Panacod-vieroitus

Moi,

Olen taustaillut palstalla jo kauan, mutta en ole aiemmin kirjoittanut tänne. Nyt kuitenkin tarvitsisin vähän vertaistukea, jota toivottavasti täältä saa…

Olen ollut jo pari vuotta koukussa kirottuun Panacodiin, jota aloin ensin käyttää ihan asiallisesti ja tarpeeseen, eli koviin kipuihin. Sitten se lähti käsistä. Tablettimäärät ovat olleet huimia, ja maksa varmaan kohta irtisanoutuu yhteistyöstä, ellen lopeta lääkkeen käyttöä. Olen myös lopen uupunut tähän tilanteeseen ja kaikkeen siihen valehteluun, salailuun ja piilotteluun, jota lääkeriippuvuus tuo mukanaan. Läheiseni on nimittäin on vasta hiljattain saanut tietää tilanteesta ja on ollut asiasta hyvin järkyttynyt, mutta jaksaa onneksi silti olla tukenani. Olen jatkanut käyttöä häneltä salaa, ja nyt haluan lopettaa sen, en voi elää enää näin. Olen ennenkin yrittänyt katkaista käyttöäni yksin, mutta en tarpeeksi tosissani. Hermostun vieroitusoireisiin ja ennen kuin huomaankaan, olen taas turvautunut Panacod-purkkiin. Eilen otin viimeisen annokseni, ja nyt minulla ei enää ole lääkkeitä, enkä toivottavasti mene niitä myöskään kerjäämään lääkäriltä. Lopetan siis cold turkey -tyylillä ilman lääkärin apua, mikä ei ole varmastikaan se viisain vaihtoehto, mutta minulle nyt ainoa mahdollinen.

Tiedän kokemuksesta mitä on odotettavissa: lihassärkyjä (etenkin jalossa), vilunväreitä, flunssaista oloa, nenän niiskutusta, ripulia, univaikeuksia ja ahdistusta. Pahimmat fyysiset oireet menevät kai ohi noin viikossa, mutta tiedän että psyykkiset vieroitusoireet jatkuvat ties kuinka kauan. Eniten pelkään fyysisiä oireita, vaikka niistähän pääseekin yleensä suht nopeasti eroon. Vaikka tuntuuhan se viikko ikuisuudelta.

Kaipaisinkin lähinnä vinkkejä siihen, miten näitä vieroitusoireita voi lievittää. Yritän pitää itseni kiireisenä, vaikka tiedän, että kipeänä on vaikea saada mitään tehdyksi. Mutta jos jään paikalleni, ahdistus kasvaa entistä suuremmaksi. Otan myös kuurina Buranaa lihassärkyjä vastaan, ja tarvittaessa Imodiumia ripuliin. Pelkään tulevia päiviä. :frowning:

Moi Bee.
Sun kannattaa jo aloitta se Burana ja Imodium “kuuri” heti. Imodiumia 3xpv x2-4tabl.
Vaikea aika voi tulla kyl nyt ton valitsemasi katkaisumuodon takia…
Oletko tosiaan sitä mieltä että tilanteesi ei anna periksi mennä lääkäriin hakemaan jotain apua oloon?
Koska se jo, et sua ahdistaa ja et saa nukuttua, on niin perseestä et miedot benzot olisi suuri apu.
Ymmärrän kyl jos et sitä halua/voi tehdä.
Tsemppiä sinne…

Kiitos vastauksestasi. Buranan olen aloittanut jo, Imodiumitkin on kaapissa. Onneks vatsaoireet ei ole vielä alkaneet, mutta olishan tuo tosiaan fiksua aloittaa se Imodium jo nyt.

Toissakesänä koin tämän saman helvetin, lopetin käytön kerralla. Olin tuskissani viikon, jonka jälkeen pahin oli ohi. Olin ilman Panacodia kolme viikkoa, jolloin sorruin taas. :frowning:

Tiedän että annoksen laskeminen vähitellen olisi parempi vaihtoehto, samoin vieroitusoireiden lievittäminen esim. bentsoilla. Mutta mulla on alkuviikosta huumeseula, jonka on pakko olla puhdas, sillä muuten voin menettää työpaikkani. Eli olen siis jo joutunut vaikeuksiin työpaikkani kanssa Panacodin käytön seurauksena (eikä ole eka kerta). Eli minulla ei nyt ole muuta vaihtoehtoa kuin olla ilman lääkkeitä. Huumeseulaa en voi lykätä.

