Paluu tulevaisuuteen - Jakso 1

Tervehdys kanssakulkijat!

Ajattelin aloittaa oman topicin nyt tänne, niin en sitten ainakaan keskeytä muiden keskusteluja. Itse koen kirjoittamisen terapeuttisena ja pystyn sen kautta myöntämään itselleni asioita ja mikä parasta, jos ja kun pahat ajatukset hiipivät takaisin ja olen unohtanut missä on käyty, löydän ne täältä - ‘kiveen hakattuna’.

Palautetta otan mielelläni vastaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Jos joku tunnistaa kommenteistani esimerkiksi ‘vaarallisia ajatusmalleja’ tai itsepetosta, sanokaa. Olen tosissani lopettamisen kanssa, ja ymmärrän että tämä ei tule olemaan helppoa.

Itsellä siis 9. pelaamaton päivä menossa. En ole ihan varma aionko niitä kuinka pitkään laskea, mutta kännykän ruudulla on muistutuksena päivämäärä 18.10.2012, jolloin matkani tulevaisuuteen alkoi. Ja metodina siis nollatoleranssi.

Taustani: Olen pelannut pienestä pitäen, kolikkopelit, veikkaus, pokeri, kasinot. Suurimman osan ajasta aivan liikaa suhteessa tuloihini. Pelaamisen takia olen tinkinyt omasta elintasostani, jättänyt psyykkisen ja fyysisen hyvinvointini huomioimatta, valehdellut, lainannut, luistanut velvollisuuksista ja vahingoittanut ihmissuhteitani. Tässä on varmasti vasta pieni osa kaikesta paskasta, mitä olen Loordi Kasinon palveluksessa suorittanut, mutta nämä nyt ensimmäisenä juolahtivat mieleeni.

Tajusin, että minulla on jonkinasteinen ongelma jo muutama vuosi sitten, mutta kuten monet muissakin ketjuissa ovat todenneet, usein se lopettaminen vaatii pohjakosketuksen. Itselläni se tuli vastaan reilu viikko sitten. Tilipäivää seuranneen maanisen slottiputken, vähäunisten öiden, vuoristorataa kulkeneen pankkitilin ja kohtalaisen pikavippikierroksen jälkeen koin jonkinasteisen heräämisen; halun vaikuttaa omaan tulevaisuuteeni. Yhtenä suurimpana tekijänä oli tämän palstan kertomusten lukeminen ja sitä seurannut itsetutkiskelu. Tuli ymmärrys siitä, että en koskaan voi pelata kohtuudella ja jos jatkan tätä omaa ‘toisinaan muka hanskassa, useimmiten ei’ -pelaamistani, menetän mahdollisuudet kaikkeen mistä olen joskus unelmoinut.

Tähän mennessä pelaamisen takia takapakkia unelmieni saavuttamiseen on tullut varmaan ainakin 10 vuotta, mutta haluan uskoa, että minulla on vielä mahdollisuus rakentaa oma tulevaisuuteeni. Pelaaminen ei vain yksinkertaisesti tähän rakennussuunnitelmaan kuulu tai sovi. Olen aiemmin lopettanut muutamaan otteeseen. Edelliseen täysromahdukseen johti juurikin 5kk tauon jälkeen aloitettu 10e viikossa ‘hallittu’ pelaaminen. Näinä kertoina en kuitenkaan ole koskaan ollut täysin tosissani lopettamisen suhteen, koska olen nähnyt pelaamisen vain tilapäisenä taloudellisena haittana, joka poistuu kun on hetken pelaamatta ja saan jostain lisää rahaa.

