Päihteet ja äitiys

En voi, kuin ihmettelmättä, kuinka alkoholi hallitsee elämääni. Olen itse alkoholistiäidin lapsi ja nuorena vannoin, etten jatka tätä ketjua. Mutta tässä sitä vain ollaan. lapseni on vielä vauva ja olen niin suruissani hänen puolestaan tämän asian vuoksi.

Haluan niin lopettaa tämän. Vaikka juomismäärät eivät nykyisin olekaan niin suuria, niin silti se on lähes jokapäiväistä. Kun olen onnistunut olemaan juomatta vaikka viikon, niin totean oloni olevan erinomanen - jaksan olla lapsen ja lemmikkieni kanssa ihan toisellalailla. Näin oli tämänkin viikon, kunnes eilen illalla join litran viiniä. Aamulla oli ihan järkyttävä olo, jalat tutisivat ja sydän hakkasi. Olo varmisti sen, että nyt todellakin haluaisin lopettaa.

Juomiseni liittyy ennen kaikkea tilanteisiin, jossa minulla on tylsää. Juon myös surun, ahdistukseen, iloon jne. Mutta ennen kaikkea tiedossa oleva ilta yksin kotona saa minut hakemaan viiniä tai siideriä.

raskausaikana hain apua a-klinikalta. Antabuksen avulla onnistuin olemaan juomatta koko loppuraskauden. Mutta myönnän juoneeni raskauden aikanakin jonkin verran. pelkäsin kovasti lapsen puolesta, onneksi hän ei ole saanut ilmeisesti mitään fyysisiä vaurioita. Käyn vieläkin a-klinikalla, jossa valehtelen olevani juomatta. Olo on ihan kamala, en haluaisi valehdella vaan myöntää tilanteen ja ottaa avun vastaan mutta en uskalla. Odotan kuin kuuta nousevaa, että imetys loppuu ja voi aloittaa antabukset. Mutta tiedän, etten voi syödä niitäkään loppuelämään vaan minun opittava muilla keinoin elämään ilman alkoholia.

Haluaisin niin lopettaa tämän, itseni, vauvani ja taloudellisten syiden vuoksi. Onko muita samassa tilanteessa olleita/olevia? Kuinka te olette selvinneet?

No heippa Mirella ja täällä on toinen lasisen lapsuuden kokenut, joka ei tosin ole äiti.

Lopeta juominen! Senkin uhalla että minua haukutaan hurskastelijaksi, sanon että lopeta. Saat apua ja tukea vaikka A-klinikalta, AA:n naistenryhmistä… ja jos on oikein huono tilanne Ensi- ja turvakotien päihdeäitien osastolta.

Jos juot alkoholia joka päivä, olet tavallaan sen vaikutuksen alaisena tavalla tai toisella koko ajan. Myös katkaisuhoito voisi siten ehkä tulla kyseeseen, jos oot kauan jo jatkanut päivittäin juomista.

Sait asiallisia hyviä neuvoja edellä.

En tietenkään miehenä osaa asettua tilanteeseesi täysin, mutta olet huolissasi ja etsit neuvoa ja apua, ja se on hyvä.

Yksi mahdollisuus todellakin on AA, Kun luet tuota AA-AA ketjua niin aika moni kokee postiiviseksi. Sieltä voit myös löytyy avun noihin tunnetiloihin joihin nyt kerroit juovasi.

Voimia ja parhainta menestystä.

Saisitko mitenkään järjestettyä niin ettei olo tuntuisi niin yksinäiseltä?

Mä olen opettelemassa vasta yksin oloa, eikä se ole niin helppoa kuin luulisi.

Muuta en juuri tällä hetkellä osaa sanoa tai jos sanoisin se olisi kuin sokea taluttaisi sokeaa.

Toivottavasti saat apua tilanteeseesi.

Yksinäisyys on munkin juomisen suurimpia syitä… ja päivittäistä. Olen ollut viimeiset puolivuotta päihdekuntoutuksessa ja suosittelen sitä sinullekkin, ennenkuin lastensuojelu määrää, uhkana lasten huostaanotto!
Toimi vapaaehtoisesti nyt, äläkä vasta sitten, kun on pakko!