Juuri tämän ketjun hyviin käyttäytymissääntöihin kuuluu se, että ehdottomasti pyritään vältelemään kaikin tavoin lääkekannabiskeskustelua (sekä muutakin lääke/huume/päihde depaattia ja vastakkainasetteluita) vaikka ketjunaloittaja sitä itse käyttääkin lääkäreiden tukemana. Lisätietoa halukkaille löytyy Savusaunasta.
Ketjussa tullaan käsittelemään toipuneen alkoholistin matkaa absoluuttista raittiutta ja traumamasennuksesta toipumista kohden erikoislääkäreiden ja psykoterapian tukemana.
Sitä olen miettinyt, että kuinka “raittiita” ovat alkoholin taaksensa jättäneet immeiset, jotka silti jatkavat itsensä päihdyttämistä kofeiinilla, nikotiinilla sun muilla päänsekoittimilla? Aika harva raitis on päihteetön…
Nyt iski Narkkitehti arkaan paikkaan.
Tuokin tietenkin riippuu omista tottumuksista.
Voi kysyä onko insuliinia piikittävä kakkukahvisessioiden jälkeen sokerihumalainen vai mikä.
Ai Ai mikä soppa tässä meillä onkaan.
Kannel piti lupauksensa Eläköön uusi ketju
Tässä ketjussa ei puntaroida tai arvioida toisten toipuneiden alkoholistien raittiuden astetta tai laatua vaan mennään kohti ihmisen kaikista optimaalisinta olotilaa eli absoluuttista raittiutta ja päihteettömyyttä.
Kärsivällisyyttä :mrgreen:
Sanoisin, että meillä on tässä kyseessä pelkän vaatimattoman sopan sijaan todella herkullinen hapankaalikeitto! 
Eläköön! Mutta kärsivällisyyttä…
Mulla jo 3 viikkoa absoluuttista raittutta JA päihteettömyyttä takana. Mukavaahan tämä, ei auta kiistää. Toivottavasti Antabusta ei tässä säikeessä katsota dopingiksi? 
Jokainen aikuinen ihminen valitsee itse omat lääkärinsä ja tekee heidän suositustensa mukaan jos parhaaksi näkee. Tässä ketjussa ei voi huijata eikä täten dopinginkaan käyttöä voi edes teoriassa esiintyä joten älä huoli. Sitä paitsi disulfiraami ei ole psykoaktiivinen aine.
Kärsivällisyyttä.
Kehoitan ketjun henkilöitä välttämään myös unta, liikuntaa, mielimusiikkia, nauramista, itkemistä ja seksiä, sekä myös välttämään auringonpaistetta, mausteita ja kaakaota, koska ne vapauttavat endorfiineja ( endogenous morphines = sisäsyntyiset morfiinit) aivolisäkkeen itse valmistamia hormoneja, jotka saavat aikaan mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipuja.
Äläpäs helisee tule naljailemaan heti perustamaani uuteen toipumisketjuuni vaikka myönsitkin olevasi pohjimmiltasi ilkeä ihminen.
Ketju on omistettu päihteettömyydelle, absoluuttiselle raittiudelle, valolle ja minun henkilökohtaiselle tavoitteelleni mennä näitä asioita kohti ammattilaisten avustuksella.
Ketjussa kuka tahansa saa nukkua, liikkua, kuunnella musiikkia, nauraa, itkeä, sekstailla, ottaa aurinkoa, nauttia mausteita ja kaakaotakin koska kenenkään toipuneen alkoholistin raittiutta ei aleta määrittelemään, että vältytään negatiivisuuksilta ja turhilta ristiriidoilta.
Ps. Sisäsyntyisesti esiintyvät kemikaalit eivät ole varsinaisesti päihteitä eivätkä ne tuhoa edes absoluuttista raittiutta.
