Antisosiaaliset häiriköt ovat aika uusi ilmiö. Ennen ne laitettiin kuriin pakkotyöllä, kuritushuoneella tai jos ei muu auttanut tappamalla. En tiedä onko se niin väärin, jos aiheuttavat valtavasti kärsimystä ja aineellista vahinkoa. Enkä rajaa tätä minkään päihteen käyttäjiin. Käyttäköön jokainen mitä lystää, mutta kyllä yhteiskunnan raameihin tulee jollain tapaa mahtua
Morjensta koko lössille.! 
Täällähän on ollu varsin “vilkasta” kirjoittelua mun lomalla ollessa… 
:mrgreen:
Ihan meikäläisen kuutamokeikoista, aina vävyn doupin diilaamiseen asti…!! :mrgreen:
No se mikä sentäs on positiivista, niin onpahan saatu lauteille elämää, näin parin hiljaisemman kesäkuukauden jälkeen.
Mut joo, sori ku meni offiksi tähän ketjuun.
Jatketaan toisaalla juttua.
Edelleen olen katkera huumekauppiaaksi nimittelystä, koskaan sellaista ole tehnyt. Kavereille myymistähän ei lasketa, eikö myyjä ole sellainen, joka myy kenelle vaan, jolla on rahaa?
Zeus on kyllä niin kunnollisen oloinen ukko, että varmaan tekee kaiken verokortilla. Itsehän toki tähänkin syntiin olen langennut. Hieronut ruhon jos toisenkin ilman kuittia
Myönnän, että nuorena mä olin piittaamaton -en ainoastaan normeista ja säännöistä, vaan tietenkin itsestäni… Paljon ennen kuin minusta tuli päihdeongelmainen, kylläkin. En sitten tiijä, mistä tuollainen oli peräisin. Ehkäpä se on ihmisessä, jollei jo syntymässä, ehkä muodostuu niiden ekojen kuukausien/vuosien aikana, jolloin aivot kehittyvät vuorovaikutukses ympäristön kans. Meinaan siis jotain, mikä tekee jonkun ihmisyksilön olemisen muiden kans jotenkin lähes/täysin ylivoimaiseksi. Se mikä ihmisis voi olla jo syntymästä, yksi asia siis, on vaiks “biologinen haavoittuvuus” tai aistinherkkyys 
? Ehkä jokin temperamentti? Perusnormiperhe oli, ehkä, hah. Niissähän ei koskaan tapahdu mitään väärää, juu ei, ja Tomten lever i Korvatunturi stna. Jotenkin olin jo hyvin varhain ikään kuin ulkopuolinen -se oli kyllä enämpi omas pääs, ku todellisuutta: oikeasti kukaan ei sulkenut mua pois, mä itse jättäydyin. Ehkä jossain määrin autistinen? Siihen aikaan kylläkin haukuttiin skitsoidiksi. Sopeutumaton, that is the word…
Joskus rikon lakia bentsojen osalta. Joskus ajan vallan pyöräl jalkakäytäväl -ja vittu ilman kuulokkeita ja nettiä, thänk you veri mach 
. Maksan monenlaisia veroja, vaikken tuloveroa. Polttoaine, perintöveron maksusta nyt o aikaa, eikä se mikkään suunnaton summa ollut, arvonlisäveroa liki joka päivä. Onkhan niksupurkas haittaveroa 
? Viinaksiin en koske ku harvoin, otan joskus yhden makoisan ja helvetin kalliin liköörin, eli sitä veroa en maksele. En ole siis työssä, mutta valtavasti olen tehnyt ilmaista työtä, ystäville ja perheelle, aikoinaan. Vallan ruokapalkalle.
Siis olenksmä ny jotenkin puolustuskannalla, ehkä.
Mielestäni en ole piittaamaton. Nuorena saatoin huijailla tukia tai muuta bullshittijä. En totisesti enää vuosikymmeniin. Lekuril puhun t o t t a -no se kyl riittääkin, ottaen koko historiani huomiooni. Laskuni hoidan, ja jollen kerral onnistu, sopimalla lyhennysajoista. Mitään ei ole perinnäs, luottotiedot tallella.
Tekiks tää must paremman ku jostain toisesta? EI vitussa tehnyt. Entä huonomman? SAMA vastaus, thänk juu veri mach. Vaikka tasa-arvo ei olisikaan muodikasta -noo, minä ja muoti ei olla koskaan oltu kamuja .
