Orange Papers - ja muunlaista näkemystä AA-TOVERISEURAsta

orange-papers.org/

Eli perustan nyt tästä kyseisestä aiheesta tänne ihan oman topicin.

Itse en tällä hetkellä lähde millekkään vedenpitävälle kannalle tuon sivuston juttujen suhteen, vaan pyrin pidättäytymään mahdollisimman objektiivisena asian suhteen.

Olisi mielenkiintoista kuulla muiden ihmisten näkemyksiä tuon sivuston sisällöstä ja todenperäisyydestä.

Ja mitä AA on nykyään suomessa, käsittääksenihän se ei ole enää yhtä uskonnollinen, kuin mitä se aikoinaan oli.

En kehota ketään uskomaan 100% vedenpitävästi noiden sivustojen juttuihin.

Tiedän myös (ainakin luulen tietäväni) jollain tasolla, kuinka mediassa tai kirjoissa ihan minkä tahansa asian voi propagandan voimalla kääntää päälaelleen. Jos Orange Papersin mukaan AA kääntää asiat päälaelleen, niin mitä syystä minulla on uskoa, etteikö Orange Papers kääntäisi asioita päälaelleen ihan samalla tavalla? Miksi Orange Papers olisi sen luotettavampi tiedonlähde?

Toki jonkin verran noita sivustoja nyt lueskeltuani olen tullut siihen tulokseen, että siellä on asioita mitä vielä tänäänkin tapahtuu aa-kerhossa. Törkeitäkin juttuja. Mutta miksei näitä asioita tapahtuisi myös muissakin ryhmissä?

Silti en halua olla osallisena kenenkään ihmisen toipumisreitin katkaisemisessa ja edelleen kehotan lukijoita suhtautumaan sivustoon tietyllä varauksella.

Sen ainakin tiedän, että aa-kerhossa on monta kymmentä vuotta raittiinakin olleita ihmisiä. Ja olen itse kokenut myös, että aa:n tarjoamasta vertaistuesta ja jipoista on ollut aikanaan minulle suuri apu. Mutta en ole koskaan aa:n uskonnolliselle tielle lähtenyt. Eikös monet siellä kerhossa nykyään tulkitse ne askeleetkin uudella tavalla? Eikä ihan suoraan kirjaimellisesti.

Esim.
1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään. - Voisi vaikka tulkita niin, että tarvitsee jonkinlaista vertaistukea alkoholismistansa toipumiseen?

2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme. - Eikös nykyään siellä ryhmissä aika monet ihmiset ajattele, että se itseä suurempi voima on AA itsessään?

3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan -sellaisena kuin Hänet käsitimme. - Nykyään kai tuo monelle aa-kerholaiselle tarkoittaa, että käy siellä ryhmissä pitkän aikaa, koska retkahtamisvaara on aina tallella?

4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen itsetutkistelun. - Noh, käsittääkseni aika monelle myös tämä tarkoittaa sitä, että puhuu rehellisesti muiden kanssa ongelmistansa ryhmissä ja privaatisti.

Loppua noista en nyt tähän jaksa laiskuuttani “kääntää”. Mutta käsittääkseni suomessa tämä aa-seura on lähtenyt pois niistä alkuperäisistä uristaan ja noita askeleita voi noudattaa tällaisia uusia metodeja hyödyntäen. Toki AA-kerhossa on myös ihmisiä jotka ottavat nuo ihan täysin kirjaimellisesti. Mutta myös toinselaisia ihmisiä löytyy joukosta.

