PELAAJAN TUKEMINEN vs PUOLISO

On se kumma kun kaikki hyysää pelaajaa. Olkoonkin että on sairas ja tarvitsee hoitoa, tukea ja muuta. Mutta miksi niin monet unohtavat puolison? Hänen pitäisi seistä rinnalla, olla tukena, auttaa ja hoivata, ja yrittää pyörittää arkea mahdollisimman normaalisti. Mutta kuka tukee tätä puolisoa? Hänhän se on petetty, satutettu ja valheilla loukattu ja tarvitsee tunteidensa käsittelemiseen varmasti paljon enemmän tukea kuin tämä pelaaja?? Rumasanatähänperään. :blush:

Asiaa!
Itsekkin vanhana pelurina olen tuota miettinyt. Kun viimeinkin peluri tunnustaa häviönsä, siis yleensä siinä vaiheessa kun jo on ns. kurat housussa, niin kaikki rahallinen vastuu siirtyy sille toiselle osapuolelle. Sitten pitäisi arjesta selvitä ja vielä “me” vaadimme huomiota, jos sattuu olemaan päivä 51 ilman pelejä(taputa päätä, koska olen ollut pelaamatta niiiin pitkään).

Minä olen vähän eri mieltä. Minulle ainakin on tarjottu keskusteluapua eri suunnilta, ja varmaan saisin käytännön apuakin, jos alkaisin ukkoni raha-asioita enemmälti hoitaa. (en aio sitä tehdä)

Mitenkään pelaajien puolisoiden kärsimyksiä väheksymättä kannattaa muistaa, että puoliso on vapaaehtoisesti valittu aikuinen ihminen, jolla on (ainakin teoriassa) mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus asettaa rajat omalle auttamiselleen ja jaksamiselleen. Siten auttaa parhaiten peluriakin.

Lapset ovatkin sitten oma lukunsa. Heitä ei voi liikaa paapoa.

Erinomaisen hyviä huomoioita. Olen itse peliriippuvaisen läheinen. Vuosien oppikoulu on ollut pärjätä. Toisaalta kun olen asioihin havahtunut ja loppuun palamisen jälkeen lähtenyt hakemaan itselleni apua ja tukea olen ymmärtänyt, että myös läheisellä voi olla ns “oma valinta” auttaa ja tukea ja ymmärtää liikaa.
Sekä pelaaja että läheinen tarvitsee apua. Silloin on mahdollista myös jatkaa eteenpäin kun molemmilla on tuki ja apu. Pelaaja saa parhaan tuen vertaisryhmistä, samoin läheinen.

Hei!

Minusta pelaajan läheisen velvollisuus on huolehtia itsestään ja todellakin elää normaalia elämää. Siihen kuuluu myös se, että pelaaja osallistuu perheen arkeen, arjen pyörittämiseen ja raha-asioiden hoitoon. pelaajankin kuuluu olla vastuussa asioista. Olisi raivostuttavaa hoitaa kaikki asiat yksin, uhrautua ja antaa vihan sysiä sisimmässä. Se vain ruokkii pelaajan pelaajaelämää ja katkeroittaa puolison. Kumpi on silloin onnellinen?

Onnellisuutta tuo se, että kuuntelee omaa sisintään, etsii sen avun jonka itselleen tarvitsee ja niitä asioita elämäänsä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Ja onnellista on se, että puoliso kunnioittaa myös itseään ja ottaa osaa yhteiseen elämään. Siihen kuuluu omasta paranemisesta vastuun kantaminen. Silloin jaksaa olla puolison rinnalla, se on silloin ilo.

Avioliitossa asuminen on vapaaehtoista. Muutokset ovat rankkooja, jos niihin joudutaan. Itse erosin, koska olin yksin pelaamisongelman kanssa ja pelaaja ei ottanut vastuuta 20 vuoden avioliittovuoden aikana. Minä lopulta otin ja harkinta-ajan jälkeen, erosin. Nyt olen onnellinen.

T. sortsima - pelaajan ex-puoliso