Jos ei nyt aivan aiheesta, nii ainakin jottai sinne päin… 
.
Tämä menee nyt offiksi, enkä tiedä, lukeeko ketjun aloittaja Saunaa enää lainkaan, mutta mulla olisi puolestani kysymys(tai kysymyksiä, pohdintoja, mitä lie) peliriippuvaisille.
Olen huomannut peliongelmaisten keskuudessa runsaasti sellaista asennoitumista, että kovasti ollaan ulkoistamassa ja sysimässä vastuuta omasta ongelmasta ja siitä seuranneesta velkaantumisesta sun muista lieveilmiöistä Veikkaukselle(ja entiselle RAY:lle, nettikasinoille ja mitä näitä nyt on), sekä mm. vippifirmoille, jotka auliisti edesauttavat pelaamisen rahoittamista. Kun olen joskus Valtin puolen kirjoituksia lukenut, niin usein siellä törmää siihen, kuinka Veikkaus on perseestä ja kaiken pahan alku ja juuri ja Veikkaus taas sitä ja tätä. Nyt törmäsin usein tähän ilmiöön mediassakin, kun oli tämä kansalaisaloite pelikoneiden poistamiseksi kaupoista(Onneksi se ei mennyt läpi. Jokin raja siinä holhoamisessakin, vaikka tällainen kommari olenkin. Henkilökohtaisesti minulle on toki se ja sama, onko kaupoissa, kioskeissa, huoltoasemilla ja baareissa pelimasiinoita vai ei) ja muutenkin on puhuttu paljon Veikkauksen toimista(En mä sitä sano, etteikö Veikkauksen toiminnassa mitään arvosteltavaa olisi.) Paljon on saanut lukea näitä nyyhkystooreja pelaamisen vuoksi kaiken menettäneistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet tilanteeseensa silkan Veikkauksen häikäilemättömyyden vuoksi ja media toki innostuu näistä, kuten myös jotkut poliitikot.
Vastaavaa ilmiötä en ole päihdeongelmaisilla huomannut. Siis totta kai aina löytyy yksilöitä, jotka itsesäälissä itkiessään syyttelevät yhteiskuntaa, terveydenhuoltoa, huonoja kavereita, paskaa lapsuutta ja ties mitä tilanteestaan ja itse ei ole voinut asioihinsa muka mitenkään vaikuttaa, mutta meinaan nyt sitä, että mitään yleistä ja yleisesti hyväksyttyä kansanliikettä ei olla perustettu vaikkapa keppanan myynnin poistamiseksi ruokakaupoista tai PKV-lääkkeiden määräämisen tiukentamiseksi. Ja jos näitä tapauksia onkin, jotka vaativat esim. tiukempaa päihdepolitiikkaa, niin ne harvemmin ovat entisiä tai nykyisiä addikteja, vaan ennemmin näitä kaikenmaailman päivi räsäsiä ja pekka puskia sun muita hihhuleita, jotka ovat menneet sekaisin aivan jostakin muusta, kuin brenkusta tai kamasta 
. Ainakaan en ole koskaan kuullut kenenkään päihdeongelmaisen syyttelevän suoraan ns. palveluntarjoajaa tyyliin: Perkeleen Alko, kun myi mulle eilen viinaa ja nyt mulla on sen vuoksi kaamea krapula ja morkkis, kun tuli törttöiltyä jurrissa ties mitä typeryyksiä.
Johtuuko tämä peliriippuvaisten Veikkauksen syyttely ja siltä taholta vastuun penääminen mahdollisesti siitä, että peliongelman kanssa taloudelliset tappiot ovat aivan toista luokkaa, kuin narkatessa tai dokatessa? Siinä hommassa ongelma konkretisoituu ja iskee märkänä rättinä päin naamaa huomattavasti nopeammin ja karummin, jos menettää vaikkapa kymppitonnin yhdessä yössä. Päihdehuuruissa hääriessä kun on usein aluksi hyvinkin hauskaa(Ei kai kukaan muuten päihteitä ryhtyisi käyttämäänkään) ja kivaa voi olla hyvinkin pitkään vielä sen jälkeen, kun on jo huomannut, että ongelmiahan tästä seuraa ja riippuvuus on kehittynyt jo varsin pahaksi.