Aikoinaan kun A-klinikalla olin siellä taas hoitaja sanoi minulle, että AA-kerhossa on kaikkein korkein selviytymisprosentti ja sen jälkeen tulee vasta muut ryhmät, kuten itse A-klinikan ryhmät. Eikä hän käsittääkseni kuulunut kyseiseen AA-“lahkoon”, vaan teki ihan töitä A-klinikan leivissä. Että mihinkä prosentteihin tässä nyt pitäisi uskoa ja jos uskoo liikaa prosentteihin, alkavatko ne lopulta määrätä omaa käyttäytymistä? “näin pieni on selviämisprosentti, en siis voi selvitä, pakko mennä juomaan” Ja mikä ryhmä tai reitti toimii kenenkin kohdalla parhaiten? Joillekin se voi olla se “biljardiseura” toisille taas AA-kerho. :slight_smile:

Ja haluaisin pitää keskustelun aiheesta mahdollisimman asiallisena ja objektiivisena. Vaikka ymmärrän kyllä, että tämä aihe herättää paljon tunteita, onhan alkoholismi vaarallinen asia ja jos kokee, että esim. AA-kerho on tosi tärkeä asia ollut tämän “sairauden” hoitamisessa, varmasti herättää tunteita jos joku tuo toisenlaista näkemystä asian tiimoilta pinnoille. Myönnän myös itsekin riehaantuneeni täällä foorumeilla muutamaan otteeseen. Se on ehkä yksi luonteen piirre jonka kanssa minun on vain tultava toimeen. Pahoittelen myös kaikkia kirjoitusvirheitä ja ajatuskatkoksia mitä tekstistäni löytyy.

Niin ja olisko suomenkielellä aiheesta vielä jotain sivustoja joita voisi lukea? Eniten pidän juurikin objektiivisuudesta, sillä henkilökohtaisesti minusta tuntuu, että Orange Papersin tekstejä sävyttää kirjoittajan vihan ja pelon sekaisuus AA:ta kohtaan. Mutta se on henkilökohtainen tulkintani asiasta… Eikä välttämättä vedenpitävä. :slight_smile:

lisäys:
Olen myös sitä mieltä, että vaikka joku olisi maailman pyhin ihminen tai muista poikkeavasti “hyvä tahtoisempi”/“hyvin toimiva”, niin kirjoittamalla hänestä tiettyyn tyyliin tai tutkimalla hänen elämäänsä tai menneisyyttänsä, eiköhän jollain tekniikalla hänestä saisi teksti- tai elokuvamuotoon täysin pahan demonin aikaiseksi. Siksi vielä kerran kehoitan suhtautumaan sivustoihin kriittisesti. Itse en halua olla sen enempää Orange Papers - uskovainen, kun AA-uskovainenkaan.

Kiitos.

lisäys numero 2:
Aivan. Nyt muistan vielä AA-aikoinani keskustelleeni erään AA-kerholaisen kanssa tästä sivustosta jonkun palaverin alussa. Ja hän mielestäni osasi suhtautua asiaan ja kysymyksiin järkevästi, eikä hyökännyt kimppuuni. Joten kyllä sieltä kerhosta varmaan monenlaista kulkijaa löytyy.

Kovanlaista tekstiähän tuolla sivustolla on. En oikeastaan näe milään tavalla mielekkääksi kommentoida sivustolla esitettyjen näkemysten oikeellisuutta. Jos jotain kiinnostaa objektiivinen tieto laitan sellaiseen linkin:

scholar.google.fi/scholar?q=anon … &btnG=Haku

Linkin takaa löytyy 68 000 julkaisua AA:sta. Kaikki nuo julkaisut täyttävät vähintäänkin alkeelliset objektiivisuuden kriteerit.

Itse voin omalta kohdaltani todeta pari asiaa:

AA ei ole uskonnollinen liike, eikä tunnusta mitään uskoa toista uskoa paremmaksi. Niistä jäsenistä, joita tunnen, hyvin harva lukeutuu nk. uskovaisten joukkoon. Selkeitä ateisteja on tuntuvasti enemmän. AA:ssa kyllä keskustellaan uskosta ja uskon olemuksesta.

Minua AA on auttanut pysymään viinasta erossa ja uskon AA:n ohjelmaan.

