Päätöksiä

Päätin kirjoittaa omasta tilanteesta, luettuani toisten kokemuksia tästä alma elämästä. Olen miettinyt al-anoniin menoa, mutta täällä Helsingissä en tiedä mihin ryhmään menisin, kun kodin ihan lähellä ei ole ryhmää. Kirjastosta varasin 3 kirjaa: Rakkasta raitis, Mitä alkoholismi on ja selviämistarinoita. Vaikkaki tuntuu nyt, että en jaksa edes lukea aiheesta. Kun täältä lukenut kokemuksia alkoholismista, tuntuu helpommalta vain luovuttaa ja erota.

Oma tilanteeni tässä suhteessa on jo kypsymisen tasolla. Vaikka miestä ei saisi pakottaa raitistumaan nyt oli pakko asettaa eräpäivä siihen, että hakisi apua (lähtisi päihdepolille kanssani) tai sitten hän lähtee täältä asunnostani pois.

Historiana miehellä tässä kahden vuoden aikana n. 6 alkoholikouristusta ja 6 ambulanssireissua. Joulukuussa lievä haimatulehdus, jonka ansiosta oli 2 kk raittiina, juuri sen ajan jonka hänelle oli sisäelin polilla kirurgi sanonut. Sitten lähti taas käsistä.

Mies väittää, että haluaa raitistua ja tietää, että tuo elämäntapa johtaa ennemmin tai myöhemmin hautaan (mies elä tupakalla ja kaljalla, useimmiten ei ruoka edes maistu) mutta ei sitten hae siihen apua. Väittää pystyvänsä ilman apua. Ja selityksiä löytyy mm se, että mitä haittaa tästä tissuttelusta on, kun enhän ole edes väkivaltainen.

Ongelmana tässä se, että tuo kouristus tulee, kun alkoholipitoisuus laskee elimistössä ja sen takia ei uskalla lopettaa ja kuulemma ei halua pameja hakea.

muoks* Miehellä siis ennen tuota haimatulehdusta 1 laitoskatko jakso, jossa oli 3 päivää ja pe kun pääsi pois alkoi heti juoda. Lisäksi yksi avokatko, joka ei myöskään johtanut pidempään raittiuteen*

Tämä tilanne vaikuttaa jo opiskeluuni, josta olen jäljessä sekä tulevaisuus ei näytä yhtään valoisalta tämän ihmisen kanssa.

Neuvoja, tukea muilta kaipailen. Kiitos <3

-Haituvainen-

Haituvainen hienoa että löysit tämän palstan,se on alku sinulle eheytymiseen.Alkoholismin kanssa painiessa kun sairastuu kaikki lähimmäiset,joka on erittäin raskasta :blush: Rajat on hyvä vetää,jos alkoholisti edes vähän pysähtyisi miettimään omaa käyttäytymistään ja mitä se muille merkitsee.Alkoholistihan" voi hyvin",ei hänellä ole mitään hätää kun vaan saa ainetta :laughing: Kannatta sitten pitää asettamistaan rajoista kiinni,koska jos niistä lipsuu niin alkkishan ei usko sitten mihinkään,vaan hän saa jatkaa samaan malliin,“kun ei se kuitenkaan lähde” kuhan vaan uhkailee…Itsekkin lankesin tähän monen monta kertaa,ja mahdollistin hänen juomisen…

Meillä tämän viimeisten vuoden aikana ollut myös monta tapaturmaa,sairaalareissua,päihdekuntoutusta,aa-ssakin kokeilua,mikään ei ole häntä pysäyttänyt.On tietysti ollut paljon “henkistä ressiä”,jonka vuoksi juonut ja paljon erilaisia syitä,joita tahtoo alkkiksilla olla ,jotta luvan saa juoda,meidän vaan pitäisi jaksaa sitä katsella.Niin kuin haituvainen mainitsit että “mitä se haittaa jos juokin,kun ei ole väkivaltainen”…hyvin tuttu lause :laughing:

Neuvoa en sinua voi ,mutta omien kokemuksien kautta tiedän että sairaus on etenevä ja rakkaus ja toiselle sijalle valitettavasti.Avioeromme tuli lainvoimaiseksi nyt tässä kuussa.Tunnen silti surua kun alkoholi vei kaiken mitä olisi voinut meillä tulevassa yhteisessä elämässä olla,kun on lapsia ja lapsenlapsia,siis paljon yhteistä.Nyt olen kuitenkin kääntänyt uuden sivun elämässäni,vaikka se ei ole kivuttomasti käynytkään.Liian pitkään ehken velloin ollakko vai eikö olla tilanteessa,lopulta luovutin…Nyt olo tuntuu jo paljon seesteisemmältä ja jaksan katsoa tulevaisuuteen toisella tavalla…on se elämä kuitenkin ihanaa,kun sen oikein oivaltaa :slight_smile: Tsemppiä sinulle -jellonatar-