Burana ei auta lihassärkyihin oikeastaan yhtään, mutta pitää vain yrittää pärjätä. Olen ollut hyvin, hyvin riippuvainen Panacodista. Aiemmin kesti jopa muutaman päivän ennen kuin aloin kärsiä vieroitusoireista, mutta nyt oireet tulevat jo viimeistään vuorokauden kuluttua.

Älä pelkää, kun kuitenkin tiedät mitä on tulossa. Hyväksy realiteetit itsellesi, se helpottaa… Itsekin tuon tiedän ja parhaillaan sitä koen(TAAS).

5:ttä päivää olen nyt ollut kokonaan ilman opioideja. Itselläni oli siis tuon kodeiinin(panacod rinnakkaisvalmisteineen) lisäksi myös buprenorfiinin(Temgesic, Subutex, Suboxone) satunnaista/säännöllistä käyttöä ja dekstroamfetamiinia 15-30mg/pvä(Dexedrine) ADHD oireisiin, mutta sitäkään en ole nyt 5 päivään käyttänyt. Pilveä(kukka/lehti) olen kylläkin nyt poltellut päivittäin, juonut kahvia, syönyt monivitamiinia, ottanut buranaa/panadolia tarpeen mukaan. Ekoina päivinä otin myös ketorin hottia vilustumisoireisiin. Sitten Nasolin-nenäsumutetta tukkoisuuteen. Näin siis minä olen oireita lievittänyt.

Muistan myös jonkun sanoneen, että (pseudo)efedriini/antihistamiini valmisteet(Duact, Cirrus jne.) olisi toimivia kodeiini-vieroitusoireiden lievittäjiä. Sen liksäksi on myös olemassa aine nimeltä klonidiini(Catapresan), joka on eräs verenpaine- ja migreenilääke, jota käytetään mm. nikotiini- ja opioidiriippuvuuden hoitoon. Mutta nuohan on siis vain reseptillä, eli jos parempaa helpotusta haluaa niin mars lääkäriin. Itse en tuon asian takia ole kuitenkaan ensimmäisenä lääkäriin juoksemassa, kun niin monta kertaa saanut mielestäni niin tylyä/viileää kohtelua. Että paremmaksi olen todennut tehdä itsekseen pienen reality checkin ja miettiä sen jälkeen asioita uudelleen…

Melko kurjat oltavat tässä on nyt kuitenkin olleet viimeiset 5 päivää, ilman noita aiemmin mainittuja aineita, sen myönnän… Esim. nuo kaikki mainitsemasi fyysiset oireetkin kuulostaa ja vaikuttaa niin tutuilta(liiankin), mutta lisäisin omakohtaisesti tuohon vielä aivastelukohtaukset, väsymyksen/uupumuksen ja motivaation puutteen/tyhjyyden tunteen. Jota tuntuis jatkuvan ikuisuuden…

Mutta yksi juttu mitä tässä en vaan tajua on se, että miksi ajaudun tähän samaan tilanteeseen kerta toisensa jälkeen…? Ehkäpä just tuon viimeisen kohdan takia, kun ei vaan jaksa sitä henkistä tyhjyyttä niin pitkään…? :unamused:

Kiitos chronic. Et arvaakaan kuinka paljon viestisi kohensi oloani. On lohduttavaa tietää ettei ole yksin tässä tilanteessa, vaan on muitakin jotka taistelevat saman asian kanssa, ja sellaisia jotka ovat jopa selvinneet tällaisista jutuista.

Tuttu tunne tuo mainitsemasi tyhjyys. Kun on niin pitkän aikaa mennyt siten, että on jaksanut nousta aamulla sängystä suunnilleen sen takia, että saa taas ottaa kourallisen Panacodia. Vaikka eihän siitä enää pitkään aikaan ole edes tullut mitään euforista oloa. Viime ajat olen ottanut sitä oikeastaan vain siksi, että olo pysyy kutakuinkin normaalina.

Joo, lääkäriin meno vieroitusoireitten takia ei tule ekana mieleen, koska sen tietää miten lääkärit näihin juttuihin suhtautuvat, ainakin useimmat.

Duactia mulla onkin olemassa, itselläkin kävi mielessä että sitä vois vaikka ottaa, auttanee ainakin vuotavaan nenään.