Varmaankin on totta, että AA:n sisällä esiintyy kaikenlaista suhmurointia. Jos alkoholismi hyväksytään (kuten hyväksyn) tunne-elämän sairaudeksi, ei ole ihme että tähän joukkoon mahtuu monenlaista kulkijaa. En yhtään ole ehdottamassa, että AA:laiset olisvat miltään osin mallikelpoisempia, kuin muut - mieluummin päinvastoin. Koska itse kuulun kuitenkin tuohon joukkoon, en voi muiltakaan kovin ihmeellisiä edellyttää.

Henkilökohtaisella tasolla minua kiinnostaa eniten se, mitä olen mistäkin instassista saanut, ja kaikista olen saanut tärkeitä eväitä omaan toipumiseeni. Olen osallistunut jopa ‘henkien kutsumiseen’ natiiviamerikkalaisten kanssa ja sekin toimi minulle henkisen kasvun kokemuksena! En pysty objektiivisesti sanomaan mikä on paras, enkä edes subjektiivisesti - ainoa mitä voin jakaa, ovat omat kokemukseni. Olen käyttänyt A-klinikan, AA:n, Kalliolan ja Järvenpään palveluita ja kaikki ovat olleet minulle tarpeen :slight_smile:

Minä olin ‘tyhjä astia’ ja halusin täyttöä. Täytin astiani niilla asioilla, jotka palvelivat minun henkilökohtaista kasvuani parhaimmalla tavalla, korjasivat puutteitani ja vahvistivat hyviä piirteitäni. Se vaati ensimmäiseksi rehellistä itsetutkiskelua, nahkoineen karvoineen, ilman kaunisteluja.

Uskon, että olemme omien kokemustemme summia. Jonkun toisen kokemus voi antaa minulle arvokasta tietoa, mutta se ei sinänsä siirry minun henkilökohtaiseen tilanteeseeni ‘kokemuksena’, koska se on aina jonkun toisen kokemus… Joten koen väittelyn siitä, mikä teoreettisella tasolla toimii aivan yhdentekevänä :slight_smile:

Tässä ennen uloslähtöä voisin nopeasti vielä heittää yhden kysymyksen.

Kuinka moni AA-alkoholisti teidän kokemustenne mukaan noudattaa ohjelmaa täysin kirjaimellisesti?

Hankalan kysymyksen heitit Morkkis aiheesta johon ei ole oikeaa vastausta olemasssa.
AA-ohjelma on 12 ehdotusta sellaiselle alkoholistille joka haluaa tyytyväistä mielekästä elämää.
Se ei ole sarja käskyjä vaan ehdotuksia joiden noudattamatta jättäminen ei johda suoraan juontiin.

Minun mahdollisuudet ymmärtää orange sivustoa ovat rajalliset mutta kuitenkin uskon ettei niiltäkään sivustoilta koko totuus selviä vaikka AA-on huomattavasti mainettaan huonompi mesta alkoholismin hoidossa.
Siis sieltä apua hakeneista todella harva kykenee omaksumaan ohjelmaa niin että se johtaisi tyytyväiseen mielekkääseen elämään joka on ohjelman tarkoitus. On vain ohjelma jota noudattamalla jotkut voivat selvitä raittiiksi suurimman osan joutuessa juomaan tai sitten päätyvät mielenterveys puolelle .

Kai noi sivustot sitten toimii tasapainottavana tekijänä ylenpalttiselle AA-tiedotukselle !

Joo kyllä ne varmaan vastapainona toimii. :slight_smile:

Ja se kans mitä kerkesin lukea tuolta. Eka painotetaan, että AA-kerhon takia ihminen ei pysyisi raittiina ja sit toitotetaan, että ne jotka AA-kerhon avulla raitistu, olisivat raitistuneet ilman tukeakin ja sanotaan, että se on ihminen itse joka itsensä raitistaa. No eikös se sitten ole se sama ihminen itse, joka myös lähtee juomakentille oli aa-tietoisuus tai ei. Mutta tuolla sivustoilla se pistetään heti AA:n piikkiin jos lähtee juomaan. Just tällästä ristiriitasta logiikkaa löytyy noilta sivuilta. Tästä päättelenkin jo, että kirjoittajan ei ole tarkoitus olla looginen, vaan juurikin mustamaalata AA:ta. Propagandaa sanon minä. Ja mistä voi kirjoittaja muutenkaan tietää olisivatko pysyneet raittiina ilman kerhoa, kun ei siitä ole näyttöä. Ja omituisia nuolia ja johtopäätöksiä tuolla kyllä tehdään. Esim. jos 5% raitistuu kerhon avulla, niin se tarkoittaa sitä, että on 0% mahis pysyä raittiina? Mikä logiikka tässäkin on?

