanut nyt reilu 8kk pelaamatta. Suosittelisin sinuakin yrittää tarttua mahdollisimman monista asioista lujaa kiinni ja keskittyä ensihätään niihin ja lisäksi keksiä uusia harrastuksia. Tsemppiä! <3
Ps. Lisäksi olen yrittänyt olla tekemättä pelaamattomuudesta jotain mörköä. Täällä moni valittaa pelaamattomuuden vaikeudesta ja se toki on ihan ok, ei siinä mitään, mutta itse olen saanut eniten irti näistä jotka jakavat tänne kuulumisiaan ja ovat olleet jo pidempään pelaamatta. Jos joku muu pystyy siihen, niin sinäkin pystyt. 
Onko nyt mahdollista jotenkin järjestellä tietyt laskut pois päiväjärjestyksestä eli esim. sähkölasku että saisitko maksettua tai sovittua maksuohjelman sähköyhtiölle? Eli mahdollinen vuokra ja sähkö-vesilasku kannattaa aina hoitaa. Niitä on todella vaikea kuroa kiinni, varsinkin jälestävää vuokraa pidemmällä tähtäimellä.
Ehkä ottaisin yhteyttä kunnan sosiaalityöhön (ei Kela) ja varaisin ajan jos voisit käydä juttelemassa asioistasi ja mahdollisesti onko siellä sitten mahdollisuutta myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea esim.sähkölaskuun. Kannattaa muistaa että eivät auta kuin yleensä sen yhden kerran joten kannattaa olla rehellinen tilanteestaan.
Seurakunnan diakoniasta saa luottamuksellista keskusteluapua ja saattavat auttaa jossakin maksussa sen yhden kerran. Rahaa tilille ei seurakunnalta koskaan saa mutta saattavat maksaa jonkin “elintärkeän” maksun puolestasi kuten se sähkölasku tms.
Jotenkin sinun pitäisi nyt saada puhallettua “peli poikki” ja mahdollisesti saada lääkäriltä tai muulta taholta keskusteluapua tai muuta hoitoa esim. mahdolliseen masennukseen jne.
Ja viimeinen keino jolla varmasti saa katkaistua ainakin holtittoman pelaamisen ja laskujen hoitamattomuuden on hankkia luotettava ihminen joka hoitaa raha-asiat puolestasi eli maksaa ensin laskut ja sitten saat sen rahan mitä jää laskujen jälkeen. Se voisi olla oma vanhempi, sukulainen, ystävä ja viime kädessä ihan edunvalvonta joksikin aikaa.
Tsemppiä! Kannattaa alkaa purkamaan asioita yksi kerrallaan eli rohkeasti ottamaan yhteyttä johonkin tahoon!
Omasta kokemuksesta voin todeta, että pohjakosketus on todella henkilökohtaista. Jokainen herää, ja on valmis toimiin, sitten kun sen aika on.
Monen monta kuoppaa kaivettuna, itse lopulta olin hyvin samankaltaisessa tilanteessa. Tuosta voi selvitä, mutta työtä se vaatii. Itsellä se tarkoitti edunvalvontaa, mutta ei se ole todellakaan mikään maailmanloppu. Itselle helpotus ja antoi voimaa jatkaa, sekä hakea apua.
Tuossa onkin jo kerrottu hyviä vinkkejä, aloita vaikka työterveydestä ja kunnan talousneuvonnasta. Sosiaaliavustusta saisit todennäköisesti johonkin laskuihin.
Tsemppiä!
Juuri näin. Moni pelihullu tai narkkari ei herää edes siihen vaikka asunto lähtisi alta tai ympäriltä katoaisi kaikki ihmissuhteet. Jotenkin sinnitellään päivästä toiseen ja sama oravanpyörä jatkuu. Herääminen tapahtuu todellakin vasta sitten kun sen aika on, se ei välttämättä edes vaadi mitään erityistä tapahtumaa. Minä olen pelaamiseni takia käynnyt vaikka mitä vaikeuksia läpi; on ollut viikkoja sähköt poikki, parisuhteita mennyt, oltu useasti monta päivää ilman ruokaa yms. Noi ei kuitenkaan herättäneet silloin.
Olen aika varma siitä, että peliongelma (pikavipit & netticasinot) on kaikkein nopein tapa sotkea asiansa vuosikausiksi, edes narkkaamalla ei pääsee niin nopeasti vuosikausien/vuosikymmenien velkahelvettiin. Narkkaamalla voi toki mennä vaikka henki yhdestä piikistä.
Jos on pikkusenkin peliongelmaa havaittavissa niin hommatkaa äkkiä netticasino estot päälle.
Jo muutamassa kuukaudessa voi tehdä itselleen 10-20 vuoden velkahelvetin. Se on aikuisiästä pitkä aika.
Jos esim. ikävuodet 30-50 menee lyhyessä ajassa syntyneitä pelivelkoja maksellessa niin kyllä oli tavallaan kurja elämä loppujen lopuksi 
Hei, hanki puhelimelle/koneelle gamban esto-ohjelma.Lisäturvaksi pyydä Trustlylta ja Eutellerilta estot, että et voi tallettaa niiden kautta. Itselläni samat ongelmat, työpuhelin on mukanani, joten siihen en saa muuta estoa kuin nuo talletustapojen estot. Toivottavasti näillä pääset eteenpäin. Itse hankin työterveyshuollosta B-todistuksen ja Kela korvaa minulle psykoterapiaa vuodeksi, omavastuu noin 20€/tapaaminen. Voimia sinulle!
