Päässä naksahti

Pitkän peliriippuvuuden jälkeen jotain yllättävää tapahtui. 19.12 oli itkun päivä. Pelasin koko tilini ja joulu oli tulossa. Koko yön murehdin, häpesin ja olin itsesäälin vallassa. 20.12 suljin kaikki mahdollisuudet pelata. Ihan kaikki. Olin vihdoin valmis lopettamiseen jättämättä mitään porsaanreikiä.

Niin vapautunut olo. Velkaa on pirusti, mutta pelit on loppu kohdaltani. Liian kauan pidin porsaanreikiä auki ja valehtelin itselleni. En ollut selvästikään valmis lopettamaan. Se päivä tuli, että olin valmis. Aikaa on kulunut vähän, mutta olen toiveekkaampi kuin koskaan.

Mites sujuu? Mahtavan päätöksen olet tehnyt! Onko tullut mitään oivalluksia pelaamiseen liittyen?

Tänään juhlin varovaisesti. 2 kk ilman pelejä. En ole kymmeneen vuoteen pystynyt tähän. Toivotaan, että tuo päässä naksahtaminen oli lopullinen niitti peleille.

Taas on kuukausi mennyt ja pelaamaton elämä jatkuu. En muista milloin olisin viimeksi ollut näin onnellinen. Elämä hymyilee. 3kk on minulle jo iso juttu ja matka jatkuu.

Tämä voi tuntua kovin raa’alle kommentille. Varsinkin, kun itsellä kuitenkin pelaamatonta aikaa suht vähän.

Lopettakaa itsellenne valehtelu. Älkää jättäkö yhtään ainutta porsaanreikää siihen, että pelaaminen olisi mahdollista. Jokainen pystyy olla pelaamatta, jos on vain itselleen rehellinen ja tukkii peliväylät.

Pitkän riippuvuuden kokeneena asia on juuri näin. Retkahtaminen. Sinä itse annat itsellesi mahdollisuuden siihen. Riippuvainen tekee niin. Vannoo, että tämä on viimeinen kerta alitajuntaisesti tietäen ettei niin ole.

Kaikkia pelimahdollisuuksia ei pysty millään tukkimaan valitettavasti… Peluri keksii aina paikat pelata sitten alkaa “kavereiden” kanssa kortin peluu isolla rahalla.

Harmi vaan peliriippuvuuteen piti raha niin pahasti sotkea. Voi myös pelata samoja pelejä ilman rahapanoksia esim. räsypokkaa.

Olen eri mieltä asiasta. En tiedä millaisia “kavereita” sinulla on, mutta koska en enää salaa riippuvuustaustaani niin ei minun kaverini minua mihinkään pelirinkiin päästäisi.

Tukkiminen on mahdollista 99%:sesti. Loppu on kiinni itsestä.

Totta turiset. Itse olen ollut noin vuoden pelaamatta ja oon melko varma että jossain kohtaa annan itselleni vielä luvan pelata. Oli se sitten seuraavalla Vegasin reissulla tai joku muu aivopieru. Peluri minussa edelleen elää vahvasti, toivon vaan että pystyn pitämään sen ruodussa mahdollisimman pitkään, meni siihen sitten kuukausi, vuosi, tai kymmenen.

4 kuukautta ilman pelin peliä. Kiitollinen ja iloinen. Nöyränä, mutta päättäväisenä jatkan matkaa.

Yksi yö näin painajaista. Olin pelannut ja hävinnyt paljon rahaa. Heräsin siihen ahdistukseen mitä en halua koskaan enää kokea. Uni oli hyvä. Palautti mielen sen mitä en kaipaa.

Olen murteissani lukenut palstaa. Retkahdus, morkkis, päätös ei enää. Sama toistuu kerta toisensa jälkeen. Niin tuttua. Tunnen myötätuntoa. Kuljin itse tuota tietä yli 10 vuotta, velkaa 90000 pahimmillaan, avioero ei ollut kaukana. Se oli minun pohjakosketukseni. Syvälle piti mennä.

Nyt varmuus siitä, että en tule pelaamaan enää koskaan. Selätän tämän kaiken päivä päivältä. Läheisten tuella ja omalla vakaalla päätöksellä. En halua olla enää koskaan surullinen pelien takia. En ikinä.

5 kuukautta täynnä. Tänä aikana en ole ollut kertaakaan pelihimoissa. Ajatus on peleissä käynyt, mutta samantien myös sieltä lähtenyt.

Hienoa Koo!

Sulla on hyvä taistelu riippuvuuden kanssa, pysy vahvana ja nauti pelaamattomuudesta. :mrgreen:
Itse kiersin myös isoa kehää ja nyt mennään pisintä pelitöntä aikaa 10 vuoteen. Mä veikkaisin että päätös UO päästämisesta lopetti stressin ja ahdistuksen. En kadu pätkääkään ja nee lainat lyhenee sinnekin. Turhaan veivasin lainoja joka paikkaan ja koitin järjestellä niitä. Ei tätä riippuvuutta voiteta oiretta hoitamalla vaan itse ongelmaa. :slight_smile:

Hyvää kesää sulle!

Hyvä sinulle! Perässä tullaan. Mulla on tosin viime aikoina kummitellut mielessä pelit… Siis pitkään meni hyvin, mutta nyt joutuu vähän kamppailemaan. No, sortunut en ole. Se on pääasia.

:smiley: 6 kuukautta pelitöntä elämää takana. Uskon vahvasti, että olen vihdoin oikealla tiellä. Tiukkaa on taloudellisesti, mutta velat lyhenee ja samaan tahtiin mieli kevenee.

Muutaman päivän päästä 7 kk pelaamatta :smiley: Ensimmäistä kertaa haastavaa. Lomarahat tuli ja kerrankin on tilillä rahaa kohtuullisesti. Ne on poltelleet nyt pari päivää mieltä. Syyksi olen ajatellut sen, että melko monta vuotta olen kaikki lomarahani pelannut. Nyt en tokikaan niin tee. Omia mielihaluja sen verran oppinut säätelemään, että pelipirun on turha huudella yhtään mitään. Noilla rahoilla hemmottelen itseäni ja läheisiäni. Kerrankin.

7 kuukautta ja 1 päivä pelitöntä elämää.

Velat ahdistaa välillä, mutta tiedän selviäväni, kun tarkkaan elän ja kaikki mitä yli jää laitan vellkoihin. Ensi kuussa loppuu yksi laina ja lumipallotekniikalla jatkan. Se toimii hyvin.

Yksinpuhelua tämä on, mutta on kiva tänne päivittää pelittömyyttä ja addiktiosta paranemista. 8kk ilman mitään rahapelejä. Taputan itseäni olalle!

Onnittelut 8kk:sta! Hyvä saavutus ja uutta putkeen vaan.

Kattelin aiempia viestejäs ja luin et velkaa on ollu 90 000e ja et lyhentelet nyt jo hyvään tahtiin. Eli et oo siis UO:ssa? Ja minkä verran saat lyhenneltyä? :slight_smile: ihan uteliaisuudesta vaan kyselen

-MS

En ole ulosotossa. Maksan velkoja kaikella irtilähtevällä rahalla eli lyhenee ripeästi.

9kk :smiley:
Eikä yhtään syytä pelata. Edelleenkään.

10 kk :smiley:

Jos minä pystyn tähän niin pystyt sinäkin. Älä työnnä päätä pensaaseen. Kaikki on loppupeleissä kiinni sinusta itsestäsi.