Just silleen olenkin yrittänyt ajatella, että koska tiedän mitä lähipäivinä on odotettavissa, niin se ehkä vähän helpottaa oloa. Tietää oireet ja sen mistä ne johtuvat, osaa valmistautua niihin ja tietää myös sen, että vaikka ne ovat hirveitä, niin ne eivät ole ikuisia. Ainakin mulla olo on samanlainen kuin olis kova flunssa päällä. Yritän asennoitua tähän niin, että on sitä ennenkin selvitty ikävistä flunssista. No, eihän flunssassa tietysti kyllä ole samanlaista ahdistusta.

Tuttu tilanne, olen jo aiemminkin kirjoittanut omasta koukustani enkä nyt jaksa toistaa kaikkea, mutta tiedän tilanteen. Koukku alkoi viitisen vuotta sitten, pari-kolme viimeistä vuotta käyttö on ollut käytännössä päivittäistä. Viime vuonna onnistuin 3 tai 4 kertaa vieroittautumaan 3:ksi viikoksi, mutta selkäkipu (johon lääke on määrätty) pakottaa aina hakemaan uuden reseptin, luonteen heikkous taas pakottaa ottamaan enemmän kuin tarvitsee, ja silloinkin kun ei tarvitse. Panacod ja Tramal ovat kuitenkin ainoat lääkkeet joista on apua, mutta ei sietämättömiä sivuvaikutuksia, joten ei ole oikein vaihtoehtoja. Lääkäri ei tiedä liikakäytöstäni, enkä uskalla kertoa sillä pelkään että jäisin kokonaan ilman kipulääkkeitä. Mulla ei myöskään itsekuri riitä asteittain lopettamiseen, joten cold turkey on ainoa toimiva keino, ja ajattelen myös että vieroituksen täytyy tuntua, vaikka eipä se auta, aina se mopo lähtee käsistä kun lääkettä on saatavilla eikä sitä karmeaa oloa siinä vaiheessa ajattele. Mä en toisaalta ole koskaan käyttänyt kovin isoja annoksia, lieneekö silläkin vaikutusta viekkareiden vahvuuteen.

Mä olen jotenkin jo tottunut noihin viekkareihin, kun ne on tullut koettua jo niin monta kertaa, että jotenkin sinnitellen kestän ne kolme ekaa pahinta päivää. Mulla alkaa ripuli yleensä aina toisena vieroituspäivänä ja aloitan Imodiumin jo ennen kuin maha ehtii edes murahtaa, ja jatkan sitä muutaman päivän kahdesti päivässä. Mulla tulee vieroituksen aikana aina selkä aivan järkyttävän kipeäksi (vamma johon lääke on määrätty, ikäänkuin pahenee) ja siihen ei auta kunnolla mikään, kuten ei myöskään paleluun/kylmään hikoiluun, mutta jos mulla sattuu olemaan jotain bentsoja, otan niitä sen verran että nukun pahimman yli, tai niin että olo on välinpitämätön. Pahin olo kestää yleensä 3 päivää, sen jälkeen olo alkaa helpottaa. Aivastelu saattaa mulla kuitenkin kestää jopa pari viikkoa, varmaan siihenkin jokin nuhalääke auttaisi mutta sen nyt jotenkin kestää.

Tsemppiä, tiedän että olo on vittumainen mutta kyllä se aina ohi menee.

Kiitos myös sulle 72M. Heh, rupesin miettimään mistä toi sun nimimerkkis onkaan niin tuttu, kunnes hokasin. :slight_smile: Luin myös sun aiempia viestejä.

Teidän vastauksista on apua. Ainakin mulla vertaistuki pienentää tätä “tuskaa” varmaan puolella.

Mua pelottaa, että kunhan oon käynyt alkuviikosta siinä huumeseulassa, niin tieni vie taas lääkärin pakeille ja pyydän reseptin uusimista. :frowning: Se on nähty niin monta kertaa. Mut yritän nyt pärjätä edes siihen seulaan saakka, sillä siitä mä en voi luistaa, ja sen on oltava puhdas.

Tsemppiä 72M:lle sekä Chronicille!

