Oxycontin vieroitus

Elikkä oon tilanteessa jossa en oo aikaisemmin ollu:
Tullu Oxycontinia kiskottua pari kk (!!), selväpäisiä taukoja ollu pisimmillään pari-kolme päivää (semmoisia parin-kolmen päivän taukoja, jotka saatu aikaan subulla tai teetä juomalla, en laske koska ne toimii pari päivää). Itseasiassa kun näin asian ilmaisen huomaan että VATTU, nyt on tainu karata mopo käsistä…
Annokset ei oo ollu ihan kauheita, parhaina/pahimpina päivinä 160 mg, yleensä vaan 40mg (I.V). Ja kerta annos melkeen aina se 40mg.

MUTTA nyt on melko varma kun tota touhua yritän lopetella niin viekkarit tulee. Tähän mennessä kokemusta vain oopiumtee viekkareista (join 2-3 kertaa viikossa, annosta kokoajan nostaen,about kolmen kuukauden ajan). Eli luvassa on ahistusta (on pameja onneksi), luu- ja ja vatsakipuja ym. kivaa.Ei tartte pelotella enempää, kiitos.
Sitten ne kysymykset:

Jos ja kun nuo fyysiset oireet kestää sen viikon ja alkaa aika pian kun lopettaa, niin kannattaako niitä yrittää loiventaa oopiumteellä tai subulla? Eli siis semmosella pudotusohjelmalla. Vai kannattaako muut opiaatit yrittää säästää vasta siihen ku ei enää kestä?

Tee mulla toimi ainakin vielä viime maanantaina ihmeen hyvin ja tulisi suht halvaksi.
Eikä tarttis piikittää.

Toisaalta kaveri joka oli katkolla sanoi että subulla menisi alle puolen vuoden jatkuvan konttikäytön katkasu viikossa 4mg, 4mg, 2.8mg,2mg, 1.4mg, 0.8mg ja 0.4mg. Hänellä ainakin loivensi refloja kummasti. Voiko ton toteuttaa hieman pienemmillä annoksilla ja I.V.? Ei ehkä varaa kielenalle alkaa kallista ainetta tunkee.

Elikkä tee, subu vai peräti vaan tramal? Oma mielipide on että yrittäisi teellä loiventaa, mutta kysyn vielä näistä asioista enemmän tietäviltä. Ja ne ketkä tuntee, saa vastata muutakin kautta.

Henkinen riippuvuus on sitten asia erikseen, nyt mietin vaan katkoa. Henkisen riippuvuuden kanssa alkaa kunnon tappelu sitten kun ei oo enää fyysisiä refloja.

Joo, sain vastauksen. Kuulemma 0,5mg subua kun olo alkaa olla semmoinen ettei kestä ja jos ei helpota, niin 0,5mg lisää. Tätä viikon ajan ja sitten lopetus mielellään seinään ettei pääse subukoukkua syntymään.
Toinen vaihtoehto, rankempi, on viina plus bentsot. Mulla ei oo onneksi korkea bentso/viinatole mutt ehkä just ton takia viikon dokaaminen ei oikein kiinnostas. Vois tulla viikon dokaamisesta semmonen krapula ett huh huh :smiley:

Itseä huolettaa eniten henkinen ahistus, joka mulla on aina myös fyysistä (ottaa rinnasta). Viimeksi kun oli reflat teestä, niin juoksin suihkussa viisi kertaa yössä. Onneksi tätä ei kestäny kun muutama yö.

Mulla (ja varmaan monelle muullekin) tulee päihteistä semmoisia itsesyytöksiä. Ylikorostunut yliminä, sanoisi psykoanalyytikko. Tänään just mietittiin terapiassa miten paljon huumeet aiheuttaa mulle ongelmia ja miten paljon niiden käyttö on vain oire jostain muusta. OK, olkoon tämä ripittäytyminen täällä.

Sulla taitaa olla tolet aika isot, eli jos nyt lopettaisit seinään niin reflat olisivat varmaan melko intensiivet. 2 kuukautta ei nyt onneksi ole vielä ihan älytön putki. Tuskin kärsit kuukausien masennuksesta reflojen mentyä ohi, niinkuin itselleni tuli 1.5 vuoden subun käytön jälkeen.

