Onko huuhaata olemassa?

Aihe kuin aihe, väitteiden ja teorioiden pohdiskelu ja niiden totuusarvon miettiminen saa kovin usein aikaan milloin mistäkin suunnasta tulevan älähdyksen; "ei saa arvostella!

Ja rajanvetoon riittää kun voidaan epäillä että tämä tai tuo kohta jutussa on jollekin, mahdollisesti, täytenä totena otettua tai ainakin puoliksi uskottua, ja sellaisenaan sitten pyhää.

No, maailma on veijareita täynnä, mainioita tarinoita keksitään ja kaikelle löytyy kannattajajoukkoja -kunhan hyvin markkinoidaan.

Tavallisen tallaajan, ainakin tällaisen metsänreunalaisen mielestä yhdessä jos toisessakin kohdassa on ilmeistä ettei keisarilla loppujen lopuksi vaatteita olekaan, mutta kun uskotaan, niin uskotaan…

Onkohan olemassa mitään mikä olisi niin selvästi huuhaata että sen voisi myös ääneen sanoa; tuo on keksittyä ja mielikuvituksen tuotetta, ilman että joku nousee syyttämään toisten uskon pilkkaamisesta?

Eikös sitä AA:ta ole aika usein huuhaaksi määritelty, joten tarvitseeko sitä nyt enää kysyäkään? :slight_smile:

Tästä ketjustakin voi tulla ihan kohtalaista huuhaata.

Mutta jos näkisikin joskus oikeaa arvostelua tai oikeasti kriittisiä argumentteja, eikä teuvohakkarais-tyylistä huu haa haa huuta, niin oishan se kyllä jo uutta. :smiley:

Keisarilla ei välttämättä ole vaatteita, mutta onhan sillä ollut sentään reppu ja keppi. Olisiko siellä repussa tai kenties kepillä etsimällä löytynyt vastaus huuhaankin syvimpään olemukseen?

Ainakin tämä ketju on huuhaata, siis minun mielestä. Monen mielestä moottoripyörällä ajaminen on huuhaata, minun mielestä taas ei ole.

Mun mielestä kans autoritäärinen valtion sosialismi oli alun alkaenkin huuhaata, ja se oli vielä aikapa vaarallista huuhaata. Sehän vei ennenaikaisesti hengen, vapauden tai ihmisoikeudet kymmeniltä miljoonilta ihmisiltä. :open_mouth:

Neukkujohtajat suunnitteli valllasta humaltuneina Siperian jokien kääntämistä, Mao tapatti varpusia sukupuuttoon Kiinassa ettei ne söisi sosialismin viljaa,

Yksittäisen ihmisen kuolema on tragedia, miljoonan ihmisen kuolema on vain tilastolukema”. Näinhän virkkoi siis Gruusian lahja maailman sosialismille, toveri Josif Stalin, tuo myös Isä Aurinkoisena tunnettu.

Urheilustakin tehtiin valtion omistamaa teollisuutta, jonka tarkoitus oli tuottaa ylivertaisia, hengettömiä ihmiskoneita niittämään kunniaa sosialismille.
Turhaan ei Punakone ollut nimenomaan PunaKONE: hengetön, iloton, mekaaninen, robottimainen.

Ja ei ihme että Venäjän urheilulla kestki kauan päästä jaloilleen koko valheelle perustuneen systeemin romahdettua. Kun vankila oli romahtanut, moni ei heti halunnut alkaa edustamaan mahdollista uutta vankilaa, vaan ryntäsivät henkensä edestä länsimaailman houkuttelevaan helmaan. :slight_smile:

Kiinan lapsivoimistelijoille tosin tuskin moista tilaisuutta ihan heti avautuu. :frowning:

PS. Ja minähän en siis ole kuitenkaan mikään Kokoomuslainen. Äänestin viime kuntavaaleissa Vasurien ehdokasta, ja olen aina äänestänyt joko Vihreää, vasuria tai demaria.

Aika monenlaisia asioita sanotaan huuhaaksi. Ihan ääneen. Useimmat ateistit sanovat uskontoja huuhaaksi. Useimmat vakavasti uskoonsa suhtautuvat sanovat ateismia huuhaaksi. Useimmat länsimaiseen lääketieteeseen uskovat sanovat uskomushoitoja huuhaaksi. Jos uskot toisin kuin joku toinen, on hyvin todennäköistä että itse sanot sitä toista näkemystä huuhaaksi. Ja todennäköisesti myös se toisin uskova sanoo omaa näkemystäsi huuhaaksi. Ihan ääneen.