Kun oot viekkarit hoitanu niin revit kaikki panacod reseptit
ettet pysty uusimaan niitä niin helposti. niin mä pääsin eroon.
Mutta tiedän että jos mulla respoja olis niin varmasti olisin jo
niitä uusinu. 2 paikasta oli codeja toisella respalla sai 200kpl
kerralla ja toisell 50kpl. Siihen loppu kodeiinin syönti.
Vähän kirpas repiä se 200kpl semmosta tuskin enää koskaan
voisin saada :confused: senki sain iha tuurilla. aattelin että jos 20kpl
sais. kun menin sitte apteekkiin hakeen ni kaks 100kpl
poksia handuun,meinasin tuolilta tippua. sitä respaa tk:ssa
uusin joka toine kuukausi. vielä tramalit päälle ostin joltai
tyypiltä 100kpl boksin kerrallaan. tota rallia jatku joku 5
vuotta,sitte tuli mittari täyteen ku eihän ne ees enää toiminu.
betsot vielä boostiks.niistä en oo eroon päässy prkl.

joo litkut oli aina aamuks valmiiks tehty jolla huuhtelin bentsot alas.
Mutta kannattaa lopettaa. Mulla masu voi paljo paremmin ny.
Mulla lens loppuajasta aina ruikku ku join aamu litkut.
Usen kyllä mietinv ielä et vit… ku olis ne respat nii hakisin
het :imp: mut toisaalta duuni ois menny loppupeleis
jos oisin jatkanu. rupes oleen jo nii loppu koko paskaan.

Näin se on meitsilläkin.

Mäkin olen jo pari kertaa repinyt Panacod-reseptit… Viimeisimmän pistin palasiksi eilen. Mut oon joskus ollut niin epätoivoinen, että vaik on reseptit revitty, niin oon mennyt uudestaan yksityislekurin vastaanotolle pyytämään uutta reseptiä. Eikä ne koskaan ole kysyneet, että onkos sulla vanha respa mukana, vaan ovat vaan kirjottaneet uuden. En edes ole pysynyt laskuissa, että kuinka monelta eri lääkäriltä oon saanut Panacodia. Ihmeen helposti lääkärit sitä muuten määrää. Muistelen, että YKSI lääkäri on näiden parin kolmen vuoden aikana kieltäytynyt kirjoittamasta reseptiä, koska edellisestä respasta oli hänen mielestään liian vähän aikaa (ja niin olikin).

Tsemppiä sulle mambaa!

:question:

Itsekin olen ollut koukussa opioideihin, aluksi Panacodeihin ja Tramaleihin, sittemmin Subutexiin. Sen verran voin lohduttaa, että eivät ne psyykkiset vieroitusoireet mielestäni kestä sen pidempään kuin fyysisetkään. Jäljelle jää tietysti addiktio ja himo aineeseen, mutta kyllä se himokin on helpompaa kun on fyysisesti terve. Tietysti kannattaisi miettiä mitä kaikkea apua ongelmaasi on olemassa… Tsemppiä sinne!

:smiley: Hienoa Bee, toivottavasti olet kestänyt! Juuri sun tapasi on se, mitä itse suosin käyttöaikoina: ‘kylmä kalkkuna’…Kun tiedämme, miten vaikeaa on yrittää lopettaa yksin pudottamalla, lähes aina tuhoon tuomittu yritys. Joillain yksittäisillä tapauksilla onnistunut. Sä ilmeisesti tunnet itsesi, hyvä niin ja et huijaa itseäsi ‘vähentämällä’, hatunnoston arvoinen asia! Ei mitään bentsoja, miksi pitäisi koukuttaa itsensä johonkin toiseen aineeseen.
Lievittävistä aineista: jos saat käsiisi ‘Tila-teetä’, eli Lehmuksenkukka-tee, se on rauhoittava ja kipuja lievittävä. Apteekista saa nykyään Valerianaa, jota voit huoletta käyttää, kyllä se toimii mikäli sulla ei ole kovaa bentsotoleranssia. Ja sitten sitä poweria+ tahtoa: ajatus elämästä ilman kirottua riippuvuutta, VAPAUS! Tsemppiä kybällä, kerro voinnistasi ja miksi et tulisi kuivaushuoneen puolelle…sieltä saat myös tukea muilta käyttäjiltä, jotka haluavat lopettaa/ovat lopettaneet. :smiley:

Kiitos rohkaisusta, alexandra45. Olen onneksi kestänyt ilman Panacodia nyt kaksi vuorokautta, joka kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta mulle sekin on saavutus. Pelkään että kunhan olen seulan antanut, niin sorrun taas hakemaan reseptin (tiedän että seuraavaa seulaa ei ihan heti tule). Mutta en voi jatkaa tätä salailua ja piilottelua, ja jos jatkan samaan tahtiin, niin maksa pettää. Ja en halua enää ikinä käydä läpi näitä vieroitusoireita, jotka kyllä onneksi eivät ole olleet tällä kertaa niin kamalia. Ehkä siksi että olen aloittanut Burana- ja Imodium-kuurit ajoissa, ja siksi että tiedän mitä on odotettavissa, ja tiedän myös sen, että jossain vaiheessa nämä tuntemukset menevät ohi. Myös täältä saamani tuki on tosi tärkeää!