Ja edelleen tuolta löytyy myös hyviä pointteja aiheesta.

Mut veikkaan et oli hoitomuoto mikä tahansa, prosentit on aina alhaset. Ja saihan ne ruotsalaisetkin aikanaan niitä tutkimustuloksia väänneltyä tiettyjen sipsien suhteen niin, että ihmiset jätti ne vähäks aikaa kokonaan syömättä, kun pelkäsivät syövän iskevän. Nykyään ei kukaan muista edes kyseistä tutkimusta.

Toivottavasti tekstistäni saa edes jotain tolkkua, sillä minulla on jostain syystä kovia keskittymisvaikeuksia tällä hetkellä.

Ja edelleen oma kantani on se, että jos joku uskoo orangen teksteihin kyseenalaistamatta sanakaan, se on sama asia, kun uskois AA:n teksteihin kyseenalaistamatta sanaakaan. Kummastakin saa omanlaisensa uskontonsa/raamattunsa, jos siihen on tarvetta. :slight_smile:

“Kirjaimellinen” noudataminen on ihan ajatuksen tasolla mahdoton ajatus, sillä kirjaimista muodostuu sanoja ja lauseita, jotka jokainen ymmärtää omaa kokemustaan vasten. Kirjainten merkitys siis avutuu jokaiselle eri tavalla ja on aina eri, kuin niiden kirjoittaja on ajatellut.

Minun ajatuksiani nuo ohjelman askeleet ovat suunanneet hyvään suuntaan. Yhtä iso merkitys on keskusteluilla toisten AA-laisten kanssa, jotka ovat kukin ne sanat ymmärtäneet omalla tavallaan.

Aika usein kuulee ihmisten puhuvan “kirjaimellisesta” noudattamisesta sellaisessa merkityksessä, että muiden pitäisi ymmärtää asiat samalla tavalla, kuin puhuja itse ne ymmärtää.

Narsissiksi tai muuksi vihannekseksi haukkumisen ja kanttoonan “päläpäläpölöttelyn” kohteeksi joutumisen uhallakin uskaltaudun hiljaa vinkaisemaan Nan Robertsonin kirjan “Alkoholismista voi toipua - tällainen on AA sisältäpäin”. :slight_smile:
Sori, ei siis nettisivusto vaan ihan paperille painettu.
Ei ole ainakaan mustamaalausta sillä Nan on itse raitistunut AA:lainen, joka sai maailmanpalvelun päämajasta eräänlaisen “erikoisluvan” kirjoittaa kirja AA:sta omalla nimellään ja ikäänkuin sisältä käsin. Siihen viittää myös kirjan nimi “Getting better - Alcoholic Anonymoys inside”.

Kirjassa on paljon mielenkiintoista historiatietoa AA:n synnystä, vaiheista, ja siitä miten askeleet ja perinteet oikeastaan syntyivät ja hioutuivat. Paljon kiinnostavaa tarinaa myös etenkin Al-anonin, Alateenin ja ACOA (suom. AAL) vaiheista. Ja myös alkoholismi-keskustelusta lääketieteellisissä piireissä.
Näkökulmiltaan laaja ja itsekriittinenkin teos, bueno. :sunglasses:

Niiiiin noista raitistumisprosenteista. Näyttäs olevan niin, että kyllä AA on melkeen kaikille juopoille jonkin verran tuttu. Kyllä jokainen pitkän linjan alkoholiongelmainen tai päihdekuntoutuja on vähintään yhden tai kaksi palaveria jossain vaiheessa käynyt.

