Itse olen kotimaisen elokuvan suuri ystävä ja tällä kyselyllä vois tulla vastaan joku mitä ei ole vielä tullut katsottua.
aleksimäkeläjasperpääkkönenmarkusselin-genre ei mulle putoo. Olen katsonut useammankin mutta kun ei, niin ei.
Ykköstä en voi, enkä edes halua nimetä mutta Varjoja paratiisissa, Katsastus, Tuntematon sotilas(Mollberg), Klaani, Siunattu hulluus, ovat loistavia, näitä riittäis kyllä.
viimeisin Ijäs oli se nyrkkeilyjuttu, mikä tuli kotikatsomossa. joku “unelmien kehä”, jos oikein muista. enpä ole Ijäkseltä tainu huonoa leffaa nähdä. tosin mä olen aika amatööri leffojenkin suhteen ja muistan usein näyttelijät, enkä ohjaajaa jne…
joo, ei joo putoo kans ei, kiitos joo. ollaankin kaverin kans päätetty, että ei koskaan katsota “pahat pojat” -leffaa, niistä Euran veljeksistä…
te teinit ette vaan ymmärrä. ootappas vaan, kun sullakin tulee hieman ikää lisää ja kasvat ihmisenä, eheydyt, niin alkaa kummasti kotimaiset mustavalkoiset klassikot kiinnostamaan. teininä minäkin katselin hollywood-action-tehoste-pläjäyksiä. sitä hahmottaa teininä maailman niin kapeasta perspektiivistä, mikä on aivan ymmärrettävää, kun ei ole kokemusta. olin minäkin junnuna teini, ei siinä mitään. aika parantaa haavat ja katkeruus hälvenee onnistumisien myötä. saat ainakin kaiken minun tuen, matkallasi kohti aikuisuuden salamyhkäistä ja vaiettua sisäpiiriä. voimia! mut joo, vares ja rööperi oli ihan hyviä.
1980-luvulta muistan tuon hämärästi. olen siis katsonut ja latasinkin tuon leffan, mutta se jäi nyt katsomatta… onpahan pahoille päiville varastossa. alku on ainakin lepakosta kuvattu, jos oikein muistan ja päihteilyä ja punk-henkeä tjs… teinien kasvukipuja…
Mitenkäs se ikä liittyy mustavalkoklassikoihin, jos ei nappaa niin ei nappaa Enkä mä tästä enää eheydy, korkeintaan taannun, mä vaan en haluu kasvaa aikuseks vaikka pikkuhiljaa olis aika
Tässä mun mielestä huippukohtaus.youtube.com/watch?v=5KHZcCik9JY Muutenkin nää Palmut on vaan niin helmiä. Kirjallisuuden puolella Waltari lähentelee minulle Jumalaa.
Jos on tarpeeks ikää niin muistaa lapsuuden Chaplin- Keaton- ja L&H-pläjäykset (meillä ainakin taloyhtiö yms vastaavat kotipoliisipiirit järkkäs tilaisuuksia missä kersat sai kerhohuoneella kattoa näitä klassisia hupailuja), ja epätoivoisesti yrittää päästä sinne takaisin…
kaverin isällä oli kaikki bondit ja muita leffoja. aika julmaa, että kaikkien vaikka oltiin saman ikäisiä, ni vanhemmat eivät antaneet niille lupaa tulla katsomaan, koska ne oli k-18 leffoja. on siinä osaa porukkaa harmittanut, mutta pelasipahan sensuuri… erityinen muisto koskee ensimmäistä pokevideota, vhs-nauhaa. se oli lähes pyhä esine tai ainakin sitä odotettiin viikkoja vanhemman kaverin koulusta ja katselupäivä oli suunniteltu sillein, että kun kaveri sai sen videon, niin videoiden omistajien porukat ei ole himassa. ei mene nauhanlainauspäivät hukkaan tjs. sorry, meni hieman offiksi, mut ei voi mitään. naurattaa vaan, kun pystyy muistaan ekan pokeleffan. 5 meitä oli ja ne pari oli vähä vanhempii. en muista stondasko, kun taisin olla suurimman osan ikkunassa vahtimassa, ettei kukaan yllätä. olipahan jännitystä.
^ Sama meno ollut Mä oon syntyny 70-luvulla ja tos 80-luvulla ku rupes noi hommat kiinnostamaan, ni oli jopa Anttilan-postimyyntikuvasto kova juttu! Taisin olla jotain 13v, kun eka pornoleffa porukalla tuijotettiin. Ja todella muistan otteita siitä.
Meidän pihan kersat löys pornolehden sivuja jostain, ja kätki ne viereiseen metsään onttoon kantoon. Siellä niitä sit käytiin tuijottamassa salaa, ikää oli varmaan jotain 6-8v. Siinä metsässä kävi kova kuhina muutaman päivän, kunnes se repaleinen ja märkä aukeama katosi sieltä, joko joku otti sen itelleen tai hölmönä vasikoi vanhemmilleen jotka tekivät kenties asialle jotain (kenties ihmetelleet miksi pihan kaikki “jätkät” kuhisee saman kannon ympärillä ja tytöt häädettiin pois). Samassa kannossa muistaakseni jemmailtiin jotain muutakin salaista joskus.