Heips uuteen ketjuun, ei mulla muuta kuin, että toimivammalta tämä uusi tapasi vaikuttaa ja munkin mielestä naljailijat sais pysyä poissa. Kannel on ottanut/ottamassa askeleen eteenpäin, toimii nyt kannabis-linjauksen mukaan, joten antakaa hälle rauha!
Peace 
Kahviakin pahempi uhka olisi, ettei kehittyisi ihmisenä. Ettei löytäisi uutta ihmeteltävää, uusia asioita, ja kiinnostuisi niistä. Siinä on myös sitä lapsen kaltaisuutta, jota toisessa ketjussa peräänkuulutettiin. Lapsihan oppii ja opettelee uusia asioita huimaa vauhtia.
Päihderiippuvainen puolestaan voi olla lapsen kaltainen negatiivisella tavalla. Jos päihderiippuvuus on alkanut nuorella iällä, se pysäyttää ihmisen henkisen kasvun siihen paikkaan. Lopulta tuloksena on murkkuikäisen lailla oikutteleva ja ehkä ilkeileväkin vanha ihminen.
Itse olen onnekseni jaksanut löytää uusia ja innostavia asioita tähän päivään asti. Jotkut asiat on pieniä; sellainen voi olla vaikka uudenlaiseen musiikkiin ihastuminen, tai uuden lempibändin löytäminen. Vähän isommat uudet asiat voi avartaa koko maailmankuvaa ja tuoda elämään ihan uusia sisältöjä.
Sitä voisi kai sanoa valoksikin. Uutta valoa elämään. Lisävaloa, heh. 
Pimeääkin on tosin hyvän laatuista. Syksyn pimeys on minusta tervetullutta, pehmeää ja romanttista pimeyttä. Nyt syyskuussa, ja etenkin syyspäivän tasauksen aikaan voisi ajatella olevan täydellinen balanssi valon ja pimeän välillä.
VM.
Olit aikaisin näppäimillä.
Valtaojaa mukaillen kysyn mitä mietit herätessäsi?
Hän esitelmöidessään kysyi, "kuinka moni meistä aamuyöllä herätessään miettii hyvin menneitä asioita " kun lähes kaikki pohtii aamuyön tunteina pieleen menneitä juttujaan.
Valon ja pimeyden suhteen jyrkkä vaihtelu tapahtuu tylsästi maanpäällä ilman mystiikkaa ja universaalia Jediä, yö tuo levonhetken tai yötyön. Päivän valo on raju tapahtuma lähitähtemme pinnalla, VM - tietää sen uuteen elämään syntyneenä. Maailma on todella mielenkiintoinen paikka ja uuden etsijällä riittää ihmeteltävää.
Nykytiedon popularisoijat avaa ikkunan myös entiselle alkoholistille, siksi Valtaoja kumppaneineen kuuluu ehdottomasti parhaisiin elämäni ylläpitäjiin.
Voisi voisi ja moni ihminen on ollut tyytyväinen kun on laitettu lisävalot päälle ja spektrit kuntoon.
Ei valoa kohti voi ylipäätään edes mennä ellei ymmärrä kunnolla pimeyttä kaikessa moniulotteisuudessaan ja syksyllä jos milloin on kaikki balanssissa koska onhan sadonkorjuun aika!
Ps. Ylläpito ystävällisesti ilmoitti, ettei “Viinapirun teloitus”-ketjun viestejä/koko ketjua voida poistaa (koska se ei olisi muita kohtaan reilua) joten joudun deletoimaan ne viestini itse. Kärsivällisyyttä koska on hieman tullut näpyteltyä enkä jaksa poistaa kaikkia kerralla :mrgreen:
Toisaalta monet toipuneet ovat kertoneet lukevansa joskus vanhoja viestejään… Minun tyylini näköjään on taas deletoida koko Viinapirun teloittanut Kannel päihteettömäksi ja absoluuttisen raittiiksi hahmoksi. Enpä olisi ihan heti uskonut, että tämä muutosprosessi menee näin n.5vuoden sykleissä. Saa nähdä mitä vuonna 2020 sitten tapahtuu…
Joka aamu sama ajatus! Kumma juttu…
voiko ihanammin päivä enää alkaa
youtube.com/watch?v=7aKqEeeCOTg
Miksi ihmeessä haluat poistaa vanhoja viestejäsi? Jos tarjoittaisiin, niin ottaisitko unohduspillerin jonka avulla unohtaisit kaikki epämiellyttävät kokemukset? 