Kärjistetysti vois heittää, että kyllä kaikki alkoholistit kokeilee jossain vaiheessa kaikkia keinoja, just niinku Cricketkin kertoo tehneensä.
Tälläsen havainnon oon myös itse tehnyt niistä päihdekuntoutujista ja juopoista, jotka olen itse oikiassa elämässä face to face kohdannut. SIksikin minkään pätevien rosenttivertailujen tekeminen tuntuu aika hankalalta ja utopialta.

(Joo pyydän vielä anteeksi henkilökohtaisuuksiin menemistä. Sillon, kun minulla kiehahtaa, niin saattaa mopo lähteä käsistä, oli kyseessä minkälainen ihminen tahansa. Enkä tosiaan tunne sinua Tarharyhmä sen paremmin. Ainoastaan näiden nettikeskustelujen perusteella, joten en ehkä sittenkään voi tehdä sen pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä.)

Sitten itse asiaan. Ajattelen myös, että niin se taitaa millä tahansa mielenterveyteen liittyvällä alueella olla, ettei prosentit ole kovin suuret toipumisen suhteen.

Ja katsoisin, että vaikka olisi kuinka hyvä hoitomenetelmä. Niin harva ensinnäkään kykenee apua vastaanottamaan ja vielä harvempi kohtaamaan ongelmiansa. Oli kyseessä mikä tauti tahansa.

Siinä mielessä rohkenisin väittää, että näillä selviytyjillä on aina keskivertoa enemmän kapasiteettia tai kykyjä. Sehän on todella kova prosessi nousta sieltä pohjalta elävien kirjoihin.

Väittäisin myös, että oli kyseessä kuinka toimiva hoitomenetelmä tahansa, tärkeä osa hoitoa on potilaan oma motivaatio, asennoituminen ja työpanos. Ei varmaan AA auta sellaisia juoppoja, jotka ovat kerhoa vastaan. Miten sellaista ihmistä voi auttaa, joka taistelee omaa hoitoansa vastaan? Ei mitenkään. Toki kerhossa on puutteensa, niinkun missä tahansa mussa hoitomuodossa tahansa. Mutta ymmärrän myös ihmisiä, jotka ovat AA-vastaisia, koska olen itsekkin sellainen ollut. Olen kuitenkin pyrkinyt muuttamaan ajattelutapaani objektiivisempaan suuntaan oman selviämiseni tähden. Suomessa ei taida muutenkaan paljon vaihtoehtoja olla, niin siitä on otettava mistä apua saa. :slight_smile:

lisäys:
Toki ymmärrän myös väitteet, että AA-kerhoon saavuttuaan joku alkoholisti voi todeta “olevansa voimaton viinaan nähden” ja lähteä sitten sen takia juomaan. Toiset taas tuntuu tulkitsevan tuonkin lauseen sillä tavalla, että ei kykene hallitsemaan sitä juomistansa, niin parempi olla ottamatta ollenkaan.

Ja kyllä minullekkin siellä jäi vähän semmonen olo, että toitotettiin: “ilman tätä ohjelmaa et selviä”.

Joku toinen taas tyrkytti Jeesusta minulle. Ja kolmas kehotti minua lähtemään juomaan, jos ei ohjelman noudattaminen kiinnosta. Neljäs kerto mulle ohjeet miten Antabus-lääke kierretään (mikä on todella vastuutonta ja tunnotonta käyttäytymistä). Viides sentään sanoi, että ei ole järkevää lähteä kokeilemaan juomista. Eräs oli sitä mieltä, että raittiina ollessa voi harrastaa rikollista toimintaa ja ohjelmaa ei sen kummemin tarvitse noudattaa.