Nopea pudotus on aina kivuliasta ja reflat on kuitenkin edessä ennen pitkää. Kannattaa silti koittaa laskea toleja tiputtamalla ainakin muutama viikko jos mahdollista. Subu on ihan hyvä valinta. helppo mitata jne, mutta jos tee tulee halvemmaksi niin sen kanssa tolen lasku varmaan onnistuu melkein yhtä hyvin kun subulla. Jos mahdollista, niin siitä vielä vaihto tramaliin ennen totaalista opiodien lopettamista vois olla ihan fiksu veto.

Eipä tossa hirveästi vaihtoehtoja ole. Kärsimystä tulee varmasti vähän. Hyvä että sulla on bentsoja. Ne auttaa todella paljon. Viina on raskasta elimistölle refloissa. Verenpainelääkkeet + bentsot olis hyvä setti, mutta en tiedä määrääkö moni lääkäri vierottautumiseen verenpainelääkkeitä.

Täälläpäin kaveri sai verenpainelääkettä vierottautumiseen. Joskus testasin verenpainelääkettä ahistukseen, kun kaveri sanoi että auttaa laskiessaan sydämensykettä, mutta eipä auttanut. No meikäläisen normi-ahdistus, johon liittyy rintakipua, voi olla sitä että pulssi on silti se mitä se levossa on (alle 60).

Mutta tosiaan, edessä on varmasti hikoilua ja sitä ett pumppu hakkaa, niin noita voisi harkita jos vaan saan hommattua. Teetäkin vielä harkitsen, tosin sen tarkka annostelu voi olla vaikeaa, mutta siinä on tiettyjä etuja subuun verrattuna.

Tuskaa kyllä kestää esim. juoksiessa. Mutta kärsimys, se on sitä kun ei tiedä millon tuska loppuu!

Joo, en mä nyt ees mieti tuota masennusta. Se tulee sitten jos ja kun tulee. Viimeksi ei tullut ku opateen lopetin, mutta käytinki siinä semmosta kikkaa että vähensin mielialalääkitystä ja lopetin sen sitten kokonaan (en suosittele muille, mutta toimii lyhyellä aikavälillä kun herää siihen ett musiikki kuulostaa paremmalta, libido kasvaa jne.). No, masennus uusiutui ja kun alotin uudestaan mielialalääkkeet, niin pukkasi lievää maniaa. Sillon mä nuo kontitkin alotin muuten.

Toki pidemmällä aikavälillä tuo masennus tai mikä mua nyt ajaakaan päihteiden pariin on se suurin kysymys. Pistän aika paljon toivoa siihen ett pääsen duuniin ja saan itsekunnioituksen takaisin. Kiitos käytännönneuvoissa, tukee mun itsetutkiskelua.

Eipä mitään. Yritän auttaa ja keskustella näistä samoista asioista joiden kanssa itsekin olen paininut. Osittain vielä ajoittain edelleen. Tuskin täällä ihan hirveästi on vahvojen opiodien käyttäjiä. Juuri viimeisen 3 viikon aikana tuli itsekin otettua unikkoa aika reippaasti. Pidin kyllä usean päivän taukoja mutta pari päivää oli olo heikko kun lopetin. Onhan tämä opiodien viihdekäytön yrittäminen aika nuoralla tanssimista, mutta toisaalta muistot refloissa motivoi pistämään poikki. Nyt yritän pitää pidempää taukoa taas.

[Poistettu valmistusohjeita. Toimitus]

Pistin kerran kahden kuukauden oksikodoniputken kerralla poikki, ilman mitään “apuaineita”. Eihän se kivaa ollut, mutta pääsinpähän irti (fyysisesti) mahdollisimman nopeasti. Tapahtui siinä kyllä retkahduksia. Toinen päivä selvin päin oli niin karmea, että heitin nassuun 40mg Oxynormeja, ja oli se kyllä maailman helpottavin tunne kun hikoilu, kivut, kylmyys jne. alkoivat laantua ja tilalle liplatteli hyvä olo. Ja illalla kiroilin kun kaikki tuska ja hammasten kiristely alkoi alusta :unamused:

Ai niin, taisi minulla Xanoreita olla jonkin verran. Mieluummin otan jarrurefloihin bentsoja kuin oppareita, niin eivätpähän viekkarit kestä pidempään.

