Parempaa etsimässä

Olen vajoamassa alkoholiin. En juo kapakoissa, vaan yksin ja iltaisin. Työt hoidan joten kuten, mutta jo töistä lähtiessä iskee viinanhimo. Olen 47-vuotias nainen ja tämä on tapahtunut pikku hiljaa, minulla ei ole juovia ystäviä tai seuraa, vaan juon yksin ja salassa. En ole nukkunut ilman lääkkeitä vuosiin ja olen aina väsynyt, luulen, että se on seurausta juomisesta. Olen vaihtanut työpaikka ja paikkakuntaa, mutta sama himo iskee aina. Nyt olen yrittämässä täysraittiutta, koska olen töissä toisella paikkakunnalla kuin perheeni ja pelkää alkoholisoituvani lopullisesti. Sunnuntait ja maanantait minun on helppo olla juomatta, mutta loput päivät kuluu tissutellessa ja viikonloput kännätessä. Olen tehnyt vaikka mitä suunnitelmia, mutta aina ne unohtuvat. Ärsykkeenä toimivat kaupat ja kioskit, joista aina saa alkoholia. Yritän tätä nyt päivä kerrallaan.

Hei KM47!

Tsemppiä lopettamiseen/juomatauolle! Minulle ainakin tuo “päivä kerrallaan”- asenne toimii parhaiten. Jos rupeaa miettimään, että mitä kaikkea “hauskaa” ei mahdollisesti tule tekemään enää koskaan, niin koko homma voi alkaa tuntua ylivoimaisen suurelta palalta nieltäväksi… Ehkä näin aluksi voisit myös yrittää välttää niitä paikkoja ja tilanteita, joissa helposti sortuu hakemaan sen viinipullon sieltä kaupasta? Itse olen huomannut myös kuinka tärkeää on, että vapaa-ajalla riittää mielekästä tekemistä (ulkoilua, lukemista, elokuvia jne.), ettei tule niitä yksinäisyyden ja tylsistymisen hetkiä.

Kuinka pitkiä taukoja olet tätä ennen pitänyt? Selvää olotilan kohentumista huomaa nimittäin jo muutamassa päivässä, muutamasta viikosta puhumattakaan! :slight_smile:

Vuosia sitten pystyin pitämään tipattoman tammikuun, sen jälkeen 3 päivää on ollut maksimi. Kaikki juhlapyhät on yhtä tissuttelua/juomista ja viikonloputkin. Tosi raskaalta tuntuu tämä tilanne, kuten myös ajatus, ettei enää juo. Aion todellakin vältellä niitä pikkukauppoja ja kioskeja, josta juomiani ostelen. Olen vuosien varrella asettanut monia tavoitteita ja suunnitelmia, joista mikään ei ole pitänyt. Nyt pystyin olemaan perjantain juomatta, mutta lauantaina klo 17 yhtäkkiä muistin, että pitää käydä kauppa-keskuksessa. Ja sieltä juomat tarttui mukaan, vaikka en ikäänkuin niiden vuoksi sinne mennyt. Ja kun aloitan, etsin sitten kaikki kaapit tyhjäksi, jos jostain löytyisi lisää. Onneksi ei löytynyt!

Aika hurjia määriähän nuo ovat. Siinä alkaa olla jo kroppa kovilla (varsinkin naisella), kun käytännössä aina on joko juomapäivä tai sitten krapula… Jo ihan senkin takia kannattaa yrittää tosissaan pitää se korkki nyt kiinni. Jo muutamassa päivässä olosi paranee, on mukavaa lähteä aamulla levänneenä töihin ja vapaa-ajallakin ehtii touhuta vaikka mitä, kun päivissä on yhtäkkiä enemmän tunteja! :smiley: Tästä se lähtee!

On tämä ollutkin häpeällistä. Ehkä siksi olenkin tehnyt sitä yksin. Määrät ja kerrat on olleet liikaa ja se ainainen päänsärky ja kylmä hiki. Ehkäpä oloni paranee.

Varmasti olosi paranee: vieroitusoireet loppuvat vähitellen ja saat taas nukuttua kunnon syvää unta. Sekin on tosi tärkeää hyvinvoinnille! :slight_smile: Vähitellen myös alkoholin aiheuttama alakulo ja alavireisyys helpottavat, ja on taas mukavaa nauttia arkisista asioista.

Oletko jo miettinyt tiistaille jotain kivaa tekemistä, nyt kun edessä onkin erilainen viikko? Jos pysyt suunnitelmassasi voit hyvillä mielin palkita itsesi jollain tavoin. Minun paheeni ovat karkit ja muut herkut… Kaikista paheista ei sentään tarvitse luopua kertaheitolla, vaan on lupa myös nauttia elämästä. Toivon sekä sinun itsesi että perheesi vuoksi, että onnistut!

