panacod vieroitus

Olen nyt ollut jo jonkunaikaa vieroituksella, vaikeaahan tämä on, mutta pahinta on nuo levottomat jalat, millä helpotusta niihin, mulla myös toinen vakava sairaus , jonka takia pitäisi nukkua normaaliut yöunet, vaan ei. Kuinka kauan tämä jalkapaska kestää.

Magnesiumsitraatti ja proteeinipitoinen safka + b -ja d -vitamiinit vois auttaa. Paha sanoa kuinka kauan kestää kun et kertonut, kuinka kauan panacodia söit ja millä annostuksella. Itselleni ei codeista ikinä mitään refloja oikeastaan tullut kun niitä söin jalkakipuihin, joskin annostukset oli mulla aika maltillisia, 2-6 panacodia päivässä ja välillä viikkoja tai kuukausikin etten syönyt ollenkaan. Käsittääkseni kodeiinireflat on opiaattien puolelta kuitenkin sieltä miedoimmasta päästä, joten uskoisin että noi fyysiset oireet kestää max. pari viikkoa, todennäköisesti selviät viikossakin mikäli et ihan vuositolkulla ole mitään 300+ mg/päivä syönyt… :unamused: Tsemppiä!

mm. Toi magnesium on hyvä. Ja sinkki ja ja. Mitäköhän kaikkia suoloja mulla nyt pahimpiin refloihin on tapna. No kaikki suolat. C-vitamiini.

Levottomiin jalkoihin voit pyytää ihan tk- lääkäriltä. Oprymea/ pramipeksole. Mnää sanoin että levottomiin jalkoihin kiitos. PITÄISI olla suht helposti saatavissa eikä muuta selittelyn tarvetta, levottomat jalat ja netistä luit että voi auttaa. Se on myös kolmiolääke, väsyttää ainkin mua, et siihen unettomuuteen myös. Ja vie, ainakin minulla myös lihaskramppeja pois. hyvä lääke. Ei koukuta. kai?

Tiplis, en tahdo pelotella tai kuulostaa lannistavalta(Noh, taidan tehdä sen nyt jokatapauksessa :confused: ), mutta joillekin oppareiden lopettajille tuosta levottomat jalat -syndroomasta on käsittääkseni jäänyt hyvinkin pitkällinen tai jopa loppuiän kestävä vaiva, vaikka kaikki muut viekkarit olisikin jo aikaa sitten kärsitty pois :frowning: . Tämä toki kaiketi riippuu paljolti siitä, kuinka pitkään ja säännöllisesti on oppareita käyttänyt. Tuon vuoksi kannattaa tosiaan mennä lääkärille valittamaan asiasta, jollei se hiljalleen ala helpottaa. Lääkäreiltä kun todellakin löytyy tehokasta troppia levottomiin jalkoihin ja he yleensä kirjoittavatkin sitä helposti, kunhan vain kertoo ongelmansa. Mulla ei itselläni ole, onneksi, varsinaista levottomat jalat -syndroomaa, mutta sen verran olen sen tyyppisistä oireista joskus joutunut kärsimään, että uskon kyllä tuon olevan pahimmillaan yksi vittumaisimpia vaivoja, joita ihmiselle voi tulla :angry: .

Tuossa olikin jo annettu sulle hyviä neuvoja, eli esim. magnesiumia kannattaa alkaa syödä. Myös raudanpuute voi aiheuttaa levottomat jalat -oireilua, joten ehkä sun kannattaisi käydä verikokeissa tarkistuttamassa hemoglobiinisi ja ottaa sitten tarvittaessa rautavalmisteet käyttöön. Luonnonkonsteina voisit kokeilla esim. liikuntaa(kävely) tai jalkahierontaa vähän ennen nukkumaan menoa. Joillain nuo auttavat, mutta joillain voivat sitten toisaalta vain pahentaa tilannetta. Myös kylmä tai kuuma(kylmä/lämmin jalkakylpy, kylmät/lämpimät jalkakääreet, kylmä-tai lämpögeelin hierominen jalkoihin) saattaa auttaa. Riippuu taas ihmisestä, kenelle sopii paremmin kylmä ja kenelle lämmin.

Näistä luonnonkeinoista mainitsisin vielä kokeilemisen arvoisena (mikäli paikka löytyy) “saunasta uimaan & saunaan-menetelmän”. Auttaa reumakivuista alkaen todella moneen vaivaan ja itse haluaisin ainakin kokeilla myös avantouintia… Vielä olen tuossa n.10C asteisessa vedessä käynyt… Tuo perustuu tuohon kylmä-kuuma-menetelmään, mutta voi myös antaa todella raukean ja levollisen fiiliksen… :slight_smile:

Yritin Nospan–laastarilla vierottautua Panacodista. Onko muilla kokemuksia Norspanin aiheuttamista turvotuksista - erityisesti jalkojen…?