Mutta uskon myös, että joukosta löytyy fiksuakin porukkaa. Esim. kun ryhmissä aikoinaan tokaisin ohjelman aivopesuksi jne. Niin osa ihmisistä raivostui minua kohtaan, osa taas vastasi täysin järkevästi näihin huomioihini. Esim erään mielestä ohjelma oli positiivista aivopesua. (veikkaan, että tämä viittaa osaltaan niihin mantroihin, joita siellä oppii hokemaan, pysyäkseen raittiina).

Mut musta nyt tällä hetkellä tuntuu, et sieltä vois löytyä ihan järkevääkin porukkaa, kaikkien hullujen keskeltä. Toisaalta taas ihmettelen kuinka ne hullut on pysyneet raittiina tai selvinneet niistä pohjamudistansa. :slight_smile:

Tässä skeptikko lehden pääkirjoitus Risto K. Järvisen kynästä. skepsis.fi/lehti/2010/2010-2-jarvinen1.html

Tässä nyt ei ole pelekästään AA:sta juttua, kuten otsikossa haluttaas, mutta kuitenkin.

Joo eipä se niin tarkkaa. Liittyyhän noi kuitenkin tähän AA-kerhoon.

Jos toi olis aito skeptikko, niin eiköhän toi epäilis omaa ennakkoasennetansakin kyseistä kerhoa kohtaan. Mut taitaakin olla enemmän semmonen skeptikko joka ajattelee, että skeptikon on ajateltava tietyllä tavalla ja noudattaa jotain syvällejuurtunutta, muka aidon skeptikon ajattelutapaa. (Jos nyt oikein käsitän mitä skeptikko meinaa. ) Mutta joo, tämäkään ei taida enää aiheeseen sen enempää liittyä. :smiley:

Jep, jutussa paistaa mielestäni läpi ohjattu/opeteltu ajattelutapa, eikä välttämättä niinkään oma rehellinen mielipide. Tai ehkä siinä on hänen rehellinen mielipide, mutta kirjoitus on aika kylmänkiskoinen ja jotenkin pakonomaisen skeptinen. Ei halavattu, mitähän mä oikein söperrän :slight_smile: . No, sama se. Juomatta kuitenkin taas jäleen kerran :unamused: .

Skepsis :slight_smile:
Sillä porukalla on äly hallussa ja Prossan linkitys oli ihan kohdallaan.
AA-ohjelma toimii jos uskoo siihen , siis uskoo sen auttavan.
Tieteellisesti arvioiden lumevaikutuksen tasoa on sen tehokkuus vaikka osallistuminen terapioihin pitäs olla vapaehtoista eli raittiuteen ollaan halukkaita.
Oikeen jos mietin niin ylipainoset on laihduttamisineen alkoholistien kanssa yhtä epätoivoisessa asemassa.
Enkä tiedä ketään liikalihavaa joka ei riemumielin antaisi läskejään pois, kuin myös en tiedä yhtäkään juovaa alkoholistia joka ei haluaisi saada apua juoma ongelmaansa.

Skepsis juttu ihan oikein kritisoi alkoholismin hoitomuotoja koska yhdelläkään hoidolla ei ole kunnollista tieteellistä perustaa jonka varaan kannatais satsata. Paljon porua mut vähän villoja.

Kuulun itse AA-lumeryhmään eli AA-tovereista huolimatta raitistuneisiin :laughing: jolla oli niin kova halu raittiuteen
et ohjelmaan uskominen oli mahdollista .

Skepsis Toivottaa Kanthoona :sunglasses:

Aivan hillitön! :laughing: :astonished: :laughing: Kiitos Prossa.

Eipä oo ennen tullut vastaan kirjotusta, jossa noin lyhyesti ja nasevasti hutkitaan poikki ja pinoon niin AA, Lapuan Minnesota oy, Kalliolan Myllyhoito ja vielä pisteenä i:n päälle yksi meidän koulukirja! :smiley:
Tirskuin ääneen jutulle. : )

No joo mutta Spektikot, ja Vapaa-ajattelijat, plaah. Siis totta kai niiden skeptisyys on väkisin tehtyä, kun niille skeptisyys on itseisarvo. Oikeestaan kyse ei ole edes skeptisyydestä (epäilystä), vaan oikopäätä lyttäämisestä.