Narkkarit hankkivat ja käyttävät huumeensa, vaikka ne ovat laittomia. Kieltolain aikana viina virtasi ja silloin, kun viinakortti oli vielä käytössä, pimeän pullon sai aina hommattua, jos Alkon satsi ei riittänyt, kuin kurkun kostukkeeksi. Miksi peliriippuvaiset olisivat tässä asiassa jotenkin narkomaaneista ja alkoholisteista poikkeava ryhmä? Jos jollekin asialle on kysyntää, sille on yleensä myös tarjontaa ja jollei laillisesti, niin sitäkin innokkaammin laittomasti. Jos rahapelit kiellettäisiin tyystin tai niitä rajoitettaisiin huomattavasti, niin äkkiäkös jokin rikollisjengi pistäisi laittoman pelibisneksen pystyyn. En usko, että peliriippuvaisella kynnys marssia laittomalle kasinolle tai mennä laittomille nettisivuille olisi kovinkaan korkea, jos jo nyt laillisten pelien aikana moni kyseisestä ongelmasta kärsivä on valmis ryhtymään rikoksiin ja pistämään koko perheen rahat sileäksi pelaamisensa rahoittamiseksi. Luulisin, että pahitenkin itsensä kuseen hankkinut pelinarkkari kuitenkin asioi mieluummin Veikkauksen ja Suomen lain mukaan toimivan ulosoton kanssa, kuin gangstereiden .
En todellakaan halua vähätellä peliongelmaa. Uskon kyllä ihan hyvällä, että se on addiktio siinä, missä päihderiippuvuuskin, eikä siitä välttämättä pääsekään eroon ilman apua ja pelkällä omalla pyhällä päätöksellä. Siitä huolimatta pelaaminen on joka kerta tietoista toimintaa ja oma valinta, aivan kuten on pullon kallistelu, romppeen rännääminen tai pillereiden nieleminenkin(Poislukien sitten sellaiset täysin syyntakeettomat tapaukset, jotka eivät syystä X ihan oikeasti kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia, mutta tällaisia varten on sitten edunvalvonta). Olennainen kysymys onkin se, mikä saa sen valinnan tuntumaan kerta toisensa jälkeen mielekkäältä, vaikka tietää jo entuudestaan vallan hyvin, ettei siitä mitään hyvää seuraa ja sitä kysymystä ei ratkaistakaan kieltolaki- ja rajoituspolitiikalla ym. ylhäältä päin sanelluilla rajoitteilla. Eikö siis olisikin tärkeämpää panostaa siihen, että peliongelmaisille olisi tarjolla apua sitten kun sitä haluavat(Vaikea uskoa, että sitä olisi läheskään riittävästi saatavilla, kun sitä eivät meinaa saada päihdeongelmaisetkaan ja päihdeongelma sentään on huomattavasti tunnistetumpi ja tunnustetumpi yhteiskunnassamme), sekä toki ennaltaehkäisevään valistukseen uhkapelien vaaroista?
^ Vastaus on dopamiini. Ne eri pelit kaappaa joillakin koko mesolimbisen dopamiinijärjestelmän ja täten seuraukset sekä käytös+toiminta on mitä on.
^ No dopamiini, dopamiini. Häiriintyneisyys sen, sekä muidenkin välittäjäaineiden erityksessä on kaikenlaisen addiktoitumisen taustalla substanssista riippumatta+ympäristötekijät toki vaikuttavat osaltaan, jos ja kun on addiktoitumaan taipuvainen tapaus. Eipä niitä addiktoitumiseen johtavia välittäjäaine-/aivorakennehäikkiä kuitenkaan sillä korjata, että viskataan pelikoneet kaatopaikalle ja rajoitetaan pelaamista yhteiskunnan toimesta radikaaleillakin keinoilla ja tätä mä tuossa edellisessä postauksessani ajoin takaa. Onhan sekin jo nähty, että kieltolakipolitiikka ja tämä nk. huumeiden vastainen sota ei ole estänyt porukkaa käyttämästä kamaa, mutta sen sijaan on poikinut muita, nimenomaan juuri tuohon laittomuuteen liittyviä ongelmia.
Nimenomaan unohtamatta geenejä. Ne eri pelien koodaajat muuten kykenevät eri jipoin vaikuttamaan keskimäärin ihmisten dopamiiniin niin, että ne heiluu todella kovaa jos tälläiselle sattuu olemaan altis. Pahinpana netticasinot (ja ei tarvi nykysin kotisohvalta edes mihinkään lampsia), ne markettien touhut on vielä ihan amatööritouhua netin rinnalla.