Toisessa ketjussa jo mainitsinkin, että yksi herääminen tapahtui kun luin palstan tekstejä löysin itseni niistä - oman elämäni eri vaiheissa. 15-vuotiaana, kun homma olisi oikeasti pitänyt jo laittaa poikki (pelikäyttäytymiseni näin jälkeenpäin tarkasteltuna oli silloin jo sitä luokkaa) ei minulla ollut riittävästi ymmärrystä tai ainakaan rohkeutta, että olisin ongelman tajunnut ja uskaltanut tunnustaa, edes itselleni. Olen lukenut täältä muutamia hyvinkin nuorten pelaajien tarinoita ja olen ällistynyt siitä, kuinka älykkäitä ja rohkeita nämä nuoret ovat. Olette ymmärtäneet ja myöntäneet, että teillä on ongelma - itselläni meni yli kymmenen vuotta päästä tähän vaiheeseen. Tuon kymmenen vuoden aikana voi tehdä todella monta asiaa toisin, jos ei pelaa! Menkää nauttimaan nuoruusvuosistanne!

Monessa keskustelussa näen itseni myös tällä hetkellä - kriittisessä pisteessä. Tili on pelattu tyhjäksi jo useaan otteeseen aiemmin ja nyt tulivat ensimmäiset pikavipit peliin. Velkakierre häämöttää horisontissa, mutta toistaiseksi se on vielä estettävissä - JOS EI PELAA! Tämä on se vaihe, kun nettipankkitunnukset pitäisi hävittää, luottokortit katkoa ja luottokielto laittaa rullaamaan. En ole sitä tehnyt - vielä. Olen tosin asentanut koneelleni pelinesto-ohjelmiston, joka estää pääsyn kaikille pelisivustoille (harmittavana sivuilmiönä en tosin pääse enää katsomaan suoria lähetyksiä VeikkausTV:stä). Pelikoneet ei varsinaisesti houkuta enää, koska on jo pitkään tullut pelattua niin isoilla panoksilla, ettei niistä saa niitä ‘kiksejä’ enää. Annokset kasvaa ‘uran’ myötä niinkuin monessa muussakin riippuvuudessa…

Tämän palstan ansiosta olen myös saanut harvinaisen etuoikeuden nähdä tulevaisuuteen - tai tulevaisuuksiin. Monet ovat kirjoittaneet tilastaan juurikin tässä samassa vaiheessa kuin itse olen. Kun ‘ensimmäinen’ pohja on saavutettu. Moni on tästä noussut, pelottavan moni myös mennyt suoraan pohjan läpi syvemmälle. Nämä tarinat tekevät nöyräksi. Tämä ei ole lähellekään ohi. Kun selviän tästä ensimmäisestä vaiheesta, tulen varmasti seuraamaan tätä palstaa vielä vuosikaudet - ehkä lopun elämääni, sillä minun on jatkuvasti muistutettava itseäni, että olen uhkapeliaddikti. Pahin pelkoni on, että unohdan asian ja seuraavan kerran joskus vuosien päästä menee kaikki - siis ihan kaikki (ja nyt en tarkoita pelkästään rahaa).

Vaikka yritän ylläpitää tietynlaista positiivisuutta teksteissäni, myönnän; ei tää helppoa ole. Ajatukset harhailee, velat ahdistaa, väsyttää muttei nukuta. Pelinestosoftan lisäksi tää palsta ja tuore muistijälki repsahduksesta antaa voimia. Suurimpana voimanlähteenä kuitenkin se unelma tulevasta. Se on kaukana, mutta kuitenkin jo 9 päivää lähempänä kuin koskaan aiemmin.

Nyt perjantai-illan viettoon ja yöhön ‘pelaamaan’ tyttösten kanssa :smiley:

Saa sitä välillä vaihtaa vapaallekkin, kunhan muistaa mihin on matkalla!

:tähän sit vaikka toi Back to the Future tunnari:

Viikonloppuja kaikille!

Jos meinaat hankkia luottokiellon, niin se tarkoittaa myös samalla, että sun on alettava säästämään hätärahastoa yllättäviä menoja varten. Olen itse harkitsemassa autoilusta luopumista, koska tuo vekotin voi aiheuttaa hajotessaan yllättäviä menoja.
Joskus nähnyt korjaamoiden pihalla lumikasan alla auton, johon automyyjä totesi, että taisi korjauslasku vähän yllättää kun ei ollut varaa maksaa korjausta.