Se, että joku sanoo toiselle pyhiä asioita huuhaaksi ON pilkkaamista. Toisin väittäminen olisi kyllä ihan huuhaata.

Edit. Poistettu asiaankuulumattomuuksia.

Miten, Fernetti, onko siis totuuden ja keksityn valeen ero ainoastaan mielipidekysymys?

Vai ainoastaan moraalinen kysymys, jolloin voitaisiin olettaa että ihmiset levittäisivät totuutena ainoastaan asioita jotka voidaan kunkinhetkisen parhaan tietämyksen valossa totuudeksi todistaa?

Niin,joo, ehkä se olisi kovin tylsää, kun keksityt jutut jätettäisiin pois eikä pelkästään mukaviin mielikuviin perustuvia patenttilääkkeitäkään saisi tehokkaina ja parantavina markkinoida.

Olen kyllä sitä mieltä että jos saa vapaasti keksiä ja markkinoida mielikuvituksen tuotteita niin moraalisesti olisi oikeutettua jos niitä saisi myös vapaasti arvostella , eikä tuollaista koskemattomuutta pelkästään “pyhäksi julistamisella” voitaisi millekään antaa.

Kysymys ei ole muuten ihan helppo… totuuden puhumiseen ei mitään velvoitetta ole, eikä sellaista ehkä voitaisi kattavasti määrätäkään. Keplottelun mahdollisuus jää aina.

Minulla oli lapsena usein asian kanssa hankaluuksia, mielikuvitus kun oli vilkas, ja äitini oli jostain saanut päähänsä että lasten pitäisi olla valehtelematta (ainakaan ihan jatkuvasti) ja siinä sitä sitten oltiin naamakkain tämän saman filosofisen kysymyksen kanssa jo silloin.

En silti kovin pahana pidä sitä, että useinkin ilmoittivat minulle että juttuni ovat selvää valetta, keksittyä tarinaa… silloinhan se tietysti tuntui vääryydeltä…

Voi tietysti ajatella niinkin, että totuudessa ei tarvitse pysyä, jos tarkoitus on hyvä? Ainakin sillä moni perustelee itselleen sen mielikuvituksen käytön perustelujen jatkeena.

Mutta, miten asian pitäisi olla, jotta se moraalisesti katsottuna oikein olisi
Ja kiitos vaan, mutta ei ihan riitä jos sanotaan että moraalikin on ihan vaan henkilökohtainen juttu eikä hyvää tai pahaa itse asiassa ole olemassakaan… kuviteltuja nekin… olen toki senkin kuullut jo moneen kertaan.
Se on yksi keino tehdä keskustelusta mitätön ja lopettaa se; todeta ettei tällaista kysymystä ole olemassakaan koska ei ole hyvää eikä pahaa…

No ensin tuohon moraalikysymykseen.

Moraali on nähdäkseni paljolti kulttuurikysymys. On ollut ja vieläkin on kulttuureja, joissa meidän ällöttävinä pitämiemme asioita pidetään ihan toivottavina. Antropologit ovat näistä kirjoitelleet.

Itsekin jo aikaisemmin esitin kysymyksen johon silloin ei kukaan vastannut, että jos ajattelemme jotain alkukantaista ihmissyöjäheimoa, joita kyllä on ollut, niin mikä on oikea moraali ?
Heidän piirissäänhän pidettiin ja jossain mahdollisesti vieläkin pidetään, suotavana, että vihollista kalautetaan nuijalla päähän ja syödään esim sydän, koska se antaa vihollisen voimat. Mikä on heidän moraalinsa, kun toiminta on oman heimon kannalta oikeinkin suotavaa ?
Miten he voivat tietää mistään muusta moraalista?

Huuhaata on uskoakseni vaikka kuinka paljon, Suosittelen perehtymään Rolf Dobellin kirjoihin:

Viisaan toiminnan taito ja Selkeän ajattelun taito.

Se että käytät ilmaisua “keksitty vale” kielii tarkoituksellisesta, tietoisesta valehtelusta. Sehän on silloin selvää valehtelua eikä siihen sisälly mitään kysymysmerkkiä siitä onko se valhetta vai ei.