Suhtauduin tuohon Järvisen kirjoitukseen lähinnä pakinana, ja sellasena se on hauska ja toimiva. Pakinan keino on sarkasmi ja huumori, eikä sitä kannata ottaa liian tosissaan. Ajatuksia ja ärsytystä se saattaa herättää, ja se voi juuri olla pakinan tarkotus.

Hmm, tän olen varmaan “viisaana miehenä” (köh köh) tänne ennenkin tokaissut. Mutta luulis, että AA-kerho on niin täynnä erilaisia ajattelutapoja ja tyylejä olla raittiina, että onko edes mitään aitoa AA:laista olemassakaan? Ja ehkä juuri se tapa millä joku toinen on pysynyt irti viinasta, olisi toiselle täysin toimimaton? :wink:

Mutta, ehkä on joku yhteinen tekijä potilailla, joka heidät viinasta erossa pitää? Voisiko se olla esim. vastuunottaminen omasta ohjelmasta ja hoidosta “alkaa tutkimaan kirjoja itsenäisesti” jne?

Hjoo, kaippa näitä kysymyksiä voi ikuisesti pyöritellä ja mietiskellä vaikka 100 vuotta putkeen saamatta mitään lopullista järjellistä vastausta. Ehkä se vaan on jokaisen omakohtasesti selvitettävä mikä itselle sopii parhaiten.

Varmasti niin, mutta kun luetaan
5. askel : Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen…
6. askel : Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet.
7. askel : Nöyrästi pyysimme häntä poistamaan vajavuutemme.
12. askel : Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten seurauksena…

Niin kyllä noista voi saada käsitykseen, että tarkoitus olisi tulla nimenomaan paremmaksi ihmiseksi. Se onkin mielestäni ihan oikein, sillä ilman henkistä ja hengellistä kehitystä sairaus voi toden totta monilla jäädä tunnetasolla oireilevaan tilaan vaikkei henkilö koskisi viinaan pitkällä tikullakaan enää.
Jossain kohtaa muistutetaan myös: "emme ole pyhimyksiä. Pyrimme pikemminkin hengelliseen kehitykseen kuin hengelliseen täydellisyyteen".
Mutta kyllä tuokin viittaa että jonkinlaista pyrkimystä kehitukseen ihmisenä pitäis olla, eikä suinkaan että saisi luvan perseillä ja öykkäröidä ihan miten tahansa päin, kunhan pysyy juomatta. :slight_smile:
Pelkkä “pyrkiminen” on kyllä tietysti autuaan venyvä käsite! :laughing:

Yksi pitkään raittiina ollut mies pohdiskeli kerran palaverissa tälleen: “miksikö meidän raitistuneiden alkoholistien pitäisi olla jopa parempia ihmisiä kuin ns. tavalliset ihmiset? No siksi, että me tunnemme itsemme niin paljon paremmin . Paremmin kuin tavallisten ihmisten tarvitsee ikinä tuntea itseään. Toipumisemme edellyttää itsemme tuntemista läpikotaisin.”

Mun mielestä kyllä kaikkien ihmisten ois hyvä pyrkiä henkiseen kehitykseen, oli sitten alkoholisti, ateisti, humanisti, floristi tai narsissi. :bulb:

Itsetuntemus jo sinällään on aika haastava juttu. Parhaimmillaan sekin vain auttaa tulemaan itsensä kanssa toimeen sellaisena ihmisenä, kuin on. Varsinainen persoonallisuuden muutttuminen on todellakin vauvan askelin kävelemistä. Omalta kohdaltani tein yhden persoonallisuustestin parikymmentä vuotta sitten ja saman testin viisi vuotta sitten. Muutos itsetuntemuksessa oli toki selvä - tiesin etukäteen mihin tulos tulee asettumaan toisin, kuin ensimmäisellä kerralla. Muutos persoonallisuudessa oli lähes olematon. Ei AA:ssa pyritä pyhimysten luomiseen, vaan ainoastaan auttamaan alkoholisteja elämään itsensä kanssa ilman viinaa - mikä sekin on varsinainen Jumalan ihme.

Juu, kyllä.

Mutta on vielä yksi juttu tietysti noiden lisäksi; pitää oppia elämään myös muiden ihmisten ja ympäröivän maailman kanssa ilman viinaa. Sekin on monille haaste, ja ison haasteen edessä voivat olla myös alkkiksen lähiympäristö.
Hyvää kosketuspintaa ihmisten kohtaamisen taitoon antaa tietysti tavallinen elämä: työnteko, opiskelu, perhe, (ei alkoholistiset) ystävät ja rakkaat, harrastukset… ja sitten ne ihan tavalliset tuntemattomat ihmiset joita kohtaa everyday.
Yksinelävä sinkku voi olla jopa helpommassa asemassa kuin perheellinen; toipumisprosessiin voi keskittyä vain ihan isse, eikä koko perheen voimin.

Ihmisläheinen työ on hyvä mittari kans. Töissä ei voi kiukutella ja oikutella niinkuin kotona perheenjäsenille ehkä voisi, vaan pokan ja hermon täytyy pitää joka tilanteessa. Cool under heat, mutta silti välittävä :slight_smile:
Se on aika ihanaa tavallaan kans, ja opettavaista.

Höyryjä voi sit purkaa vaikka menemällä salille ja vetää hanskat käteen ja alkaa muksia säkkiä! Suositeltava harrastus oikeesti. : )

Mutta hei tosiaan, tämän piti olla objektiivinen ketju ja nyt menee liian minäminä-muotoseksi. Narsissi says sorry ja lähetee ulos! : )

PS. Mä meinaan printata nipun sitä edellisen sivun Skepsiksen kirjotusta, ja kiikuttaa kouluun näytille alkukevennykseksi elokuussa! :smiley:
Saa nähhä hymyileekö maikatkin.

Kokeile mieluummin tätä oranssipaitaisten hoitomuotoa:

New Alcoholism Treatment
We have developed a new treatment modality for alcoholism: the Cheech’n’Chong Treatment Program. It works like this: whenever you get cravings for alcohol, you put on a ballerina’s tutu and slippers, and Mickey Mouse ears, just like Cheech and Chong in the movie “Up in Smoke”. Then you jump up and down on one foot, while juggling five tennis balls, and reciting Shakespeare sonnets. Continue this procedure for as long as the cravings last.

RARELY HAS this simple program been known to fail, except for a few unfortunates who are constitutionally incapable of being honest with themselves while wearing a tutu.

It works, if you work it.

Olisi kiva ihan oikeasti ja objektiivisesti saada selville raitistuuko 2% alkoholisteita tälläkin hoidolla.

Voisiko S&S suomentaa edellisen !

Se on kokajan ihan huulilla toi englantin murre mut ei kansakoulupohjalta avaudu sisin kunnolla.
Josta tulee mieleen taasen Vuoriryhmän Saken kerronta AA-kirjallisuuden suomennuksen vaikeudet .
Yrittivat saada Henkeä sanoihin yrittämättä päästä täsmälliseen snakopiointiin, kertoi Sake avossa näin.

Saken kokemuksista ja miksei myös AA-kirjallisuudesta sain myös tietää sen ettei AA ole itsetarkoitus, mikäli alkoholismista kärsivät lakkaavat tarvitsemasta AA:ta voi koko touhu lakata. Siis ei ole mitään väkipakkoa olemassa ryhmien ylläpitoon mikäli ei halukkaita löydy.

Skepsiksen kiinnostus alkoholismin hoitoon on hyvin suotavaa , heiltä löytyy älyllistä kapasiteettia meidän lumehoidettujen keskusteluun .

Alkoholismi on raaka tauti johon ei ole olemassa muuta kuin pidättäytyminen alkoholin nauttimisesta.