Moii..Oon tässä muutaman päivän lueskellut muitten tarinoita ja en oo ainakaan vielä törmännyt keneenkään kenellä olisi samanlainen tilanne ku mulla
Mä juon n.2-3 kk välein mutta siinä välissä mun ei tee yhtään mieli alkoholia vaan mä tykkään mun elämästä selvinpäin mutta aina kun tietty aika on kulunut ja omat stressitasot alkaa olla kovat ni mulla tulee sellanen “tarve” nollata se tilanne ja sit lähen juomaan. Mä tiedän jo siinä kohtaa että tulen taas juomaan liikaa, menetän muistini ja mokaan jollain tavoin mutta lähen silti. Sit sen jälkeen mulla on n. viikon morkkis ja sit elelen taas ihanaa raitista elämää ja sama kaava jatkuu..Mä ennen ajattelin että en mä ole alkoholisti koska pystyn myös tietyssä seurassa ja tilanteissa ottamaan vaan pari eikä mun sillon tee enempää ees mieli ja jos oon tehnyt jotain testejä ni niitten mukaan mulla ei oo ongelmaa ku en juo viikottain yms mutta nyt mä tiedän sen että kyllä mullakin on ongelma vaikkakin hieman erilainen ku muilla ja viime mokan jälkeen mä päätin että nyt tää touhu saa riittää ja mä haluan löytää paremmat keinot “nollata” kun tää keino ei selkeästi toimi ku se vaan pahentaa mun oloa Nyt on 3 viikko menossa mutta tää päätös tuntuu niin oikealta. Eiköhän tota oo tullut jo juotua tässä elämässä ihan tarpeeks.
Ei kaikkien tarinat ole samanlaisia. Itsekin pidin omaan sairastumiseeni asti alkoholistin määritelmänä kärjistetysti sitä ostarilla kaljakassi kädessä huojuvaa laitapuolen kulkijaa. Mä nyt join PALJON mutta enhän mä mikään alkoholisti voinut olla kun ainoat alkoholit mitkä meni alas, oli viski ja vodka. Sellaista viinan tuskaa ei ollut että muihin olisin koskenut saati juonut. Niin vaan kävi että myönnettävä se oli että alkoholisti ollaan.
Jos itse kokee että on ongelma, silloin se yleensä on.
Kolme viikkoa on jo TOSI hyvä alku! Jatka samaan malliin ja koeta jo etukäteen keksiä niitä vaihtoehtoisia keinoja kun se nollaustarve tulee. Tsemppiä!
Tervetuloa porukkaan @Maria02 Me ihmiset olemme erilaisia, elämäntilanteemme ovat erilaisia… Jos itse koet suhteesi alkoholiin olevan ongelmallinen, niin silloin se on ongelma ja sille kannattaa tehdä jotain, ennenkuin ongelma on vielä pahempi. Jos juot nyt överit nollataksesi, niin tilanne voi jonkin ajan kuluttua olla pahempi.
Alkoholin käytön lopettamisesta ei varmasti ole mitään harmia, joten suosittelen sitä lämpimästi. Huomaat ajan mittaan, että se on varmasti elämäsi parhaita päätöksiä. Uskon, että kun saat raittiutta alle, niin positiiviset ideat lisääntyvät ja keksit parempia ja omaa hyvinvointia tukevia nollauskeinoja
Kirjoittele kokemuksistasi tänne, saatat saada vinkkejäkin…
Joo näinhän se on että kenenkään tarinat ei oo samanlaisia.Mietin vaan että onko muita ketkä on juonut n.5-7 kertaa vuodessa mutta muuten ei oo tehnyt edes mieli juoda tai se alkoholi ei ole käynyt edes mielessä. Nooh joka tapauksessa vaikka mä en montaa olutta oo niillä kerroilla juonutkaan koska ei oo ollut mitään toleranssia niin silti oonnjuonut aina liikaa koska on mennyt se muistikin ni silloinhan se on ongelma ja täytyy joo keksiä jotain muita keinoja siihen stressiin. Nyt mulla on kuitenkin hyvä fiilis että päätin lopettaa kokonaan
Kiitos tästä vastauksesta. Tulipa tästä sivustosta heti hyvä fiilis ihanan kannustava meininki ja siis todellakin koen että mun käytös on ongelmallista. Siitä ei oo mitään epäilystäkään.
Itseasiassa nyt kun mietin niin ei mulla ennen mun sairastumista ollut mitään tarvetta juoda juurikaan. Oikeastaan ne “pakolliset” juhannus, uusivuosi ym. Ja olin kyllä aika negatiivinen alkoholin suhteen. Tosin ne kerrat kun join, join sitten kunnolla. Mutta siis tosi harvoin. Silti näin vaan kävi että viina vei lopulta
En siis tarkoita että sulle kävisi samoin mutta se ettei se harvoin juominen tarkoita etteikö se siitä voisi eskaloitua.
Minä joun vuodesta 2020 juhannukseen 2023 kerran kuussa. Mutta kun join niin join itseni lähes jalattomaksi ja tuli kaiken maailman ongelmia ja morkkis viikoksi joka kerta. Ei mulla ollut halua juoda useammin mut jos ei olis ollut niin kovat norkkikset niin olisin varmaan juonut useammin. Se tunne on aivan järkyttävä kun alkoholi vie kaikki välittäjäaineet nolliin ja aamulla haluaisi vain kuolla. Pääkipua ei tullut mut morkkis oli jotain jäätävää. Olevinaan hallitsin juomisen mutta en todellisuudessa hallinnut koska sit kun join niin join aivan hirveästi. Alkuvuodesta 2023 yritin lopettaa ja olin 2 kk ilman alkoholia. Lopulta kun isä huhtikuussa 23 kuoli join toukokuussa ja kesäkussa kahdesti. Homma alkoi mennä pieleen. Lopulta kun juhannusaamuna 24.6 la heräsin oman oksennukseni vierestä niin päätin lopettaa ja sillä tiellä olen. Jouluna tulee 2.5v raittiina enkä päivääkään vaihtaisi pois vaikka on ollut elämässä paljon haasteita. Syksyllä 22 ajattelin että minun on pakko lopettaa koska kun eteen tulee kriisejä niin pian valmistan kiljua vessassa ja kuolen alkoholiin. Silloin alkoi tavoitteeni raitistua. Mut siitä meni 9 kk toteutukseen et olin valmis. Lopulta sit isä kuoli, setä kuoli ja paras ystäväni kuoli vuonna 23 ja äidillä todettiin muistisairaus. Mut selvisin kuiville. Tsemppiä
Itseni tuntien näin vois käydä helpostikin. Nyt en juo koska mulla on lapsia ja mä en juo lasten nähden ja mulla on vaan muutama lapsi vapaa vuodessa mutta voisin ihan hyvin kuvitella että sit ku ne on aikuisia ni alkaisin juomaan enemmän joten parempi lopettaa nyt kokonaan koska onhan mulla kuitenkin jo jonkinlainen ongelma.
Nyt on 3 viikko menossa mutta tää päätös tuntuu niin oikealta. Eiköhän tota oo tullut jo juotua tässä elämässä ihan tarpeeks.
Me ihmiset olemme erilaisia, elämäntilanteemme ovat erilaisia… Jos itse koet suhteesi alkoholiin olevan ongelmallinen, niin silloin se on ongelma ja sille kannattaa tehdä jotain, ennenkuin ongelma on vielä pahempi. Jos juot nyt överit nollataksesi, niin tilanne voi jonkin ajan kuluttua olla pahempi.