Poistan ainoastaan Viinapirun-teloitus ketjun sisällön koska masentunut Kannel toipui jo alkoholismista ja on nyt kaikenlisäksi matkalla hoitavien tahojen tukemana kohti päihteettömyyttä ja absoluuttista raittiutta tässä ketjussa joka jatkaa tasan siitä mihin aikaisemman sairaan ihmisen matka päättyi.
En ottaisi missään nimessä unohduspilleriä. Kysymys ei siis ole unohtamisesta tai asioiden pyyhkimisestä sinällään unholaan vaan muutosprosessista kohti valoa.
Vai niin. Miten sen muutoksen voivat muut todeta jos tietyn henkilön menneisyyden tekstejä ei ole enää saatavilla? Jos menneisyyden raakadata puuttuu, niin tällöin menneisyys on vain yhden henkilön tulkintojen varassa. Eikä kukaan muu voi tehdä omia tulkintojaan aiheesta. Menneisyyden pyyhkijä sulkee täten oman mielensä ulkopuoliselta analyysiltä.
Mitä tunteita vanhojen kirjoitusten katoaminen bittiavaruuteen sinussa herättää, voisi terapeutti kysyä tähän väliin. Helpotusta, kenties? Vapautta menneisyyden taakasta, tuosta kuormittavasta karmasta?
Muiden täytyy vain uskoa muutokseen koska hahmolla itsellään on oikeus päättää raakadatan kohtalosta.
Herättää minussa lähinnä hilpeyttä, lievää epäuskoa, voittaja fiiliksiä ja vapauden tunnetta viinapirun kahleista. Tämä kuva kertoo yleisfiiliksen:
Ellei sitten kaikelle koskaan tapahtuneelle ole olemassa ylimaallista tallennusmekanismia, josta ei voi millisekuntiakaan voi ottaa pois taikka muokata, mutta jota voi rajattomasti tarkastella erilaisten tietoisuuksien näkövinkkelistä. Kuten esim Akasha -aikakirjat: en.wikipedia.org/wiki/Akashic_records
Moi Soikannel. Hieman ihmettelen haluasi pyyhkiä kirjoitettu kehityksesi kulku pois. OK, ehkä toteutat minun usein mainitsemaani “Nollapohja-budjetointia” tuolla tavoin.
Uskallan kuitenkin epäillä, että muistot poistuvat sisältäsi vaikka ne täältä häviävätkin. Jokainen meistä on myös muistojensa summa.
Tottakai sinulla on oikeus poistaa tekstejäsi. Henkilökohtaisesti koen toimenpiteen kuitenkin jollain lailla ylimielisenä niitä kohtaan jotka tsemppasivat sinua kommentoimalla. Ja ehkä jopa pelkurimaisena.
Kiva kuitenkin jos sinulle tulee parempi olo. Sehän on loppujen lopuksi tärkeintä meille kaikille!?
Usko muutokseen? Netissä on pakkokin uskoa siihen mitä lukee. Lähden siitä, että palstalla olevat ovat tositarkoituksella liikenteessä. Netin mahdollisuudet ovat muutenkin aika rajalliset, oikea raitistuminen ja oikea auttaminen tapahtuu oikeassa elämässä. Harvemmin virtuaalimaailmassa. Vai? Mielipiteenne, pls.! 
PS. Omia vanhoja ripustuksiani luen silloin tällöin ihan mielelläni. Vaikka vain siksi, että luulen huomaavani jonkinlaista edistystä suuntaan tai toiseen.