Kiitos kaikille tsempeistä! Viikonlopun olen tässä miettinyt, että miten tästä suosta oikein noustaan ja paljon on tullut hyviä vinkkejä. Trustlylle ja Eutellerille laitoin viestiä, että blokkaisivat maksutapahtumat, toivottavasti se tapahtuu nopeasti. Pitää myöskin laittaa tuo gamba tablettiin ja puhelimeen.
Uskaltauduin katsomaan casinon, jossa olen pelannut, tilihistoriaa ja tuo myös osaltaan herätti ja vahvasti. Kesän jälkeen olen pelannut henkilöauton verran tuonne ja takaisin päin on tullut muutama tonni, jotka on hakattu tuonne takaisin. Nyt kun tuon oikeasti näki tuossa konkreettisesti, niin eihän tuossa ole mitään järkeä. Teki mieli lyödä itseä, kun tuon tajusin. En ole pelannut nyt vajaaseen viikkoon (JEE 
) ja olen huomannut sen, että illalla kun menee nukkumaan, niin siinä alkaa miettimään pelaamista ja tietyn pelin kuviot pyörivät silmissä. Tuossa on varmaan yksi asia, josta näkee sen, että kuinka pahasti koukussa on tuohon pelaamiseen, kun ajatukset pyörii illalla vain tuollaisissa asioissa. Katselin tuossa, että olen kirjoittellut tänne, tasan kymmenen vuotta sitten, samoista aiheista. Silloin vain pelaaminen oli vähän “kevyempää” ja lähinnä oli ray:n kolikkopelien pelaamista. Mutta tuossa taas oikeasti näki sen, että kuinka kauan tätä hommaa on pitänyt yllä, lähestulkoon koko aikuisiän.
Erittäin hyvin sanottu. Muutama satanen/tonni menee tuolla niin äkkiä ja kun miettii sitä työmäärää mikä pitää tehdä sen eteen, että tuon eron saisi kurottua umpeen, niin siinä menee aikaa.
Silloin kun oli pelipoikki-ohjelmassa mukana, niin olin pelaamatta vajaan vuoden. Siitä se lähti sitten muutaman bissen jälkeen, “enpä olekaan pitkään aikaan…” Muistan hyvin sen fiiliksen mikä tuon jälkeen oli. Ihan helvetillinen pettymyt itseenä, kun oli pilannut tuon pitkän jakson.
Tässä onkin se juttu, mikä itsellä on pahin. Tosiaan estot häviää, kun alkoholia ottaa. Vaikka on ottanut turpaan casinolla ja rahaa on mennyt vaikka kuinka paljon, niin siltikään se ei tunnu niin pahalta, kun alkoholi saa ajatukseen päähän, että “hah, kyllä sä tästä selviät, sulla on vielä helposti varaa pelata”.
Huomenna tulee olemaan todella raskas päivä. Ajattelin, että alan soittamaan läpi perintätoimistot ja pankin, jolle olen velkaa ja yritän saada sovittua jonkinlaista maksujärjestelyä. Pelottaa oikeasti tuo koko homma, mutta pakkohan se on tehdä.
Itsellä on puhelimessa Bet Blocker -ohjelma ilmanen (eivät halua käyttää peliriippuvaisia hyväkseen). Hyvin toimiva ja estää todella hyvin pelisivut.
Moi Bunkka, halusin kirjoittaa koska tarinasi muistuttaa paljon omasta pelaamisestani:
Vuosikymmenen elin uhkapelien suhteen niin sanotusti ‘löysässä hirressä’ että deposin huntin pari viikossa. Pelasin kaikkea mahdollista; pokeriturnauksia, rullaa, urheilubetsejä…välillä osui mutta jos jotain jäi ylös niin ne painettiin vielä korkojen kanssa slottiin takaisin. Puhuit alkoholin käytöstä, niin joskus itse otin kaljaa alle ja toisinaan taas en, mutta yleensä meni selvinpäinkin rollit Maltalle tai pokerivastustajille.
Menin itse GA-ryhmään ekan kerran elämässäni pari viikkoa takaperin, kun oli tullut taas mieltä järkyttävä tappio (vaikka monesti olin vannonut että nyt pelaan maltilla.)
GA:ssa on yksi vaihtoehto pelien kanssa; ne lopetetaan kerrasta kun myönnetään että ne pelit on miestä vahvempia. Itselleni GA-ryhmässä käynti on tuonut avun, kun ei tarvitse enää jahkailla josko sitä pelaisi edes vaikka himppusen.
Peleistä luopuminen omalla kohdallani tarkoitti sitä että myönnän etten osaa hallita pelaamistani, ja en yritä enää elvistellä pelien suhteen. Myönnän että pelaaminen oli viedä aivan kaiken, ja minulla ei ole pelaamiseen enää mitään paluuta. GA-ryhmät tunnetaan Suomessa nimellä “nimettömät pelurit”.