Mistä tuota lehmuskukka-teetä muuten saa? Ehkä luontaistuotekaupasta. Pitääkin kokeilla. Mulla taitaakin olla kaapissa jotain vastaavaa rauhoittavaa teetä. Valerianaakin mulla on. Olen joskus ottanut sitä univaikeuksiin, mutta en ole kokenut siitä merkittävää hyötyä.

Niin, just noin mun pitäisi yrittää ajatella, että sitten jos/kun tästä koukusta pääsen, niin olen vapaa, eikä joku kirottu lääke enää pyöritä mun maailmaani. En halua enää tanssia Panacodin pillin mukaan.

dark magus, tiedän että tuskattomampi vaihtoehto olisi lopettaa lääke vähitellen, mutta nyt se ei ole mahdollista, koska mun on annettava huumeseula alkuviikosta, ja sen on pakko olla puhdas. Ja siihen vähitellen lopettamiseen ei mulla tunnu olevan itsekuria. Jos mulla on Panacodeja olemassa, niin sorrun aivan varmasti ottamaan niitä, jos mua alkaa vähänkin ahdistaa tai jos jotain ikävää tapahtuu. Se on nähty liian monta kertaa. Siksi mun on pakko yrittää lopettaa näin, että mulla ei kerta kaikkiaan ole ainuttakaan pilleriä.

Moi Bee!

Mäkin tuollaa kuivaus-huoneen puolella enemmän kirjottelen et sinne kannattaa kyl hakeutua ku yrittää lopettaa… Ite oon koukussa tramaliin (+beneihin, mut niist en vedä päätä sekasin joten niit en koe niin onglemaks), mut nyt oon saanu pudotettua tuon määrän jo tuonne n. 150mg:iin, mis sen kuuluis ollakin respan mukaan; kadulta oon siis ylimääräsiä saanu.

Mul vaihettii tuo tramal suoraa artuista jota söin reilu puoltoist vuotta jonka jälkee lopetin ne. Tiputin ensin 6:sta ½:een annoksen (tää määräys oli sit bubrest eroo pääsemiseen) ja sit pois ja siltikin mul oli maha sekasin 5pv ja tosi huono olo 3pv. Yllättäen retkahin sit bubree heti parin viikon pääst ja ne alotettii 2:ella tabletilla uudelleen.

Mä oon aina valinnu tuon tiputuksen ihan lääkärinkin vuoksi, oon tiputtan myös bentsot; santut 3mg:st 0,5mg:ii/pv ja pamit 30mg:st 10mg:ii/pv. Onnea sulle viekkareiden kestämisee ja tsemppiä valitsemallas tiellä! Toivottavast täl kertaa onnistut. Muista huomioida sit ku oot selvänä ja viekkarit on ohi, et se salailu on ohi ku mietit kandeeko sun uuta kertaa hakee sitä purkkia niitä pannareita. Samoin nuo kylmät kalkkunat tuppaa vaa pahenemaan mitä useemmin on ollu koukus, et yritä nyt sit oikeesti päästä niistä! Mäkii oon tuota tramalia jo 50mg:iä laskenu, lähti vaa Joulukuus käsist käyttö ja määrätkii oli suunnillee sen vähintää kolminkertasia mitä respas lukee; viihteesee moninkertaset. Koht pitäis (parin viikon pääst) taas 50mg laskee, mut ellen sitä ehdi 100:iin ite laskea annost, ni pyydän 20kpleen boxin lisää; sitä satasen boxia en tahdo, ku kestää niin kauan… Mul on muuten lääkkeet klinikal ja jaetaa siält 1-2krt/vko, et kannattaisko sun miettiä kävisitkö klinikal noiden takia; meil saa oppari-särkyihi ainakii ilmasiks imodiumii ja pronaxenii (tulehduskipulääke, mul auttaa vähän lihas-särkyihin, kaikil ei). Mut tukee siält sais ainakii ja ne ei klinikal saa kenellekään kertoa et käytkö sä siellä vai et… Tsemppiä enivei viäl =)

Yllättävän vaikeaksi tämä opioidien itsevieroitus on kyllä tällä kertaa muodostunut, vaikeammaksi kuin luulinkaan…
Nyt on “jo” 6:s vuorokausi menossa kokonaan ilman opioideja, mutta vieläkään nuo aiemmin mainitut oireet eivät ole hellittäneet. Kyllä, flunssa sen kuin jatkuu vain… Joskaan ei yhtä pahana kuin silloin alkuun.