Veikkauksen slougan “kansanterveyden hyväksi” on muuten aina naurattanut kun valtavan iso heidän tuloista tulee sairailta ihmisiltä ja menee järjestöille joita monia voi todellakin kritisoida aiheellisesti.
Kun itse olin huumekauppias, niin arvostin touhujani. Hain huumeet sitä haluaville, vaarantaen itseni niin lain edessä, kuin arvaamattomien pirivietereiden luukuissa. Kaiken tämän tein pyyteettömästi, ilman rahallista- tai sosiaalista nostetta. Mahdollistin monet hyvät bileet. Muistelen lämmöllä näitä vuosia ajatellessani, enkä kadu tekosiani.
Huumekauppias kuulostaa niin lataantuneelta titteliltä. ”Biletaikuri” tai ”nostattaja” kuulostaa paljon paremmalta. Lopuksi pari vinkkiä, jos joku on haaveillut huumekauppiaan hohdokkaasta urasta.
- Älä myy/anna lapsille (eli alle n. 20-23 v.)
- Jos asiakas ei ole vielä nisti, mutta kuitenkin käyttäjä, niin älä koukuta! Jos rahan ahneus menee tässä kohin ohi, niin vaihda alaa.
- Jos huume on ainoa tapa hallita ihmisiä, niin kapula seuraavalle. Jos odotutat itseäsi turhaan, niin olet säälittävä ja oksettava ja ihmishirviö.
- Jos tapaat jossain luukussa nuorempia, niin kohtaa heidät tasavertaisina huumeukkoina. Älä paasaa, mutta kerro tarpeen tullen haitoista ja haittojen minimoimisesta. Jos joukossa on kavereita, ketkä eivät käytä suonänensisäisesti, niin anna tukesi heille.
- Älä myy pesuainetta pirinä. Jäät todennäköisesti kiinni ja maine menee. Puskaradion voimaa ei kannata aliarvioida.
Älä ole katkera. Oletin että vanhana pirinistinä möit huumeita kaikille, niinkuin on yleensä tapana. Moraali usein kärsii kun pätäkkä kutsuu.
Projekti 0, oletko vielä linjoilla?
Kirjoitin jo ajat sitten tähän ketjuun offina pohdiskelujani peliaddiktiosta tai lähinnä suhtautumisesta siihen. Löytyy sivulta 3, viimeinen viesti. Ajattelin, josko sinä haluaisit ja voisit omasta puolestasi kommentoida niihin jotakin, kun sinulla on ko. addiktiosta omakohtaista kokemusta.
Tarkennan nyt vielä, kun tuo tekstini saattaa kuulostaa tylyltä, että tarkoitus ei todellakaan ole vittuilla, vähätellä, vastakkainasetella tms. Ymmärrän kyllä peliaddiktion olevan addiktio siinä, missä muutkin ja jopa sangen pirullinen sellainen, vaikkei itselläni siitä kokemusta olekaan. Tuo suhtautuminen peliongelmaisiin ikään kuin demonisen Veikkauksen viattomina uhreina vain hämmentää. Nyt en tokikaan ajattele, että jokainen yksittäinen peliaddikti noin ajattelisi/suhtautuisi. Käsitykseeni lienee vaikuttanut paljon se, että nykyään mediassa suunnilleen joka päivä joku poliitikko, toimittaja tai joku oman alansa asiantuntija on niin liikuttavan huolissaan peliongelmaisista ja otsikoita puskee tyyliin: Veikkaus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. No, totta kai VeikkauksenKIN bisnes on rikkaiden rikastuttamisbisnestä, mutta ei se sentään ihan väkisin niiltä köyhiltä ota. Toki myönnän, että pikavoitto ja ns. helppo ylimääräinen taskuraha houkuttaa kädestä suuhun elävää köyhää ihan eri tavalla, kuin sellaista ihmistä, jolla ei ole huolta huomisesta oman taloutensa kanssa. Eivät pienituloisuus, työttömyys, minimieläkeläisyys, syrjäytyneisyys jne. kuitenkaan ihmisestä mitenkään syyntakeetonta tee. Onko peliaddiktio yleisemmin tunnistettuna ja tunnustettuna ongelmana vain niin uusi juttu, että se on kovin mediaseksikäs aihe? Juoppoihin ja narkkareihin ovat jo kaikki kyllästyneet. Tai jos on muista syistä vittuuntunut Veikkaukseen, niin tällaiset heikkojen puolella -argumentit ovat tietenkin hyvin tunteisiin vetoavia.