Mutta totuuksia voi todellakin olla erilaisia. Totuus liittyy rehellisyyteen. Kaksi ihmistä, joista kumpikin pyrkii elämässään absoluuttiseen rehellisyyteen voi nähdä saman asian täysin eri tavoin. Kummallakin on silloin oma totuutensa asiasta, mutta nämä totuudet ovat erilaisia. Tässä valossa totuuden ja valheen ero voi olla mielipidekysymys. Omat totuudet voivat tosin muuttua sillä että on avoin kuuntelemaan toisten näkökulmia, jolloin voi saada ahaa- elämyksiä, että kas, tuon voi nähdä tuollakin tavalla. Tuohan on ihan varteenotettava tapa katsoa asiaa.

Minulle elämässä absoluuttisen totuuden löytämistä tärkeämpää on olla rehellinen (ainakin itselleen).

Siinä mikä on moraalista toimintaa, ja mikä kunkin hetken “parasta tietämystä” on kysymys lopulta vain ihmisten välisistä sopimuksista.

Painovoima on keksitty juttu. Newton keksi sen kun omena putosi päähän. Kaikki tieteelliset faktat ovat keksittyjä juttuja. Kaikki tieto pitää keksiä, siinä missä pseudoteiteisiinkin liittyvät jutut, uskomuset ja muut.

Kuka sinua on kieltänyt arvostelemasta? Kaikkea on luvallista arvostella, se on ihan kansalaisoikeus.

Mikä asia on julistettu koskemattomaksi?

Ainakin mainokset ovat huuhaata.
Nehän kuvastavat länsimaista ajattelua ja elämäntapaa kai pitkälti,
joka sekin on hyvin suurelta osin huuhaata.
Irrallaan luonnon todellisuudesta ja ihmisen luonnosta.
Eiköhän suurin piirtein kaikki uskonnot hyvin todennäköisesti ole huuhaata
valtajärjestelmineen.
Tietyllä lailla ajatellen taitaa melkein kaikki olla huuhaata, ihmisen omaksi
ilokseen keksimää tärkeää ja merkityksellistä, ihmisen luontaisesta taipumuksesta
olla vajavainen ja sitämyötä altis keksimään kaikkea egonsa pönkittämiseksi.
Onko sitten olenassa paljon huuhaata joka olisi erutyisen haitallista siihen
hurahtaneille?
Varmaan tuotakin oa ihan riittävästi vaan mikä on sitten huuhaikijoiden vastuu ja
mikä yksilön vastuu. Kai tietynlaiset ihmiset hurahtavat aina johonkin vahingollisellakin
tavalla vaikka huuta ja haata olisi vähänkin tarjolla.
Raha ratkaisee usein paljon ja huuhaa myy. Miksi? Ehkä siitä toisella kertaa.
Ei ollenkaan turha ketju minusta.

Kyllä maailmassa huuhaata riittää. Tieten tahton sekä puolivahingossa ja ihan tahallisestikin tuotettua. Joku huuhaa on harmitonta ja toinen huuhaa vaarallista, jopa tappavaa. Joten eihän tämä mikään leikin asia ole.

Itsellensä jos vaikka sellaista huuhaata tarjoilee, kuin hengelliset kokemukset tai vaikkapa usko johonkin tonttuun tai jumalaan, niin tuskin se moraalisesti kovin väärin voi olla. Ainakaan siinä tapauksessa, kun sitä ei totuutena muille tarjoile.

Minun puolesta jokainen saa pitää omat huuhaansa, minä pidän omani. Väärässä olemme luultavasti kaikki. Sallin sen itselleni ja sallin sen myös muille.

Mutta…

Mitä sitten tarjoillaan, tuputetaan, aivopestään, pakotetaan uskomaan on toinen asia, eikä oman maailmankatsomukseni mukaista toimintaa. Valitettavasti sellaista tapahtuu kyllä ihan täällä sivistyneessä länsilintukodossakin kaikilla elämän alueilla hengellisyydestä maallisiin kulutustavaroihin.

Asia ei ole ihan yksinkertainen. On nimittäin aika vaikea määritää se raja milloin ollaan liikkeellä noilla em. keinoilla. Mitä ajattelette esimerkiksi kulutushyödykkeiden mainostamisesta; tätä ilman ei voi elää ihmisarvoista elämää…on suurinpiirtein se viesti, jolla jos mitäkin potunkuorintahärpäkettä markkinoidaan. Entäpä tuotemerkit? Siinäpä vuosisadan huuhaahuijaus vailla vertaansa!