En kuitenkaan jaksa uskoa, että näin tukalia(tai ainakaan näin pitkäkestoisia :imp: ) vieroitusoireita olisin saanut, jos olisin käyttänyt aioastaan kodeiinia…

Jokatapauksessa tässä ei nyt auta muu kuin pysyä lujana eikä lipsua takaisin käyttämään, jos todella haluaa lopettaa. Tuota samaa suosittelen myös lämpimästi kaikille muillekin tämän ongelman kanssa painiville…! :wink:

Kiitos tsempityksistä malibu, ja voimia sinnekin. Jokainen lukemani viesti auttaa mua eteen päin. Niin se muuten varmasti on, että kerta kerralta tää vierottautuminen käy aina vaan hankalammaksi. Siksikään mä en saisi enää mennä hakemaan uutta reseptiä.

Ja samoin Chronicille tsemppiä. Mulle tuo 6 päivää kuulostaa jo ihan huippusuoritukselta! Oot pärjännyt hyvin. Mulla on meneillään vasta toinen päivä kokonaan ilman Panacodia (otin viimeisen annoksen toissa-aamuna). Se on mulle jo aika hyvin. Vieroitusoireet eivät ihme kyllä tällä kertaa ole olleet niin hirveät - ainakaan vielä. Ei luovuteta. Mä en enää suostu olemaan Panacodin orja, vaikka elämä ilman sitä tyhjältä tuntuukin.

dark magus, I get your point. Onneksi käyn seulassa terveysaseman labrassa vain tosi pikaisesti, enkä tapaa lääkäriä tai hoitajaa. Tai siis labrahoitsun tapaan tietenkin, mutta en usko, että häntä kiinnostaa miltä näytän. Onneksi oloni on ainakin tällä hetkellä ihan normaali, ja myös näytän normaalilta. No, tiedän kyllä ettei sitä aina itse tajua jos näyttääkin reflaiselta, mutta tosiaan sen seulan on oltava puhdas, joten nyt on vain kärsittävä. Jos labrahoitajan mielestä näytän kummalliselta, niin ei voi mitään - mutta hän tuskin on missään tekemisissä eri yksikössä työskentelevän lääkärin kanssa, joka minusta sen seulalähetteen on tehnyt. Pääasia että seula on puhdas, mistään muusta heidän ei tule vetää mitään johtopäätöksiä.

Mä olen niin heikko, että mua huvittaisi varata huomiseksi taas lääkäriaika yksityiselle ja käydä pyytämässä uusi resepti taas jollain verukkeella. Mutta yritän ajatella motivaattorina sitä vapautta, mikä seuraa siitä, kun Panacod ei enää hallitse elämääni. Mä olen menettänyt jo muutaman mielettömän tärkeän asian elämässäni lääkeriippuvuuteni takia, ja mulla ei ole varaa menettää enää mitään.

:smiley: No niin, Bee, tänään ole VAHVA!!! Ja eihän sun tarvii olle kuin tämä päivä ilman, mennään päivä kerrallaan…Niin mä tein, kun olin 7kk täysraitis(nyt korvaushoidossa):ei tarvitse tänään olla huomista/loppuelämää ilman kamaa, ainostaan tämä päivä. :slight_smile: Sen kun sisäistää, niin jo helpottaa…Ja tervetuloa vaan kuivattelee kuivaushuoneeseen, retkahdat tai et. Halu sulla on päästä eroon ja se on se tärkein pointti, ilman sitä ei onnistu vaan se pitää nimenomaan lähteä ihmisestä sisältä päin. Ketään ei voi raitistaa väkisin. :open_mouth:

Kiitos taas, Alexandra45. Näin se juuri on ajateltava, että tämän päivän yritän pärjätä ilman. Huomisesta ei ole takeita, mutta tänään en vielä mene lääkäriin. Kiitos että jaksat mua kannustaa, se merkitsee mulle tosi paljon. Kuten sanottu, niin teidän tuki on vähentänyt vieroitusoireita varmaan puolella. Hassua mutta totta. Tällä kertaa olo ei ole ollut läheskään niin vaikea kuin joskus aiemmin vieroitusta yrittäessäni. Siis jopa fyysiset viekkarit tuntuvat tällä kertaa helpommalta kestää.