Hei Doko,

Juurikin mahdollisten yllättävien kulujen vuoksi en ole kieltoa hankkinut, koska kaikkea saattaa aina tapahtua. Toki kaiken ‘kivan’ hankkiminen siirtyy nyt pitkälle ensi vuoden puolelle, sillä velkojen maksu on prioriteetti nro 1. Sitten kun joskus jää vielä liksasta jotain niin hemmottelen itseäni. Joku sanoi ostaneensa uuden lompakon vanhan tilalle, siinä voisi olla ideaa. Hieno symbolinen ele ja aina muistuttamassa jos alkaa hamuilemaan rahaa pelaamiseen…

Kyllä sitä jotain villiä tuolla alitajunnassa on päässyt vuosien varrella tapahtumaan. Uni alkaa pikkuhiljaa tulla paremmin, varmaankin lisääntyneen liikunnan ja selkeytyneen maksusuunnitelman ansiosta, mutta NE UNET! Itse pelaamisesta olen tainnut nähdä unta vain kerran, mutta muuten on aikamoinen hornankattila kiehumassa öisin - oiskohan jotain patoutumia purkautumassa, mitä on aiemmin tullut turrutettua pelaamalla :slight_smile:

12 päivää takana, tuo luku ois tarkoitus muuttaa ensin viikoiksi, sitten kuukausiksi ja lopulta vuosiksi… sen jälkeen voikin sitten jatkaa samaa nollatoleranssia :slight_smile:

Taitaa olla päivä numero 26 tai jotain (lukuunottamatta sitä yhtä euroa, jonka pelasin pari viikkoa sitten - jäi kyllä kaivelemaan vaikka jäinkin pullakahvit voitolle).

Näin unta että löin kaverin kanssa vetoa jostain asiasta. Summa oli jokin aivan tolkuton tämänhetkiseen rahatilanteeseeni nähden ja myös itse veto oli todella typerä. Minulla ei käytännössä ollut edes mahdollisuutta voittaa sitä. Tästä huolimatta en vaan pystynyt sanomaan ei unessani. Oli todella omituinen olo, kun heräsin.

Tuli hieman mieleen mielialat, joita olen kokenut pahimmissa tappioputkissani - kun lähes kaikki rahat on hävitty, eikä tilillä ole enää kuin pari sataa, joilla pitäisi ottaa loppukuuksi ruokaa tms., en tästäkään huolimatta osaa sanoa ei. Pakko yrittää, vaikka tiedän, että tulen häviämään - ihan sama mikä peli - kuinka typerä tahansa - pakko pelata kaikki.

Tässä on jotain aivan uskomatonta tässä peliriippuvuudessa. Ns. ‘järkevä’ ihminen ajaa itsensä tuhon partaalle, vaikka tietää, että selviytymismahdollisuudet ovat äärimmäisen pienet.

Törmäsin myös mielenkiintoiseen artikkeliin, josta saadaan meille mukava uhkapelaamisen nippelitieto: Nikola Tesla - yksi historiamme merkittävimmistä tiedemiehistä - oli uhkapeliriippuvainen. Hän joutui jättämään koulut kesken pelaamisen ja pelivelkojen takia, minkä jälkeen (tarinan mukaan) hän onnistui karistamaan pahan tapansa. Hänen myöhemmässä elämässään kuitenkin monessa yhteydessä nousevat esiin hänen jatkuvat rahariidat Edisonin kanssa ja kuolema rankasti velkaantuneena. Toki velkaantumiseen johtavia syitä voi olla lukuisia ja palkastahan voi aina vääntää, mutta juolahti vain mieleeni, että näinköhän Teslan pelit loppuivat opiskeluaikoihin :slight_smile:

Sattuu sitä fiksummillekkin, mutta jatketaan nyt ainakin me pelaamattomuutta.

Tsemppiä kaikille!