Nokia missiot yms. operoivat sitten sillä puolella aitaa, jossa vedotaan uskonnonvapauteen hyvin herkästi. Hengellistä väkivaltaa saa käyttää tässä maassa laillisesti ja aika lailla kaikessa rauhassa Jälkiä paikkaillaan sitten psykiatrisissa hoitoyksiköissä ja terapeutin pakeilla.

Väliin oli tullut monta juttua, laitan silti tulemaan…

Olen aivan samaa mieltä sekä Fernetin että Daven kanssa, olemme monin tavoin aikamme ja kulttuurimme lapsia. Moraali, eli oikean ja väärän, hyvän ja pahan ero on kovin pitkälle opittua arvojen järjestykseenlaittamista.

Suurin osa arvoista pohjautuu selkeästi eloonjäämistaisteluun.

Taidamme taas törmätä Maslowin yksinkertaiseen tarvepyramidiin -vasta silloin kun perustarpeet on tyydytetty, on mahdollista pohtia tällaisiakin asioita.

Silti, en moraalia ihan pelkästään sopimuksenvaraiseksi asiaksi osaa mieltää. Ihmisellä on kuitenkin oma tajunta, ja silloin kun olosuhteet sallivat sen käytön, ihminen määrittelee myös itse ajattelemalla mikä on oikein.
Joskus, kun se oman ajattelun tulos on ristiriidassa ympäristön ns sopimuksenvaraisen normiston kanssa, voi seurata melkoista ahdistusta ja turvattomuutta.

Oikea ja väärä -niinpä.

Eri asiana kuitenkin pidän selkeitä tieteen ja filosofiankin piiriin kuuluvia kysymyksiä joihin on sentään mahdollista löytää lisätietoa, ainakin lähestyä totuutta vaikkei täydelliseen tietämykseen ikinä päästäisikään. Niistä pitäisi voida keskustella ilman että jonkun tiedon kanssa aivan kuin avioliitossa oltaisiin ja omaan kantaan epäilyksiä heittäviin argumentteihin alettaisiin tunteenomaisilla purkauksilla reagoimaan (joo, ihan varmasti sellaisia refleksejä on minullakin… ei ole aina helppoa myöntää että olen jonkun asian väärin ymmärtänyt tai ajatellut, että onpas vaan nyt minun laskelmissani hämäriä kohtia)

Vuorovaikutus voi, edelleen, olla nimenomaan uutta tietoa tuottavaa, kaikkia keskustelun osapuolia rikastuttavaa.

Foo heitti esiin hyvän näkökulman. vaarallinen ja vahingollinen huuhaa.

Sitä varmasti on, alkaen patenttilääkkeistä jotka saattavatkin sisältää mitä tahansa lattiamaalista rikkihappoon. Ja ideologiset huuhaat jotka vaarantavat vaikkapa lääketieteen kehitystä, taloudelliset huuhaaopit joiden tarkoitus on vain ja ainoastaan turvata jonkun ryhmän etuoikeudet.

Voiko siis luottaa siihen, että huuhaan tuottajilla olisi vastuuntuntoa? Moraalia?

Etunäkökohdat taitavat määrätä enemmän.

Mä en ole kyllä koskaan nähnyt mainosta jossa väitetään että ilman tätä härpäkettä et voi elää ihmisarvoista elämää. :slight_smile: Minusta huuhaatakin pitää voida vapaasti tarjoilla ja markkinoida, koska aikuisilla yksilöillä on vastuu omista valinnoista. Ihmiselle haitallisia asioita tulee aina olemaan jo ihan luontaisesti. Jos myrkkysieniä on olemassa, se ei tarkoita että niitä pitää mennä syömään. Pitää vain itse käyttää sitä älliään (joskus kantapään kautta) miten niihin kannattaa suhtautua. En yleensä heittäydy H&M:n mainoskyltin eteen uhrina makaamaan ja syyttämään mainosta siitä että se pakottaa minut ostamaan bikinit ja vaatii olemaan mainoksen mallin näköinen.

Eri asia on esim. lapsiin kohdistuva aivopesu. Ja kaikenlainen tietämättömyyden ja informaation puutteen hyväksikäyttö. Onko vaikkapa viidakossa eläneillä alkuperäiskansoilla ollut tarvittava informaatio voidakseen tehdä itselleen edulliset valinnat kun heitä on käännytetty? Huolimatta siitä että ovat olleet aikuisia.

Voisitko muuten antaa jonkun esimerkin mitä tarkoitat hengellisellä väkivallalla?