Ei oo kokemusta, mutta kodeiinista vieroittautuminen buprenorfiinin avulla kuulostaa kyllä musta SUHT. riskaabelilta, vaikkei noista laastareista käsittääkseni sitä vapaudukaan järin päihdyttäviä määriä, jos niitä siis pitää oikeaoppisesti käsivarressa… :unamused:

Joo bupre-reflat kunnon sellast on pahat verrattuna kodeiinirefloihin. Jos nyt buprea halut välttämättä ottaa koderefloihin(missä en näe mtn järkeä), niin ite ottaisin hyvin hyvin pieniä annoksia. Tyyliin 0.1mg nokkaan per vrk

Eipä mulla mitään kokemuksia mistään turvotuksista ole, ainakaan en muista, mutta kuten jo sanottu, tuo buprella kodeiinista vieroittautuminen kuulostaa aika hullun hommalta :unamused: . Toki buprenorfiini on pitkävaikutteisempaa, eikä niistä laastareista, siis oikein käytettyinä pitäisi mitään kovin pahasti huumaavia määriä buprea vapautua, joten sinänsä tuon onnistuminen voisi olla mahdollista, kun opparipitoisuudet elimistössä eivät sahaa kaiken aikaa ylös ja alas, mutta tämä toki edellyttää sitä, että käyttää niitä laastareita oikein, käyttää vain sen verran, että saa reflat pysymään poissa, eikä ole muutenkaan erityisen mieltynyt bupren vaikutukseen. Vieroitetaanhan benzoistakin siirtymällä pitkävaikutteisempiin benzoihin, joten… Varoituksen sana on silti todellakin paikallaan, jos tuollaiseen touhuun olet ryhtynyt, sillä kodeiinireflat(fyysiset siis, psyykkisten kestoa on mahdotonta arvioida, kun se riippuu tyystin ihmisestä) ovat yleensä viikossa ohitse ja todennäköisesti myös lievemmät, kuin buprereflat. Buprereflat, vaikkeivat kovin rankkoja olekaan IMO vs. kovat jarrut, ovat juuri sen vuoksi vittumaiset, että ne voivat kestää helpostikin viikkotolkulla, etenkin, jos buprea on käyttänyt vähänkin pidempään. Sulle saattaa tulla tuosta Norspanista pahat reflat myös, vaikket edes tuntisi sen käytöstä mitään erityistä huumaavaa vaikutusta :wink: . Elimistö tottuu siihenkin.

Kiitos vastauksista ja varoituksista tuon bupren suhteen. Toisaalta tämä ajatus kodeiinista vierottautumiseen Norspan-laastareiden avulla ei ole ihan omasta hatustani vedetty. Olen kuullut että päihdelääkärit olisivat näin toimineet - nimenomaan tuohon tasaiseen vaikutukseen vedoten. Liekö oikeaa tietoa?? Tosin lopetin kyllä tuon Norspanin käytön kolmen päivän jälkeen koska olo oli aika paskamainen :angry: Vähän samanlainenn kuin minulle tulee diatsepaamista - se ei rauhoita vaan tekee sellaisen paradoksaalisen levottomuuden.
Nyt mun tilanne alkaa olla jo tosi huonolla mallilla ja voin rehellisesti myöntää olevani sekakäyttäjä. Tällä hetkellä menee Panacod/Ardinex max. 12 tabl./pv, Insomin 7 tabl./pv sekä noin 3 olutta/ilta. Näillä pysyn jokseenkin toimintakykyisenä.
Kaikkea edellä kirjoittamaani en ala tässä kertaamaan. Mutta ne parestesiat lienevät pahimmat. Aamuisin pääsen vain kontaten keittiöön ja lääkkeet täytyy olla laitettuna jo edellisenä iltana valmiiksi jotta ovat heti saatavilla, sitten noin 15 min kuluttua kykenee jo liikkumaan. Varmaan aika uskomattomalta kuulostaa mutta totta on. Pancodin vaikutus (4 tbl) kestää enää noin puolisen tuntia. Tämän jälkeen tulee psyykkisesti tosi paskamainen ja tympeä olo. Kuuluuko asiaan?? Todella, todella väsynyt olen koko ajan. Työssä silti käy eikä ainuttakaan poissaolopäivää ole ollut, eikä työnantajalla ole ollut huomautettavaa.
Mitä mä teen? Asteittain annoksen pudottamista olen tässä koko ajan harrastanut mutta kun se aiempi annoskaan (vaikka Insomin pitkävaikutteinen) ei enää riitä illasta pitämään viekkareita pois. Elämä on yhtä helvettiä :smiling_imp: Antaisin mitä vain jo kuiville pääsin.
Onko muuten mahdollista myös ibuprofeeni erotella suodatinmenetelmällä pois Ardinex-tabletista? Jos tekee isomman satsin kerralla niin jääkaapissako säilytetään?
AUTTAKAA MUA!! Kiitos!