Siis klonidiinia vai? En ole sitä kokeillut, mutta sain kyllä Britlofexia, joka lienee aika samanlainen. Mielestäni auttoi hyvinkin paljon. Ne jotenkin vaikuttaa johonki noradrenaliinijuttuihin, ja ilmeisesti klonidiinilla on jonkinlainen opiaattivaikutuskin. Minimipulssi oli tosiaan se 60, että sitä sai. Mutta tuskin se nyt kauhean vaarallista on jos vähän joskus on pienempi…

En osaa sanoa eikä nyt kaivella muistista netin avulla tarkkaa tietoa. Mutta täälläkin joo saa katkolla kuulemma tota britlofexia ja tosiaan kehuttu lääke on. Subuxoneakin saa. Miinuspuolia tän paikan katkosta onkin sitte aika paljon, mm. se ett jonot on pitkät. Eli ei sinne.

Lääkäri suositteli pitämään mahdollisimman monta nollapäivää ja sitten voi retkahtaa jos on pakko. Nollapäivät ovat kuitenkin erittäin tärkeitä! Mielellään retkahdusten välissä tulisi olla joitakin nollapäiviä, eli älä vedä montaa päivää putkeen. Subu aiheuttaa paljon pidemmät vieroitusoireet, kuin oxy, mutta jos sitä ei ole paljoa käyttänyt voi retkahdukset tehdä myös sillä tai sitten teellä. Pikkuhiljaa voi sitten lisäillä niitä nollapäiviä. Mielen kanssa kyllä joutuu taistelemaan aina kovasti retkahdusten jälkeen. Subu tai tee eivät ehkä ole paras viekkareiden lievennykseen, koska niistä tulee vastaavanlaiset vieroitusoireet. Mieluummin muutama codeiinia sisältävä lääke olisi parempi, mutta niitäkin tietysti mahdollisimman vähän. Pientä kärsimystä pitää kokea, eihän se lopetus muuten mitään auta. Ripulilääke ja esim. Catapresan auttavat myös. Catapresan vain väsyttää ihan hirveästi, joten sen otto kannattaa ajoittas iltaan. Jonkinlainen unilääke olisi myös todella hyvä, koska viekkareissa uni jää kovin lyhyeksi, tai sitten heräilee yöllä monta kertaa. Silmien kuivuuteen suosittelen kostutustippoja, saa ilman reseptiä niin kuin tuota ripulilääkettäkin esim. Imodium on hyvä. Muista syösä hyvin, vaikka ei maistuisikaan. Hikiliikunnasta on myös paljon hyötyä, kunhan sitä vain jaksaisi tehdä… Lisä vitamiineistakaan tuskin on haittaa. Ja muista juoda! Refloissa elimistö tuppaa kuivumaan. Keksi itsellesi mielekästä tekemistä, esim. Luonnossa liikkumista. Se tekee mielelle hyvää!

[Poistettu asiattomuuksia -Päihdelinkin moderaattori]

:slight_smile:

Mulla on ihan erilaisia kokemuksia tuon bupren kanssa. Pystyn lopettamaan 8mg:n Subu-napillla monen kuukauden oxycodone-putken, jonka aikana on mennyt n. 60-120mg/pvä. Tämän olen tehnyt useamman kerran, ja viimeisin kerta oli viimeinen - hirveä lääke, joka ei edes ainakaan itsellä auta särkyyn, vaikka ottaisi 400mg päivän aikana.

Oxy auttanut oikeastaan vaan mielialaan. Silloin ei ikäänkuin välitä kivusta, vaikka sen tuntee. Onkohan muilla vastaavia kokemuksia?

Takasin varsinaiseen aiheeseen. :smiley: Itsellä on tosiaan se 8:n milliä Subua kestänyt sen 4-7pvää, kun olen sen kanssa vieroittautunut. Ilman Subua olot on ollu aina aivan kauheat (kuumeoireet x100), eli siitä on ollut selvä hyöty.