Onneksi nyt tiistaina minun vieraana on ystäväni, joka ei juo, joten itsekin on helpompi olla. Ja viikon ruoka-ostokset käyn jo maanantaina, enkä ota ulkoilureisuille rahaa mukaan. Onhan tässä tupakastakin päästy eroon vuosia sitten, vaikka tiukoille otti! Suklaa on minun laillinen paheeni, ja ehkäpä alan syömäänkin illalla juomisen sijaan. Minulle ei ole juomisesta kertynyt kiloja, päinvastoin, juomat on korvannut ruuan iltaisin.

Olen kanssasi samaa mieltä: juomiskierteen katkaiseminen on nyt ykkösjuttu. Jos se siis vaatii suklaata onnistuakseen, niin ihan sama vaikka söisit pari levyä joka ilta! Se on kuitenkin aika paljon vaarattomampaa ja PALJON halvempaakin kuin nämä alkomahoolit… :laughing:

Jaaha ja tààllàkin uutta lopettajaa pukkaa, tervetuloa raitistumaan KM47. :smiley:

Kiitos kaikki minua tukevat. Aikaisemmin en ole uskaltanut puhua yrityksistäni kenellekään, mutta nyt on toisin. Aamulla tuntui jo paremmalta, ja aloin ajatella elämääni 10 vuotta sitten, kun alko ei vielä ollut kuvioissa. Ehkäpä alan kuntoilla. Ne yksinäiset illat on niin vaikeita.

Kannattaa tosiaan miettiä, mitä muuta sitä voisi iltaisin tehdä. Jotain, mikä on itsestä kivaa :slight_smile: Itte mietin tässä, että missä ihmeen välissä mulla oli ees aikaa juoda, kun illat ja vapaat meinaa livahtaa ohi muutenkin niin vauhdilla :open_mouth: Enkä omasta mielestä ees tee mitään ihmeellistä. Käyn salilla, kavereiden luona, oon koneella kotona tai luen. Salilla muuten olen huomannut, että siellä joskus jumittaa akkojen kanssa saunaan parantamaan maailmaa ja siellähän se alko ei kuulu kuvioon. Onnea täysipainoisen ja tyytyväisen elämän ensi askelille :slight_smile:

Minustakin oli kiva kuulla, että päiväsi alkoi jo paremmissa tunnelmissa tänään. Niin kuin Lisey72 tuossa kirjoittikin, niin nyt sitten vain jotain itseä kiinnostavaa iltapuuhaa, ettei aika käy pitkäksi. Mukavaa raitista maanantai-iltaa! :slight_smile:

Hei KM47, Tervetuloa foorumille!

Juomisesi on jatkunut niin kauan ja sen verran runsaana, että voisi olla tarpeen aika tukevat tukitoimet jos tuosta haluat päästä.

Mutta sitten toisaalta aatellen taas, olet pärjännyt elämässä aika suht koht hyvin juomisesta huolimatta etkä ole missään “pohjalla” tai menossakaan sinne.

Oli ilahduttavaa lukea että olet voittanut nikotiinipeikon. Niin minäkin jo lähes 6 vuotta sitten. :slight_smile: Nyt meidän pitää sitten vielä voittaa se viinapiru.

Oletko ajatellut AA:ta tai A-klinikkaa? Viimeksi mainittu voisi antaa täsmällisempää hoidon tarveen arvioita tilanteeseesi, ja voisitte myös siellä pohtia millaisia tukitoimia pyrkimykseksi parempaan elämään tarvitsisi.

Kivaa syysviikkoa sulle!

Kyllä harkinnassa on avunkin hakeminen. Aion kuitenkin yrittää ensin näin mutta haen antabukset käyttöön, jos muu ei auta. Poikki tämä on saatava. Kävin ulkona syömässä ystäväni kanssa ja sieltä pois tullessani vastaani käveli vanha humalainen ja likaisissa vaatteissa kulkeva nainen, joka pyysi rahaa, että pääsisi hammaslääkäriin. Rahaa en antanut, mutta ajatuksissa kävi, että tämä on tulevaisuuteni, jos tätä jatkan. Tämä päivä on mennyt hyvin!

Moro KM ja tervetuloa. Sun tarinasi tuntui läheiseltä, aika lailla samalla tavalla oon itsekin viimeiset 10 vuotta juopotellut (nyt ollut sitten 7 viikkoa juomatta). Saman ikäisiäkin ollaan. Tuo sun jatkuva väsymys on luonnollinen seuraus jatkuvasta juopottelusta. Unet jää huonoksi, kun melkein joka yö on alkoholia ainakin jonkin verran veressä. Ne muutama selvä yö ei ehdi sun univajetta parantaa. Minä ainakin join osittain myös siihen juomisen aiheuttamaan väsymykseen, niin hölmöltä kuin se nyt kuullostaakin.