Kuulostaa suhteellisen tutulta menolta. Olin itse samantyyppisessä tilanteessa puoltoistavuotta sitten. Minulla ainoa vaihtoehto oli pitkä yhteisöhoito/laitosvieroitus. En olisi päässyt muuten ryyneistä irti, paitsi ehkä itsemurhalla.

Olo oli aivan saatanallisen huono aamuisin. Otin kirjaimellisesti kourallisen bentsoja heti kun sain silmät auki. Sitten täristen horkassa odottelin 15-20min, että kykenin edes aamukuselle menemään. Tämän jälkeen sitten 400mg tramalia naamaan ja parvekkeelle bongista 1g hyvää kukkaa ja sitten keittään kahvit.

Ei, ei se ole mitään elämää. Tuolta on mahdollista päästä pois. Se vaan vaatii sen, että on valmis astumaan sinne missä ei tosiaan aurinko paista ja kuolema tuntuu siunaukselta.
Ja se kestää pitkään

Oman kokemusken mukaan tälläinen vieroitus voi olla pimein mahdollinen trippi oman pään sisään :smiling_imp: (toisaalta koen ainakin itse, että tälläinen kókemus vahvistaisi psyykettä, ainakin se vähentää pelkoja. Ei enään oman mielen möröt jaksa pelottaa)

Ps. Itse en pitäis arttulitkuja jääkaapissa 1-2vrk:tta pidempään ettei mee pilalle…

^^ Siis eikö sulle nyt tule mitenkään kysymykseen ihan kunnon laitoskatko ja vaikka pitkäaikaisempikin laitoshoito? Tuo sun tilanteesi kuulostaa nimittäin siltä, ettet voi kovin pitkälle jatkaa tuota touhua kotioloissa, koska saat äärimmäisen paskan olon niin lääkkeistä, kuin vieroituoireistakin. Tuolla menolla tuo helvetillinen noidankehä vain jatkuu ja jatkuu, etkä sä lopulta jaksa sitä enää. Menisit nyt sinne A-klinikalle kertomaan tilanteestasi, jollet ole jo tehnyt sitä. Joo, joo, on työpaikat sun muut ja sitten ne kaikki saisivat tietää sun riippuvuusongelmastasi, jos menisit johonkin suljettuun hoitoon pidemmäksikin aikaa, mutta eikö se elämä ilman tuollaista lääkehelvettiä olisi kuitenkin arvokkaampi asia, kuin se kulissien pystyssä pito :wink: . No, mun on helppo puhua, kun mulla ei ole niitä kulisseja, joita pitäisi pidellä pystyssä, mutta silti…

Edit: Tsempille oli siis tämä viestini tarkoitettu :smiley: . SoiKannel vain ehti huomaamattani edelleni.

Kiitos, kaunis vertaistuesta! Kerrotteko millainen se laitosvieroitusjakso sitten on. Kesto, mahdolliset terapiat, lääkitykset jne. Voiko toteuttaa avokuntouksena A-klinikalla? Jonot lienevät piiiitkät… tällä pääkaupunkiseudulla. Niin ymmärrän että yksilöllisesti tietty jokaiselle mutta millainen se teillä on ollut? Ja (tätä olen kysellys muistaakseni ainakin Soikanteleelta aiemminkin) vieläkö vieroitusoireta on/kauanko ne kestivät sen jälkeen kun bensot olivat nollilla? Ja oletteko pysyneet kuivilla?
Onko siis todella totta että kodeiinin aiheuttamat fyysiset oireet menenvät ohi viikossa? Arvatkaapa sitä kasvojen kuumotusta :blush: , vai pitäisikö sanoa KIEHUMISTA! Onko muilla vastaavia kokemuksia? Psyykkisesti tunnen voivani paljon paremmin ilman lääkkeitä, ei ole koko ajan sellainen paska “muumioitu” olo.

Kehottaisin menemään sinne A-klinikalle ja kertomaan, että haluat laitosvieroitukseen ja sen jälkeen yhteisöhoitoon tai vastaavaan. Hakemusta vaan täyttään klinikan työntekijän kanssa, että saisit sitoumuksen hoitoon (ellet sitten ole rahamiehiä ja maksa itse muutamaa tonnia)

Itse kun vierottauduin olin ensin katkolla, sitten hullujenhuoneella ja sitten yhteisöhoidossa. 4kk:tta kesti hoito ja viekkarit kesti yhteensä 7kk:tta. Olen pysynyt käytännössä kuivilla muutamaa pillerien syönti kertaa lukuunottamatta, tosin pilven poltto on lisääntynyt rutkasti.