Edit: Minulla ei myöskään ole mitään henkilökohtaista intressiä pitää pelikoneita ruokakaupoissa tai kieltää pakollista tunnistautumista. Minun puolestani ne masiinat saa aivan vapaasti siirtää jonnekin bunkkeriin piiloon ja vaatia vaikka lääkärintodistuksen ja presidentin luvan ennen kun pääsee pelaamaan. Pointti on se, että eiväthän tuollaiset rajoitukset ja “pakkokeinot” ratkaise problematiikkaa addiktion taustalla, eivätkä sinänsä estä ketään pelaamasta rahojaan taivaan tuuliin, jos joku niin välttämättä haluaa tehdä, vs. kieltolaki huumausaineiden kohdalla. Joissakin tapauksissa nuo toki saattavat pistää stopin pelaamiselle, jos on kyseessä esim. vanhempi ihminen, jolle netin käyttö ei ole tuttua ja luontevaa ainakaan tällaisissa yhteyksissä ja joka ei ihan käytännön syistä pääse alvariinsa raahautumaan jonnekin kivijalkakasinolle, mutta noissakin tapauksissa voi miettiä, onko pelaamisen pakkolopetuksesta(Viittaan nyt tähän, kun koronan vuoksi poistettiin peliautomaatit) syntynyttä tyhjyyttä ryhdytty täyttämään vaikkapa kaljan kittaamisella tai hillittömällä mässyjen vetämisellä. No, ne ainakin tulevat halvemmiksi, jollei niistä mitään muuta hyvää seuraakaan.
Linjoilla ollaan joo. Itse olen pelannut kaikki liikenevät ja liikenemättömät varani uhkapeleihin käytännössä koko ikäni. Samalla kyllä suhtaudun asiaan aika samoin kuin sinä, enkä jaksa uhriutumista. Jankutan loppuun asti sitä, että itsehän olen se idiootti, joka urpoilee rahansa menemään. Joo toki kyseessä on addiktio, etenkin mitä pelaamisen lopettamiseen kesken maanisen hetken tulee, mutta että ihan pelipiru… paskat.
Mutta hei, elämä alkaa voittaa piiiitkän viikonlopun jälkeen. Vaikea aina lopettaa juopottelua kun aloittaa ja nyt mentiin taas rauhoittavien voimalla ja tasoitin eilen vielä viinillä. Hävettää ja pelottaa jo oma touhu. Pää täynnä ilmaa palavereissa ja mietin koko ajan, tajuaako joku että ukko on aika jumissa. Ei ne taida, oppinut feikkaamaan ja perus tunnollisena alkoholistina käsi aina pystyssä kun etsitään projekteihin vapaaehtoisia. On tää elämä vaan välillä niin perkeleen rankkaa.
Tulipas tilitystä, jatketaan vielä hetki. Syy miksi juon on tylsyys. Varmaan myös ajoittainen yksinäisyys. Muuten ihan sosiaalinen kaveri ja hommat ihan jiirissä, mutta duunipäivän ja treenaamisen jälkeen yksiön seinät puskee niskaan. Hämärtyvä ilta, netflix kaverina ja velat sun muut murheet reppuselässä. Pitäisi löytää joku hyvä daami rinnalle taas. No nyt ei jaksa enää avautua. Monella muulla on asiat oikeasti paljon huonommin ja nyt taas nousen ylös näiden kaatumisten jälkeen.
Mitäs Winstonille kuuluu?
Toivottavasti et ole enään katkera Vävy. Tule vain takaisin foorumille ihan rohkeasti. Mä olen nostanut vanhan kunnon Politiikka-ketjun ja kaikki.
Veikkaisin että hyvin. Puolikas Rivatril, kahvi ja sähkötupakka, plinkissä roikkuminen plus kissojen päivittäinen liikunta valjaissa vuokrakasarmin nurtsilla. Eli ne samat arkirutiinit mitkä ovat olleet vakiona jo 20-vuotta. Se on silti posiitivista ettei Winski dokaa.
Me ollaan kaikki idiootteja tällä palstalla Winstonin mukaan joka on hyvin tarkasti analysoinut vakiojäsenten heikot kohdat. Juuri näillä alueilla hän yrittää vaikuttaa ja manipuloida.
