Ongelmia lisääntyy aina vaan..

En ole vähään aikaan kirjotellut tänne,on niin ollut surkeeta tää eläminen kaikin puolin.
Mies ei virallisesti asu enää meijän kanssa,mutta silti ollut täällä paljon kun ei ole muutakaan paikkaa,kun ei ole saanut asuntoa.Huumeita ei tietääkseni ole lokakuun alun jälkeen sinäänsä käyttänyt ja korvaushoitokin loppusuoralla,pitäisi muutaman viikon päästä loppua.
Ryypännyt senkin edestä koko päiväisesti,kun kuulemma vierotusoireet helpottaa sillä,kunhan syyn keksii juopottelulleen.
Mä olen kurkkuani myöten täynnä päihdeongelmaisia,enkä jaksa yhtään enää ymmärtää häntä.Mieliala vaihtelee hällä edestakas monta kertaa päivässä.Joka päivä keksii riidan aiheita,haluaa ymmärtää väärin jokaisen meidän sanomiset ja saa taas syyn ryypätä.Sisuskalut sanomassa poks,mutta ei siltikään löydy halua katkasuun,illalla saattaa olla menossa mutta kun aamu koittaa ei enää ole menossa.Nyt on sitten kortti palanut ja on monen sadan kilsan päässä täältä rahattomana.Melkein arvaan että luottaa että kyllä minä hänet autan hankaluuksista kunhan pääsen putkasta…
Ennen oli sitä mieltä että pilvi on myös huume ja pahasta ja nyt parin päivän sisällä ylistänyt sitäkin meijän teineille,sanonut että on luonnon lääke ja on parewmpi vaihtoehto kuin viina ja tupakka…
Siis mä oon niin täynnä tota mielenvikaista ja hullua ukkoa…ymmärrys on hävinnyt lähes tyystin.Häviäis meijän elämää sotkemasta vähin äänin niin oisin niin tyytyväinen,mutta eihän siitä niin helposti eroon pääse tietenkään.
Herra joka asiassa vetoaa että kun hän on alkoholisti ja narkkari,joten hänellä on "lupa"tehdä mitä vain jne…
Tympäsee vielä kun joulukin on lähellä ja on luvannut lapsille kaikennäköistä katteetonta,kuskausta ostoksille jne…

siis en minä ole putkassa tietenkään vaan hän :slight_smile:

Hei Lintukka,
Pitipä oikein kerrata ja lukea uudelleen viestiketju " Pään purkua…" , jossa kerroit tilanteestasi.
Itse puolestani olen kertonut enemmän omasta elämästäni viestiketjussa “Löytyykö kannabiksen vastuullisen käyttäjän lähimmäisiä…” Oletko lukenut sen?

Minun kokemustausta on lähes 30 vuodelta. Poikaystävä, avo- ja avimies, lasteni isä…narkomaani.
Kun luen sinun kokemustasi täytyy sanoa, että sinähän kuljet aivan samoja jälkiä. Oliskohan aika oikeasti jättää jäähyväiset miehellesi? Hän saa asunnon. Ajatele lapsiasi, hän ei voi tulla enää häriköimään elämäänne. On aika luovuttaa. Tai. Aika, että olet todella vahva. Alat ajamaan hänelle kunnollista ja pitkäaikaista hoitoa, jos hän sitä OIKEASTI haluaa. Jossain hotolaitoksessa, jossa hän on sisällä. Hän ei voi tulla häiritesemään sinun ja lasten elämää. Teillä on oikeus tasapainoiseen elämään.

Sorry, mutta minusta olet nyt käännepisteessä. Olet 15 vuotta veivannut edestakaisin. Mitä hyötyä siitä on ollut? Se, että olet tullut tähän pisteeseen.

Tsemppiä toivottaen ohjaaja Jekateriina