Onko pakko jos ei halua?

Tällainen asia on pyörinyt mielessäni jo tovin aikaa. Mitä pitää tehdä ja mitä ei pidä tehdä, onko lupa olla tekemättä, olematta tai reagoimatta siten, mikä tuntuisi itsestä parhaimmalta?

Pitkäaikaisen ystäväni kanssa olemme olleet välirikossa ja nyt on koitettu parantaa välejä. Joku kuitenkin tökkii minun puoleltani pahemman kerran. Tulee koko ajan tunne, että se on jatkuvaa paluuta menneisyyteen, josta nimenomaan haluan irti ja päästä elämässä eteenpäin. Hän käyttää alkoholia, viettää mielellään aikaa baarissa, pyytää kuskiksi känniajelulle ja vatvoo elämän menneisyyttä lähes koko ajan. Mä en vaan jaksa sellaista…en enää.

Minulla on oikeus irrottautua tuollaisesta, vaikka se maksaisi yhden ihmissuhteen menetyksen.

Tietenkin on oikeus irrottautua. Voittehan sopia välirikon, mutta voit kuitenkin tehdä selväksi ettet halua enää viettää aikaa hänen kanssaan syistä jotka kerroit.

Ei huonossa seurassa kannata olla, jos se tuntuu huonolta.

Lumikulkuri, ehdottomasti sulla on oikeus tehdä sitä mikä tuntuu oikealta. Kuvailusi mukaan kysymys on erittäin myrkyllisestä suhteesta. Jos ystävyytenne merkitsee toisellekin jotain, hänen on helppo tajuta tilanteesi. Jos ei, niin korkein aika sinulle tehdä tilaa uusille mahdollisuuksille ja skipata suhde. Ainakin toistaiseksi.

Kiitoksia ajatuksista keto ja andante!

Teen niin kuin minusta itsestä tuntuu hyvältä ja hän sitten ymmärtää tai on ymmärtämättä.