Hyvä daami on totta kai aina hyvä daami ja hyvä asia. Kyllähän se ihmisen ikävä toisen luo suurinta osaa vaivaa, oli sitten ongelmainen tahi ei. Mietin vain, että olisiko se hyvä daami lopulta jokin pelastava enkeli, jos nyt edes sitä tässä meinasit. Tahtoo sanoa, että monella addiktilla on sitä sitkuttelua ja jossittelua, että sitku mulla on se ja se asia toisin ja jos mulla olisi sitä ja jos mulla ei olisi tätä, niin olisi helpompaa lopettaa tai ainakin vähentää. Sitten vaikka ne asiat korjaantuisivatkin, niin päihteen kiskominen/pelaaminen/mikä nyt kenelläkin se juttu on ei kuitenkaan lopu, kuin ehkä alkuhuuman ajaksi. Itse olen ollut yksinäinen ja ajatellut, että ryyppään ja narkkaan siksi. Olen ollut erittäin vaikeasti masentunut ja ryypännyt ja narkannut, koska eihän tätä kestä selvinpäin. Mulla ei ole ollut olevinaan mitään muuta tekemistä(Tämä liittyy paljolti masennukseen), kuin ryypätä ja narkata jne. Mm. nuo asiat ovat korjaantuneet ja elämä hymyilee aikalailla entiseen verrattuna, mutta dokaaminen ei loppunut. Narkkaaminen loppui kyllä, mutta eipä sillä substanssilla niin väliä, kun addiktiosta puhutaan, semminkin, kun alkoholi se vasta kammottava huume onkin ja toisekseen ollut aina se lempparini, joten toki se pysyy rinnalla, vaikka muista emmeistä olisi helppo luopua.
En minä sitä kiellä, etteivätkö olosuhteet vaikuttaisi. Esim. jos meinaa lopettaa päihteiden käytön, ennuste ei ole kovinkaan hyvä, mikäli jatkaa samassa vanhassa veturijengissä ja -alakulttuurissa hengaamista. Tai jos on ottanut vähän rohkaisua aina sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja saakin siihen sitten muuta apua, eikä enää tarvitse jne. Ja ainahan olosuhteilla/ympäristöllä on jonkinlainen vaikutus, vaikka puhuttaisiin ihan selkeästi geeneihin koodatuista jutuistakin(En tarkoita, että addiktiotaipumus olisi välttämättä sellainen), joten toki niitä kannattaa pyrkiä muuttamaan suotuisammiksi, jos suinkin mahdollista.
Lykkyä pyttyyn naisasioissa ja tsemppiä muutenkin tilanteeseesi, Projekti 0 
. Ja kyllä täällä ihan vapaasti saa avautua. Jokaiselle löytyy aina joku, jolla menee vielä huonommin, joten sen vuoksi on turha kursailla ja tuon perusteella kukaan ei saisi purnata koskaan mistään.
Mä kertoilen kuulumisiani kohta tuolla toisaalla, missäpä muualla, kuin Vittumaisissa tyypillisen saunalaisen tyyliin :mrgreen: 
, ettei mene ihan offiksi.
Sä onnistuit kyllä Vävy haukkumaan Winstonin täysin lyttyyn ennenkuin poistuit foorumilta. Mut emmä usko että hän välittää, älä syylistä itseäsi ja pode omatunnon tuskia.
Joo Winston tarkoitin että daami toisi motivaatiota elämään. En kaipaa tai oleta, että kukaan tulee kannattelemaan. Jokainen kantakoon oman ristinsä tai filosofiansa. Eri asia on sitten kumppanuus ja tukeminen. Toki taloudellisesti kelpaisi joku rikas leskirouva Westendistä. Syanidia aamukahviin ja avot. Viiiiitsi vitsi. Syanidi näkyy labroissa.
No mutta joo. Snadisti eri happi nyt, kun kävelee aamutreenin jälkeen aurinkoa vasten kotiin, kuin silloin, kun kävelee pizzaa suussa walk of shamen kotia kohti laskuhumalassa. Tänään vaikuttaa siis onnellisuus.
Tänään vaikuttaa hirveä darra. Jos projekti nolla tarvitsee kivaa filosofista daamia niin kannattaa aina laittaa oma sähköpostiosoite plinkin deittausketjuun. Mä avasin tän ketjun kaikille yksinäisille.
Taidan passata, mutta toivottavasti sinne päin tulee viestiä ?