Ei tietenkään. Et voi luottaa että millään itsesi ulkopuolisilla tahoilla on vastuuntuntoa. Puhumattakaan että he noudattaisivat juuri sinun moraalikäsityksiäsi. Edes niillä tahoilla joita pidät ei- huuhaana.

Hyvä esimerkki muuten viime vuosina ilmenneet rokotusfarssit. Suurin osa ihmisistä luottaa siihen että meille markkinoidut rokotteet ovat turvallisia ja tarpeellisia. Jopa välttämättömiä → muuten kuolet sikainfluenssaan. Koska kysymyksessä oli lääkkeet jotka markkinoitiin sellaisten tahojen välityksellä joita valtaosa ihmisistä pitää luotettavina, rokotteet tekivät kauppansa. Ja sitten tuli narkolepsiaongelmat. Ennen rokotteita netti oli tulvillaan salaliittoteorioiksi kuitattuja väitteitä rokotteen vaaroista, ja siitä että kysymyksessä olisi jopa ihmiskoe. Who knows. Mutta historia on opettanut, että liika luottaminen itsen ulkopuolisiin tahoihin käy lankeemuksen edellä. Etenkin niihin joita pidetään yleisesti luotettavina, ei huuhaana.

Tällä hetkellä vallitsee melko pitkälle viety vapaus huuhaan markkinointiin.
Joku lääketeollisuus on hiukan laitettu tarkkailun alle kun talidomidit sun muut tekivät niin pahaa jälkeä.

Mutta, mielikuvillahan markkinointi toimii, ja kulutusta saadaan lisättyä. Fernetin kanta huuhaan avoimesta sallimista… kysyisin eikö siihen mitään rajoituksia pitäisi olla?

Lapset jo tulivatkin esille, ja viime aikoina on kiinnitetty huomiota nimenomaan alkoholin mainontaan nuorille suunnattuna. Tupakan mainonta on rajoitettu aika paljon voisi esittää myös vastakysymyksen; olemmeko jotain menettäneet kun tupakan mainonta on lopetettu?

Ja siitä edelleen, mitä me menettäisimme jos rajoituksia olisi enemmän?

Kulutuksen volyymin muutos? En suostu pitämään lopullisena “parhaana vaihtoehtona” nykyistä markkinataloutta, jonka yksi kulmakivistä on kulutuksemn jatkuva kasvu -maailman etuoikeutettujen keskuudessa. Sen heikkoutena on ensinnäkin se, että rajallisessa maaapallossa ei ole mahdollista kasvattaa kulutusta rajattomasti. Toisekseen se, että saman systeemin mukaan talouden tulee hyödyttää pientä osaa väestöstä sata- jopa tuhatkertaisesti valtavan enemmistön henkeä kohti laskettavaan kulutusmahdollisuuteen nähden.

Vaikka sille pystyttäisiin joku moraalinen oikeutus kehittelemäänkin ( niitä on, tottakai, ja osa hyvin vakuuttavia!) niin kuitenkin sen suuren juuri ja juuri hengissäpysyvän enemmistön kannalta katsottuna kysymyksessä on ilmeinen vääryys, ja eturistiriidat aiheuttavat aivan varmasti yrityksiä muuttaa tilannetta. Siis vakava turvallisuusriski, yksilöiden kannalta molemmin puolin.

Minusta muuten anarkia olisi olisi se ehdottomista ihanteellisin yhteiskuntamuoto. Ei mitään rajoitteita tai kieltoja, määräyksiä…
Mutta, sen toimiminen edellyttäisi sitten sitä että ihmiskunta, viimeistä kylähullua myöten, olisi niin pitkälle kehittynyttä ettei niitä lakeja tarvittaisi. Jokainen osaisi ihan säätelemättä toimia niin että kaikkien hyvinvointi olisi etusijalla.

Niinpä se on minusta utopiaa.

Sensijaan se ei välttämättä ole huuhaata, koska se kuitenkin voisi, teoriassa, joidenkin määrättyjen olosuhteiden voimassaollessa, toteutua ja toimia.

Utopialla ja huuhaalla on siis ero.

p.s. Fernetti olikin ehtinyt vastaamaan kirjoittaessani -kiitos, tutustun ja heitän taas palloa takaisinpäin :laughing:

No jep. Tästä löytyi pari asiaa jotka ovat meidän kummankin mielestä tosia.

Kun nyt hyvin erilaisista näkemyksistä lähdettyämme ja omiin tähänastisiin tietoihimme nojautuen olemme tuosta yksimielisiä, niin asia saattaa olla tottakin. Ainakin siinä on todennäköisiä ulottuvuuksia.

