Hei,
Olen kohta 40 ja taistellut alkoholin kanssa melkein koko aikuisiässä. Tällä hetkellä asiat ihan ok, kun elämässä on sisältö, ei niin paljon mutta kuitenkin. Kotiasiat ihan ok mutta ei sen enempää.
Alkoholi on pilannut todella monta asiaa mutta myös antanut.
Avioero ja Koronan jälkeen voi ihan suoraan sano, että olen alkoholisti. Olen tiennyt sitä jo jonkun aikaa mutta viimeiset vuodet on osoittanut sitä, että voin olla varma.
Eli kysymys kuuluu? Tästä on ulospääsy tietty, jos laittaa korkki kokonaan kiinni mutta onko pakko? Pystyykö tulemaan kohtukäyttäjä?
Hei
Omalta kohdaltani voin sanoa että juominen on joko tai. Juon tai en juo. Vähentäminen on ollut näennäistä ja kestänyt vain pieniä aikoja. Tällä hetkellä en juo ja toivon todellakin että päätös pitää. Mutta on varmasti myös niitä joilla kohtuukäyttö onnistuu.
Onkohan suurkuluttajan vaikeaa alkaa kohtuukäyttäjäksi jo senkin vuoksi, että toleranssit ovat niin suuria, että se kohtuukäyttö ei enää tunnu millekään? Eli että kohtuu, joku 2-3 olutta, ei tunnu millekään, joten se lipsahtaa siksikin siitä suuriksi määriksi, jotta tuntee jotain?
Minä kysyin itseltäni, että niin, mitä se alkoholi onkaan antanut. On kivoja juttuja joo, mutta luulen, että samat jutut olisivat olleet lopulta vielä kivampia ilman alkoholia. Tähän varmaan liittyy tähän maahan liittyvä kulttuurijuominenkin. Mielikuva, että juuri alkoholi teki jutusta hauskaa. Mutta eiköhän hauska ole hauskaa riippumatta siitä juoko vai ei.
Niinhän se on, että halu muutokseen pitää olla. Hampaita kiristelemällä ei suu pysy ummessa.
Kirjanpitäjä laittoi viestiä että todella pahalta näyttää. Syy että olen ryypännyt liika liian kauan. Taas yksi syy vähentää ja miksi ei jopa lopettaa.
Mikä ois vastaus kysymykseen, miksi nyt joisin.
Jos nimittäin olo on nyt hyvä ja näköala on sillai valoisampi. Sitäpaitsi lompsa tykkää. Tai sit sulla se kirjanpito.
^ Univaikeudet ja ahdistus voivat jatkua pitkäänkin alkoholin käytön lopettamisen jälkeen, jos on enemmänkin/pidempään lätrännyt. 2-3 kuukautta voivat hyvinkin kestää. Toki niihin kannattaa hakea apua, jos käyvät kovin invalidisoiviksi ja uhkana on, että ryhtyy turhaannuksissaan uudelleen dokaamaan. Voi olla niinkin päin, että ovat primaarisia vaivoja, jotka alkoholin vaikutus on peittänyt alleen, mutta eivätpä vieroitusoireet siinäkään tapauksessa asiaa helpota.
Tuollaiset kutinat ja kihelmöinnit, joille ei löydy selkeää selitystä esim. ihottumasta tai allergiasta kannattaa tutkituttaa lääkärillä varsin matalalla kynnyksellä. Voimakas kutina, joka vaivaa nimenomaan öisin ja valvottaa voi kieliä esim. maksaongelmista. Voi liittyä myös muihin vakaviin sairauksiin, kuten MS-tauti, jotkin syövät, munuaissairaudet… En sano, että sinulla mitään tuollaista olisi, enkä ala tämän enempiä vääntää nettidiagnooseja. Lääkärissähän tuo selvinnee. Voi olla ihan psykosomaattistakin vieroitusoireista johtuen tai vaikka allergiaa lakanoiden pesuaineelle tai jotakin muuta suht harmitonta, mutta lääkärin tutkimuksissa ainakin saa suljettua pois, ettei ole kyse mistään vaarallisesta.
