Päätin kirjoittaa omasta tilanteesta, luettuani toisten kokemuksia tästä alma elämästä. Olen miettinyt al-anoniin menoa, mutta täällä Helsingissä en tiedä mihin ryhmään menisin, kun kodin ihan lähellä ei ole ryhmää. Kirjastosta varasin 3 kirjaa: Rakkasta raitis, Mitä alkoholismi on ja selviämistarinoita. Vaikkaki tuntuu nyt, että en jaksa edes lukea aiheesta. Kun täältä lukenut kokemuksia alkoholismista, tuntuu helpommalta vain luovuttaa ja erota.
Oma tilanteeni tässä suhteessa on jo kypsymisen tasolla. Vaikka miestä ei saisi pakottaa raitistumaan nyt oli pakko asettaa eräpäivä siihen, että hakisi apua (lähtisi päihdepolille kanssani) tai sitten hän lähtee täältä asunnostani pois.
Historiana miehellä tässä kahden vuoden aikana n. 6 alkoholikouristusta ja 6 ambulanssireissua. Joulukuussa lievä haimatulehdus, jonka ansiosta oli 2 kk raittiina, juuri sen ajan jonka hänelle oli sisäelin polilla kirurgi sanonut. Sitten lähti taas käsistä.
Mies väittää, että haluaa raitistua ja tietää, että tuo elämäntapa johtaa ennemmin tai myöhemmin hautaan (mies elä tupakalla ja kaljalla, useimmiten ei ruoka edes maistu) mutta ei sitten hae siihen apua. Väittää pystyvänsä ilman apua. Ja selityksiä löytyy mm se, että mitä haittaa tästä tissuttelusta on, kun enhän ole edes väkivaltainen.
Ongelmana tässä se, että tuo kouristus tulee, kun alkoholipitoisuus laskee elimistössä ja sen takia ei uskalla lopettaa ja kuulemma ei halua pameja hakea.
muoks* Miehellä siis ennen tuota haimatulehdusta 1 laitoskatko jakso, jossa oli 3 päivää ja pe kun pääsi pois alkoi heti juoda. Lisäksi yksi avokatko, joka ei myöskään johtanut pidempään raittiuteen*
Tämä tilanne vaikuttaa jo opiskeluuni, josta olen jäljessä sekä tulevaisuus ei näytä yhtään valoisalta tämän ihmisen kanssa.
Neuvoja, tukea muilta kaipailen. Kiitos <3
-Haituvainen-