Ns. yleinen mielipide, siinäpä työkalu. Vekotin joka toimii itseään ruokkien. Mielipidemittaukset, gallupit jne ovat hyvin käytännöllisiä, kunhan saa ne alkuun näyttämään sopivia tuloksia. Se taas onnistuu vaikka vastaajien valinnalla ja kysymysten oikealla settelulla. Siitä eteenpäin toimii kuin junan vessa. Useimmat ihmiset ovat hiukan epävarmoja omista ajattelukyvyistään ja asettuvat mielellään “voittajan” puolelle. Ja toisaalta, uskottelevat että mitä useampi on jotain mieltä, sitä todennäköisemmin se on myös totta.

No tämäpä on hyvä päättää tältä päivältä vaikka tähän. Mikähän siinä on että näitä miljaardi kertaa pureskeltuja, loppuunkaluttuja ikuisuusasioita on kiva vieläkin pyöritellä eikä ikinä kyllästy. Vaikka omat käsitykset on jo kokolailla valmiina, ikuisuuskysymykset rennosti avoinna, ja saavat ollakin, niiden jauhaminen on silti jostain syystä hauskaa. Ikuisuusasioiden ikuisuuspyörittelyä. Onko se ikuisuuskysymysten tarkoituskin, joulupukki tietää.

Minä menen kuuntelemaan jouluisen sateen ropinaa.

Huuhaan käsitehän muuttuu, ja on mielenkiintoista että monia nykyisin hyvin tärkeinä pitämiämme keksintöjä on niiden alkuvaiheessa pidetty huuhaana tai vähintään turhuutena.

"Huuhaa"ksi leimaaminen on ollut aina myös muutosvastarinnan keskeisiä termejä.

Kaikkia uusia taidemuotojakin on paheksuttu ja leimattu huuhaaksi ja roskaksi niiden alkuvaiheessa. Samoin monia keksintöjä.

Kun puhelin oli uusi keksintö, sitä pidettiin melko turhana ja jopa haitallisena laitteena, koska sen epäiltiin lisäävän turhaa juoruilua.
Vastustusta ovat sittemmin herättäneet niin radio, televisio ja kaikki mainittujen uudet sovellutukset.

Lordi Euroviisuihin?! Huuhaata, häpeän paikka, skandaaali, ikuinen häpeä Suomelle…! Niimpä, se oli yleinen ääni kellossa keväällä 2006. :smiley:

Lääkkeet ovat toki aiheuttaneet monenlaista harmiakin ja niiden valmistuksessa ja jakelussa tehdään virheitä. Mutta lääkkeet eivät voi nykyisin kuulua varsinaisen huuhaan piiriin koska lääkkeen nimellä myytävän tuotteen pitää olla kliinisesti testattu, että se tosiaan vaikuttaa sillä tavalla kuin luvataan.

Varsinaista huuhaa-aluetta onkin rohdos- ja luontaistuote -markkinat, joilla höynäytetään kuluttajia ostamaan ties mitä ihmetuotetta ilman mitään takeita tuloksista.
On toki paljon hyviä rohdoksia ja luontaistuotteita ja käytän niitä itsekin, mutta eivät ne mitään ihme-aineita ole. :slight_smile:

Huuhaa-käsitteeseen suhtaudun muuten kriittisesti. “Huuhaa!” voi olla muutosvastarinnan, peruskielteisen änkyröinnin äännähdys.
Kaikkea uutta on toki aina vierastettu, ja itse asiassa se kuuluu ihmisluontoon. Monet suurmiehet eivät eläessään olleet vielä suurmiehiä, vaan heille naureskeltiin ja heitä pidettiin varsinaisina huuhaa-maakareina. Esimerkkeinä vaikkapa Galileo Galilei ja Leonardo da Vinci. :smiley:

(lähde: Ari Turunen : ‘Ei onnistu! - Vastustaminen kulttuurihistoriaa’ (Atena 2009)

Minun mielestäni huuhaaksi saa leimata lähinnä ahneuden ja voitontavoittelun motiivilla markkinoitavia hyödyttömiä hoitoja, uskomuksia ja uskomushoitoja, joilla höynäytetään epätoivoisilta ihmisiltä rahat pois.
Käsittääkseni Skepsis ry:kin antaa Huuhaa-palkintonsa yleensä taloudellista voittoa toiminnallaan tavoitteleville huuhaan markkinoijille.