Pysy tiukasti nyt, päivä kerrallaan, juomatta ja huomaat eron pian. Ensimmäisillä raittiilla viikoilla mua väsytti ehkä jopa kahta kauheammin ja nukuinkin tosi paljon, mut nyt on sekin jo vähän tasoittunut. Ja nyt oon huomannut, että mun kohdalla juomisessa oli kysymyksessä eniten ehkä tapa. Nopea ja tehokas rentoutumiskeino, valitettavan hetkellinen vaan. Juominen ahdisti ja aiheutti syyllisyyttä ja muuta tuskaa, mut tapojen muuttaminen tuntui vaikealta. Oon tosi tyytyväinen tilanteeseeni nyt. Kun juomisen aiheuttama jatkuva syyllisyys on poissa, onkin sieltä kuonan alta löytynyt ihan rauhallinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen. Olin jo täydellisesti unohtanut, millaista tämä tavallinen elämä onkaan.

Tosi paljon tsemppiä sulle KM. Keskity lopettamiseen, hetki kerrallaan. Ja tänne voi aina kirjoittaa ja muiden kirjoituksista saada lisää voimaa, jos heikkoja hetkiä tulee.

Tervetuloa mukaan KM47!

Otin tuon ylläolevan tekstinpätkän tuohon sen vuoksi, että noissa muutamassa lauseessa piilee ongelmasi ydin. Olet hyvin todennäköisesti alkoholisti, kuten minäkin. Aivan samalla tavalla kuvailin omaa juomistani pysähtyessäni sitä miettimään päihdekuntoutuksessa kohta seitsemän vuotta sitten. En tuolloin olisi tuota asiaa halunnut myöntää, saati kohdata, mutta onneksi kohtasin ja myönsin, koska muuten juomiseni olisi tuhonnut minut.

On askel oikeaan suuntaan, kun kirjoitat tänne. Täältä löytyy kyllä sinulle tukea raittiiseen päivään. Yksin ei kannata jäädä, koska ainakin minun oli kovin helppoa huijata itseni, kerta toisensa jälkeen takaisin juomaan. Vannoin vannomasta päästyäni, etten tarvitse alkoholia. Ei se minulle ole ongelma. Voisin lopettaa milloin haluan. En vain halunnut lopettaa. Tänään olen enemmän kuin kiitollinen siitä, että minut pysäytettiin, ennen kuin oli liian myöhäistä.

Ota varovasti, askel kerrallaan. Tänään juomattta. Huomenna tilannekatsaus aamusta ja samankaltainen asenne päivään ja takaan, ettei voi käydä huonosti. Niin kauan kun halu olla juomatta jatkuu, elämä rakentuu ihmeellisellä tavalla, pienin palasin kokonaan uuteen uskoon. Minä tiedän mistä kirjoitan, sen verran pohjalta olen omalla kohdallani aloittanut. Kaikki on mahdollista, jos vain haluamme itsellemme parempaa elämää. Eikä tarvitse mistään muusta luopua, kuin siitä kaikesta kurjuudesta jota pakonomainen juominen kaikkine lieveilmiöineen aiheuttaa.

Yksin harva meistä selviää, mutta yhdessä olemme voittamattomia. Luen stoorini, jos haluat varmistuksen siihen, että raitis elämä on mahdollisuus. “Toinen mahdollisuus”

Kiitos kaikille, yritän katkaista pahan tapani tai oikeastaan riippuvuuteni. Tämä kolmas päivä on aina ollut sellainen vedenjakaja ja illaksi olenkin lähdössä elokuviin ja sieltä suoraan kotiin. Menen sinne autolla ja onneksi elokuva loppuu vasta yhdeksän jälkeen! Välillä on vähän hermostunut olo ja sellainen pieni riehakkuus nostaa päätään, mikä on monesti jotenkin johtanut tissutteluun, mutta sitten taas yritän pysyä maanpinnalla eli raittiina.

Kaaleppinen, luin blogisi, samoja ongelmia on minullakin ollut rahapelin suhteen, kännissä on ollut “mukava” pelata rahasta netissä. Outoa, selvinpäin en tee sitä koskaan, asia ei kiinnosta normi lottoamista enempää ja olen erittäin tietoinen, ettei pelaamalla rikastu, enkä ole onneksi joutunut velkohin sen takia. Tässä varmaan onkin se minun toinen ongelma, jotenkin se “selvä” minä ja “juova” minä on niin erilaisia persoonia.

Vaikea päivä, päätin jo aamulla, että en juo. Mutta illalla tuli pyyntö käydä jeesaamassa yhdessä hommassa ja tulomatkalla kävin kaupassa. Juotatti, mutta ostin vain appelsiinimehua. 4. päivä ja vaikea olo. Onneksi on jo ilta!

Iltaa. Sinulle näemmä tuli tarve vastata, piti oikein tällaista pientä tsemppausta varten kirjautua sisään. No nyt on kellokin jo yhdeksän, päivä 4 taitaa olla selätetty? Se on se tärkein päivä, koska se on tänään. Jokainen päivä selvinpäin on erityisen arvokas.