Lääkkeettömässä vieroituksessa saa kuitenkin aika usein vapaasti valita syökö neurolepteja, masareita, ataraxia, buranaa, melatoniinia, tai vaikkapa verenpainelääkkeitä.
Kannattaa näitä ainakin jotain kokeilla, mutta ei niitä huonoja oloja vie mikään pois. Ne on vaan valitettavasti kärsittävä tai jatkettava douppaamista.

Ps. Enpä ole kenenkään kuullut pelkistä fyysistä kodeiinirefloista kärsivän 1-2viikkoo pidempään.

Jep, on erittäin epätodennäköistä, että fyysiset vieroitusoireet kodeiinista kestäisivät kenelläkään paria viikkoa pidempään, sen verran lyhytvaikutteista ainetta tuo kodeiini on. Psyykkiset reflat ovat sitten taas ihan oma lukunsa, eli jos on kovastikin mieltynyt kodeiiniin, niin ne himotukset saattavat kestää vaikka loppuelämän. Ymmärsin kuitenki, että sinulla, Tsemppi, ongelmana olisivat nimenomaan nuo fyysiset reflat ja nauttisit huomattavasti enemmän selvästä, kuin eri troppien turruttamasta päästä, joten siinä mielessä olet vahvoilla :slight_smile: . Kodeiinireflat ovat helposti kestettävissä kotioloissakin IMO, sillä ne vatsanväänteet, palelu, hikoilu, kivut, nenän vuotaminen ja univaikeudet vastaavat lähinnä vittumaista flunssaa, joka menee kyllä ohitse verrattain nopeasti. Tämä on kuitenkin vain oma kokemukseni. Riippuuhan toki aivan ihmisestä, kuka kestää ja mitä kuinkakin hyvin.

Nuo benzoreflat ovatkin sitten jo paljon pahempi juttu(Tämäkin on jälleen oma kokemukseni, mutta uskon, että todella moni muu allekirjoittaa asian. Mulla ei tosin ole koskaan ollut ihan kunnon benzorefloja, koska en ole benzoja koskaan oikeasti lopettanut, mutta mulla jo radikaali annosten vähentely tai muutama päivä ilman benejä saa aikaan sellaiset olot, että huhhuh :open_mouth: :angry: ). Ne tosiaan kestävät ja pitkään, riippuen toki siitä, kuinka pitkällä benzokuurilla ihminen on ollut ja myös siitä, kuinka suurilla annoksilla benzoja on mennyt. Benzoreflat saattavat olla pahimmillaan jopa hengenvaaralliset, joten senkin vuoksi laitoshoito on ihan paikallaan, jollei se hallittu annosten pudottelu kotioloissa mitenkään onnistu, ja varsinkin HC-benzokäyttäjiltä se harvemmin onnistuu, jos olot ovat aivan helvetilliset.

Tsemppiä Tsempille :slight_smile: .

Edit: Vaikka sulla, Tsemppi, kyse olisikin lähinnä fyysisten reflojen sietämättömyydestä, niin kyllä noiden lääkkeiden lopetus saattaa silti vaikuttaa myös mieleen, vaikka pitäisitkin enemmän siitä selvästä päästä. Aivot kun tottuvat aineiden vaikutuksen alaisena olemiseen, vaikka se vaikutus olisi paskakin, eikä mitenkään oloa helpottava/euforiaa tuottava. Sulle saattaa siis tulla masennusta, ahdistus jne. ihan siitä kodeiinista luopumisen jälkeenkin, vaikka varsinaiset fyysiset viekkarit olisivatkin jo takanapäin.

Huomenta kaikille :slight_smile: Oon taas päässyt pillerikourallisen jälkeen jalkeille, aamukahville ja koneen ääreen. Olenhan minä kahteen kertaan tässä vuosien varrella bentsot lopettanut ihan nollille ja viime kerralla taisin olla kuukauden-kaksin ilman. Tiedän kyllä että alkuunsahan se ahdistuneisuus on aivan HELVETILLINEN, nukutuksia ei saa ja oksentaa vain pelkkää ahdistustaan aamut pää WC-pytyssä. No vähitellen ahdistus kyllä lievittyi ja pystyin nukkumaan hyvin täydet yöunetkin. Fyysisten oireiden edessä oli kuitenkin pakko nöyrtyä sitä siitä se taas jatkui… Tässä yhteydessä tuli samaan syssyyn vielä avioerokin :frowning: Ei, auta - töihin on mentävä. Hyvää päivänjatkoa kaikille :slight_smile: