Onnistuin vähentämään

Hei kaikki keskustelijat

Kirjoittelin tänne joskus toisella nimimerkillä siitä kuinka perseestä oli olla selvästi riippuvainen alkoholista. Nyt kuitenkin kuten otsikosta käy ilmi, olen onnistunut vähentämään alkoholinkäyttöni täysin normaalille tasolle ja muuttamaan käsitykseni ja ajattelutapani alkoholista.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole mikään lällättely että “Minäpä onnistuin!”, itsensä kehuminen tai onnittelujen hankkiminen. Ajattelin pikemminkin kirjoittaa siitä kuinka hiton paljon aivotyötä ja keskittymistä vaatii oikeasti muuttaa ajattelutapansa alkoholista (ainakin minun kohdallani).

Itsestäni ja riippuvuudesta voin kertoa sen verran että tunnistan pari vuotta nuoremman minäni melkein kaikista ketjuista mitä täällä on. Ajattelin asioista juuri niin kuin itsensä alkoholistiksi täällä kuvaavat ihmiset. Pari kertaa palautin pulloja aamuisin että sain haettua ranskalaisia ruoaksi kun olin ryypännyt kaikki rahat edellisiltana baariin.

Mutta nyt siis siihen vähentämiseen. Nykyinen tilanne on sellainen että voin juoda olutta huoletta ja lähteä viihteelle. Välillä toki tulee ylilyöntejä ja olen ihan tuhottomassa kännissä ja rahaa palaa. Ero entiseen on kuitenkin se että elämänhallinta on kohdillaan, seuraavanakin aamuna sitä rahaa on tilillä ja laskut on maksettu ja känni ei aiheuta morkkista vaan pimemminkin ihan mukavan mielentilan kun voi miettiä niitä hauskoja hetkiä mitä tuli vietettyä kavereiden kanssa edellisiltana.

Mutta edelliset oli vaan pohjustusta sille mitä halusin oikeasti kirjoittaa. Eli siis miten sain asiat järjestettyä uudestaan pään sisällä. Toki vähentämiseen liittyivät uudet harrastukset, tyttöystävä, liikunta, uusi työpaikka yms. mutta ilman jatkuvaa itsetutkiskelua ja aivotyötä en olisi vähentänyt vaan todennäköisesti jatkanut uusista kivoista asioista huolimatta.

Aluksi sain potkun juomattomuuteen kun tapasin nykyisen tyttöystäväni 3 vuotta sitten, olin hetken käyttämättä alkoholia. Kuitenkin ensimmäinen kesä hänen kanssaan meni melko kosteissa merkeissä ja huomasin ruikuttavani häntä ulos joka vkl ja sitten taas juotiin. Tässä kohtaa meinasin ihan selvästi suistua vanhoille poluille. Seuraavana talvena aloin kuitenkin ihan huomaamatta käymään päässäni läpi niitä ajatuksia jotka saivat haluamaan alkoholia, kun tuli mielitekoja niin herkeämättä ajattelin että miksi miksi miksi. Hyvin usein tulin plinkkiin lukemaan selviämistarinoita ja kertomuksia siitä miten alkoholistin mieli toimii.

No jatkoin tätä uutta harrastusta ja jopa viikolla luin kirjoja alkoholismista ja jatkuvasti pähkäilin minkä helvetin takia jo nyt ajattelin perjantaita ja alkoholia. Pikkuhiljaa se aivotyö alkoi olla niin jatkuvaa että ymmärsi itseään paremmin ja kuin huomaamatta sain kuin taikaiskusta vietettyä viikonlopun selvänä vaikka olisi ollut aika hyvät pippalot tiedossa. Tähän melko ratkaisevaan viikonloppuun johti rankka henkinen valmistautuminen ja muun tekemisen keksiminen. Seuraavan aamun täys pankkitili ja hyvä olo auttoivat asiaa ja tästä eteenpäin oli paljon helmpompi hallita itseään ja alkoholinkäyttöä.

Nyt olen siinä pisteessä että uskallan sanoa hallitsevani alkoholia ja pystyn juomaan täysin hallitusti eikä ole enää vaaraa livetä entisiin tapoihin, ei edes siinä tapauksessa että kävisi jotain tosi onnetonta. On vielä paljon asioita muuttuneesta alkoholinkäytöstäni joita voisin kirjoittaa mutta tulisi niin pitkä tarina että jätän ne myöhemmäksi.

Halusin kirjoittaa tämän tekstin niille jotka haluavat vähentää alkoholinkäyttöä. Se ei tapahdu hetkessä eikä sitä vain vähennetä, itselleen ei voi sanoa kuukauden selvän putken jälkeen että nyt minä osaan juoda. On pakko tunnistaa itsestään ne ajatukset jotka johtavat vastuuttomaan alkoholinkäyttöön. Vasta sitten kun osaat tunnistaa itsestäsi sen pienen alkoholistin joka kaipaa lisää juomaa riippumatta muista asioista olet oikealla tiellä. Minulla se kesti kaksi vuotta mutta nyt tunnen saaneeni vihdoin yliotteen itsestäni ja pystyn ottamaan oluen ilman että se aiheuttaa yhtään stressiä.

Jei, onneksi olkoon! :slight_smile:

Kyllä, toki vähentäminen voi olla joillekin mahdollista. Toki se voi, koska muuten ei olisi foorumillakaan omaa osastoa myös vähentäjille niinkuin lopettajille/lopettaneillekin.

Jos alkoholiriippuvuus on kehittynyt tarpeeksi vahvaksi, ts. ihminen on tosiaan alkoholisoitunut ja alkoholisti, emme yleensä usko vähentämisen mahdollisuuteen, vaan vaihtoehdot ovat yleensä raitistua täysin tai tuhoutua. Tätä mieltä ovat sekä raitistuneet alkoholistit, että nykyisin myöskin suurin osa päihdetyöntekijöistä ja lääkäreistä.

Alkoholin ongelmakäyttöä on kuitenkin monen laatuista ja tasoista. On suurkulutusta, riskikulutusta, ongelmallista juomista, ja sitten ihan alkoholiriippuvuutta; alkoholismia.
Ennuste näistä toipumiseen voi olla erilainen ja toipuminen voi tapahtua eri tavoin.

Itsellänikin vankka kokemus vähentämisestä. Tai sanotaanko täsmällisemmin: harventamisesta. Viitisen vuotta sitten juopottelu oli päivittäistä, nelisen vuotta sitten vaihtelivat rankat putket ja pätkäraittiudet. Viimeisen kolmen vuoden aikana juominen harventui noin yhteen viikonloppuun kuussa, mitä jotkut pitävät yleisenä kansallisena normina “normaalille viihdekäytölle”.

Mutta! Jos se yksikin viikonloppu on jatkuvaa ryystämistä ja tissuttelua 24/7 perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään ja joskus maanantaille asti, on selvää että riesaa ja harmia tulee ja pahasti!
Siksi minulle ainoa vaihtoehto on nyt lopettaminen. En osaa juoda ongelmitta, vaikka joisin vain “kerran kuussa” (ja se “kerta” kestää ainakin 2 vrk putkeen, hahhaa)

Lopettaminen on yksinkertainen ja simppeli vaihtoehto minunlaiselleni yksinkertaiselle ihmiselle. Ei tartte fundeerata ja miettiä päätään puhki että oonkohan mä alkoholisti vai enx mä oo vai oonx mä vai…
Ihan sama oonko vai en alkoholisti, jos oon kuitenkin selvinpäin! :smiley:

Mutta isot onnittelut vielä sulle, Harjoittelija!

Jokin tossa ei vaan täsmää…

Ehkä sun kannattais vielä harkita sitä lopettamistakin.

Täytyy sanoa että nyt on lauseet revitty aika komeasti asiayhteydestä :slight_smile: Lainaahan koko kappaleet ja käsittele niitä kokonaisuuksina.

edut: lisätään nyt tuohon ylilyöntikohtaan että ei ole nyt varsinaisia ylilyöntejä, kunhan joskus on vaan tosi kännissä. Hallitusti kuitenkin koska kuten jo mainitsin niin sitä rahaa kuitenkin on seuraavanakin aamuna.

Moi
Nohh… me iltavirkut, piti kyllä mennä jo koisiin mutta oli kone vielä päällä ja tulipahan tänne taas kurkattua.
Pääasia on pystyt pitämään asian hallinnassa, siinä on hyvä alku :wink:
T.T

Miten voi olla tuhottomassa kännissä hallitusti?

Ok, ymmärrän että tämä on palsta heille ketkä haluavat uskoa vähentämiseen, joten en
jatka kovin pitkään.

Joka tapauksessa, jos lopettaisit, olisi entisiin tapoihin lipeämisen vaara turvallisesti vielä
kauempana. Nykytilanteessa olet haavoittuvainen: voi olla, että entiset tavat hiipien palaavat. Tai sitten elämässäsi
tapahtuu jotain ikävää,ja ne palaavat kertarysäyksellä.
Olet kuitenkin ihminen, jota viina on ennen vienyt pahasti, se on geeneissäsi, sitä et pääse
pakoon .

Hyvä alku jo kuitenkin tuokin, maksa ym. rasittuu vähemmän kun juot vähemmän.

Moi
Ei sinun minnekkään tarvi poistua, mielipiteitähän varten tämä foorumi on. Lopettaminen olisi mahtavaa.
Mutta se ei ole siitä helpoimmasta päästä jos on pitkään litkinyt.
Ei kännissä todellakaan ole juominen enää hallittua mutta pienessä sievässä se voi olla. Siksi niitä “irtiottoja”
jota minullekkin tulee niin pitää pyrkiä välttämään ettei putki taas käynnisty. :wink:
T.T

Kyllähän nyt kovassa kännissä pystyy hallitusti olemaan. Kun ei ole sitä kauheaa viinanhimoa niin pystyy tekemään päätöksiä rahasta ja menemisestään myös silloin.

Enkä nyt keksi mitenkä niihin vanhohin tapoihin tästä menis takasin. Eikö kukaan täällä usko vähentämiseen?

Moi
Kyllä minä uskon :slight_smile: , koska olen sitä tehnyt jo pitkänaikaa mutta tulee niitä typeriä “irtiottoja” välillä :frowning: .
T.T

En tiedä, miksi tuo kuulostaa niin koomiselle mun korvaan. :laughing: No, saa kai sitä selitettyä vaikka mustan valkoiseksi itselleen jos haluaa. Etenkin alkoholistit on siinä aika hyviä.

No sanotaanko nyt näin että kun joskus aikaisemmin olin ihan hirveessä kännissä niin lähdin aina jatkoille enkä kelannut yhtään kuinka paljon menee rahaa. Hain roskaruokaa kioskilta vaikka kotona ois ollu syötävää.

Nykyään lähden aika kohti ajoissa kotiin ettei tule juotua hirveitä määriä sen jälkeen kun on saanut itsensä tukevaan känniin. En poikkea kovinkaan usein snägärillä. Muutenkin tolkku säilyy eikä tule sanottua tai tehtyä mitään tyhmää. Ennen ei ollut oikein mitään kontrollia. Rahasta nyt ei ole oikein ongelmaa kun en edes lähde juomaan jos on rahat vähissä.

Toivottavasti tämä selvensi mitä tarkoitin hallitulla kännijuomisella.

Huhhuh kun menee mielialat omituisesti. Viime viikonloppuna join grillatessa kaksi olutta, teki mieli lähteä ulos mutta emäntä sanoi että nyt ei lähdetä kun pitää tehdä yhdessä juttuja, jäin kotiin enkä miettinyt sitä sen enempää. Ajattelin että ensi viikolla kun muija on poissa niin voi sitten rauhassa kotona juoda muutaman bissen.

Tässä sitä nyt ollaan ilman mitään velvollisuuksia tai tekemistä, siltikään en millään saa itseäni juomaan bisseä. Koko juomisjuttu kääntynyt ihan päinvastaiseksi, mietin kokoajan että voikun ois kiva kun jois kaljaa kotona ja pelais tietokoneella hyviä pelejä. Sitten käy niin että muistuttelen itselleni että huomenna on nihkee krapula ja saat turhia kaloreita ja kulutat rahaa. Äsken käännyin ovelta takaisin sisälle kun lopulta päätin että en haekaan bisseä kaupasta.

Joku järjen ääni tai vanhat muistot kolkuttelee takaraivossa enkä saa itseäni hakemaan kaljaa vaikka tekisi kovasti mieli. Olen tässä alkanut miettimään josko sitä lopettaisi juomisen vaikka kokonaan tai vähentäisi muutamaan kertaan vuodessa.

Omituinen olo koska minä kolme vuotta sitten olisi juossut kauppaan ilosta kiljuen ja ostanut vähintään 12 päkin. Vaikka kuulostaa vähän leveilyltä niin olen vähän ylpeä itsestäni koska silloin juuri kolme vuotta sitten se rahan meno, lihominen ja juodun alkoholin määrä olivat aika hämmästyttäviä. Nyt jos joutuis hakemaan jotain ranskalaisia kaupasta aamulla krapulassa sillä 50 sentillä mikä on tilillä jäljellä, varmaan tekis mieli tappaa itseni.

Haluan vielä korostaa että tarkoitukseni ei oikeasti ole pullistella täällä sillä että olen mielestäni onnistunut tavoitteissani, tänne kirjoittaminen tuntuu hyvältä ja toivon oikeasti kaikille muillekin täällä kirjoitteleville onnistumisia :slight_smile:

Moi
Hyvä näin :slight_smile: . Olen kuullut että juomiseenkin tulee kyllästyminen kun se ei enää tuo siihen sitä iloa/rentoutta/jnee… lähinnä luultavasti siitä ettei se pari olutta enää tuo sitä mitä se ennen toi ja toleranssi kasvaa hiipien. Ja sitten oluen määrät alkaa jo olemaan sitä tasoa “että antaa olla mokoma litku” :slight_smile:
T.T

Harjoittelija, mäkin olen onnistuneesti vähentänyt. :slight_smile: Petraamista olis vielä, pieksän itseäni viiden annoksen ylittämisestä, mutta sitä ei nyt ole niin usein sattunut, ja muutenkin ote koko juomiseen on ihan erilainen, kuin esim. vuodenvaihteessa.

Välissä olin kyllä pari kuukautta kokonaan juomattakin.

Pitääkin piiiiiiitkästä aikaa kirjoitella tänne.

Tilanne on se että nykyään on vakiduuni ja alkoholia tulee juotua tosi harvoin. Viimeksi tammikuun alussa vedin aikamoiset kännit, sitä ennen en edes muista. Sen jälkeen ei olekaan taas tehnyt mieli enkä tiedä että milloin sitä tulee taas juotua, varmaan joskus kesällä.

Vaikka sitä ei moni jaksa uskoa niin vieläkin väitän että olen onnistuneesti vähentänyt alkoholinkäyttöä muutamaan kertaan vuodessa. Lisäksi semmoiset juomishimot mitä oli aikaisemmin on kadonneet kokonaan. Aikaa tulee kulutettua tietokonepelien parissa, tyttöystävän kanssa ja ruoanlaittoa harjoitellessa, kavereita näkee välillä.

Ihme juttu muuten että rahaa on nykyään pankkitilillä aika hurjasti enemmän kun ei kaada kaikkea kurkusta alas, aloin asuntoakin varten säästämään.

Enpä tiedä onko niin ihme juttu tämä minun vähentämiseni, en kuitenkaan tuntenut itseäni pahaksi alkoholistiksi kuin muutaman vuoden ajan jolloin se oikeasti oli aika rankkaa touhua välillä ja vähän päältä parikymppinen. Kuitenkin kaikesta huolimatta olen melko ylpeä itsestäni. Toivotan kaikille muillekin menestystä tavoitteidensa kanssa! Jos jollain on kommentoitavaa, niin nyt luen tätä ketjua ja plinkkiä muutenkin.

Hienoa Harjoittelia.
Onnea selville päiville ja tulevalle asunnolle. :smiley: :smiley:

Päivitetääs kuulumisia pitkästä aikaa.

Pääsin vähän aikaa sitten esimiestehtäviin ja roima palkankorotuskin tuli siinä samalla! Alkoholia tulee käytettyä satunnaisesti, ei ole mitään himoja ja terassikelitkin meni ohi niin että muutaman kerran tuli riipastua kännit mutta ei mitään ihmeempää. Onkohan kolme viikkoa siitä kun viimeksi join ja silloinkin menin nukkumaan joskus puoliltaöin.

Tunnen vieläkin onnistuneeni vähentämään koska ei ole minkäänlaisia ongelmia alkon suhteen. Nyt olen hieman taas keskittynyt laihduttamiseen jos sais tuon pienen kaljamahan alun pois kesän jäljiltä. Töitä jaksaa tehdä ja rahaa jää säästöön ihan kivoja summia. Pitäisi asuntoa tässä ostaa jossain välissä.

Tiedän että on niitä jotka eivät usko vähentämiseen missään tilanteessa mutta ainakin minä olen jo tässä muutaman vuoden pitänyt suhteeni alkoon semmoisena että se ei millään tavalla pakota juomaan tai häiritse mitenkään muutenkaan. Pikemminkin alkon juominen on hauskaa kun pääsee rilluttelemaan kavereiden kanssa aina välillä.

Semmoisen pienen yksityiskohden olen huomannut että alkon juominen ehkä vähän alkanut etomaan koska yleensä jo siinä vaiheessa kun miettii että vois lähteä juomaan, tapahtuu niin että alkaa miettimään sitä krapulaa, rahanmenoa ja kaloreiden määrää ja sitten saattaa jäädä juominen väliin.

Luin ketjusi! Kiitos! Juuri noin se itsellänikin toivottavasti menee!

Päivitetäänpä kuulumisia. Lähikuukausina tullut muutaman kerran otettua, viimeksi vissiin 2 vai 3 viikkoa sitten join jotain 8 bisseä ja olin klo 23 himassa nukkumassa.

Rahaa on säästynyt ihan sievoisia summia ja liikuntakin tässä nyt vähän tullut mukaan kuvioihin ettei ihan veltostu.

“Ongelmana” on se että tekisi mieli lopettaa kokonaan tuo juominen koska krapulat on aivan vitun karseita, ei tartte juoda ku muutama niin koko seuraava päivä menee ihan velttona himassa ja vituttaa. Yleensä on erittäin mukava lähteä kavereiden kanssa ulos eikä rahanmeno vituta eikä oikeastaan mikään muu kuin se veltto olo ja saamattomuus krapulassa.

Nyt ois hyvä tilanne että vois lähteä ottamaan vähän alkoholia ja mieli tekisi, kuitenkin kammoksun inholla huomista päivää ja sitä kauheaa oloa. Pää kuitenkin kertoo että hei se on ihan kiva lähteä, ei tartte ees montaa juoda (tod. näk. en edes joisi paljoa).

Vaikka tilanne on ihan eri kuin joskus aikoinaan kun koin alkoholin isommaksikin ongelmaksi, niin silti sitä kamppailee itsensä kanssa ja yrittää selvittää aivoillensa että ei nyt vittu kannata lähteä mihinkään, istut himassa ja katot vaikka leffoja saatanan idiootti.

Päivittelenpä tänne taas hieman tuntemuksia koska näiden omien viestien lukeminen täältä on aika terapeuttista :laughing:

Uutenavuotena tuli juotua, en kyllä viitsinyt edes lähteä baariin ja kun kaverit oli lähteneet niin jumitin koneella ja vedin kännit. Sitä ennen tuli juotua joskus viikko ennen joulua, muistaakseni aika kovat kännit. Joulu menikin sitten ihan selvinpäin.

Rahaa säästyy kummasti kun ei kaada kaikkea kurkusta alas. Asetin itselleni säästötavoitteen joskus vähän yli vuosi sitten ja nyt onkin aika sievoinen summa säästössä (puhutaan viisinumeroisesta summasta).

Yleinen olotila on vähän nihkeä koska en ole päässyt loukkaantumisen vuoksi salille ja sitten siihen tuli vielä joulu heti perään niin nyt tuntuu kasvoissa ja mahassa semmoinen turvotus että tekis mieli mennä rasvaimuun. Onneks nyt kuitenkin paikat kunnossa ja pääsee liikkumaan.

Alkoholin suhteen ei ole tuntunut minkäänlaista muutosta, välillä tulee juotua ja välillä ei. En tipatonta tammikuuta sen ihmeemmin ajatellut viettää. Tosin tulee varmasti vietettyä tipaton tammikuu kun tuo kalorimäärä vähän pompsahti tuossa vuoden lopussa :mrgreen:

Kokoajan vähenee se pelko siitä että joskus alkaisi käyttämään alkoholia taas liikaa tai niin ettei itse pysty kontrolloimaan. Mitä pidempään tässä nyt on mennyt niin ettei alkoholi ole määrännt elämää, niin sitä vähemmän pelkää. Tosin on ihan hyvä hieman pelätä itseään koska muuten voi käydä salakavala lipsahdus.

Tsemppiä kaikille jotka kelailevat päissään (vitsi) näitä samoja asioita ja pyrkivät vähentämään tai järkeistämään alkoholinkäyttöään.