Omasta mielestä aika erikoista, että selviän noin helpolla oxylaskuista. Toisaalta aika perseestä, koska se mahdollistaa aika hallitun käytön ja helpon vieroittautumisen. Mutta, kuten aikasemmin mainitsin, tää vuoristorata pysähtyy nyt. :smiley:

Ps. Jos tätä lukee joku, joka ei ole vielä kokeillut/vetänyt itseään paskaksi codonin kanssa, niin älä edes aloita/lopeta hyvän sään aikana.

Ootko kokeillut viekkareihin mahdollista Durogesic-laastaria? :slight_smile:

Jos toi oli mulle suunnattu, ni en.

Sniif: Enpä tiedä, onko tuo hirveän erikoista. Bupre auttaa hyvin vahvempien oppareiden refloihin(Sitä vartenhan se vähän niinku on keksitty) ja on itsessään sen verran mitäänsanomaton aine(Ainakin, jos on noihin täysagonisteihin tottunut), että sen vetämisestä ei pidemmän päälle saa mitään irti ja bupren alasajo taas on verrattain helppoa, koska pitkä puoliintumisaika tekee viekkareista suht lempeät, eivätkä ne toki bupren kanssa muutenkaan samaa tasoa ole, kuin esim. Oxyn.

Fyysiset opparireflat ovat toki pirullisia, mutta tuskin ne monessakaan tapauksessa ovat se juttu, johon vieroittautuminen lopulta kaatuu. Meinaan, että kyllä moni ne kolotukset ja palelut kestää ihan voivottelemalla läpi, mutta sitten kun pitäisi sen jälkeen jatkaa eloa ilman oppariturrutusta meneekin sormi suuhun, jos niillä on lääkinnyt joitakin psyykkisiä ongelmiaan/vaikeita tunne-elämän juttuja, kuten moni oppareiden käyttäjä tekee. Sitten kun pitäisi tuntea tunteita ja ajatella asioita, niin se käykin sen verran ylivoimaiseksi, että moni katsoo paremmaksi jatkaa vetämistä. Itse pystyin lopettamaan opparit sitten, kun olin saanut järjesteltyä päätäni siihen kuntoon, että kestän elämää sen kanssa, eikä tämä vieläkään(4 vuotta lopetuksesta) aina helppoa ole, vaikken enää näekään oppareita minkäänlaisena vaihtoehtona. Fyysisiä vieroitusoireitani voin verrata ihan flunssaan, mutta mulla on kaiketi varsin korkea kipukynnys.

Ei tämä sulle ollut sinänsä tarkoitettu, jos kuulosti jonkinlaiselta saarnalta tai lyttäämiseltä. Ihan yleistä, mitä oppaririippuvuuden ja -vieroituksen kanssa vain usein tulee eteen. Tsemppiä lopetukseen :slight_smile: .

Hyvä. Se on fentanyyliä kuten varmaan tiedät.

En mä tuota saarnana ottanu. :slight_smile: Opparit on lopetettu, ja toivottavasti nyt viimeistä kertaa. Ollut aika sahaamista tuo käyttö juurikin ton takia, kun olen aina selvinnyt refloista verrattain helposti (ainakin, jos vertaan monien tuttujen tilanteisiin ja foorumeilta luettuihin teksteihin). Toisaalta vertailu muiden kokemuksiin on sinänsä hölmöä, sillä jokainen on yksilö. Antaa se kuitenkin jonkinlaista osviittaa. Toiseksi oman käytön kohdalla puhutaan tosiaankin “vain” muutamien kuukausien käyttöjaksoista, eikä suinkaan vuosien yhtäjaksoisesta käytöstä.

Ps. Kyllä toi oppari-piru seuraa varmasti lopun elämää olkapäällä, mutta ei pidä antaa sille valtaa. Hemmetin hyvin on mennyt nyt tähän asti.

Hieman offtopic, mutta pakko hehkuttaa. Tulipa nimittäin samaan junaan lopetettua tupakointi ja kannabiksen käyttökin. :smiley: