ongelma ratkaistu lopettamalla -mitäs sitten tekisi?

.

Niin en tiedä… Minun ei oo Kelassa tarvinnut fyysisesti käydä vuosiin eikä virkailijoidensa kanssa suullisesti jutustaa, kun asiat hoituneet internetitse ja kirjeitse.

Opintotukea aikoinaan hakiessa koin mukavaksi kyllä, että Kelan nettisivuilla on ihan omat selkokieliset sivut opintotuen hakijoille, jonne lapsoset voi lähettää kysymyksiäänkin opintorahoihinsa liittyen.
Mun opintotuki tuli tilille jopa odotettua nopeammin, ja olin jopa yllättynyt kun olin sitä ihan oikein osannut hakea… hahaa.

Sosiaalitoimi on kyllä tullut tutuksi tässä. Ei sitä ennen tullut ajatelleeks että Helsingin A-klinikatkin kuuluvat Hgin kaupungin sosiaalitoimeen! Ja sieltä ne tulevat ne maksusitoumukset eli hillot stadilaisille päihdehoitoon menijöille. :bulb:
Naapurikunnissa on tottunut että A-klinikat kuuluvat A-klinikkasäätiölle eikä kunnalle.

Mutta hei, ei kai me taas puhuta politiikkaa?! :smiley:

Jokainen kuuluu johonkin vähemmistöön, ja myös johonkin enemmistöön. :slight_smile:

Meillä on myös erilaisia tapoja luokitella itsemme tai kuulua johonkin ryhmään. Se on ihan normaali inhimillinen tarve.
Me olemme esim. suomalaisia, suomenkielisiä, maalaisia, kaupunkilaisia, karppaajia, hölkkääjiä, muusikoita, pitsinnyplääjiä, eurooppalaisia, valkoihoisia, naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia, opiskelijoita tai duunareita… puhumattakaan eri poliittisista ja ideologisista ryhmistä joihin niihinkin moni haluaa tuntea kuuluvansa.
Meillä on monenlaisia “ryhmiä” mihin kuulutaan vaikkei aina sitä ajatellakaan. :slight_smile:

Lainaus ehkäisevän päihtetyön sivulta.

Päihdeilmastonmuutoksella tavoitellaan päihdehaittojen vähentymistä: vähemmän alkoholi- ja huumekuolemia, turvallisemmat ja viihtyisämmät kadut kaikille, turvallisempi lapsuus ilman humalaisia vanhempia, pienemmät terveys- ja sosiaalihuoltokulut veronmaksajille.

Boldaus minun. Mitäs mieltä muuten ollaan tästä haittojen vähentämisestä? Kovana kiistakapulanahan on pitkään toiminut klassinen esimerkki, eli huumeriippuvaisten haittoja vähentävä korvaushoito. :bulb:
Eli siis jos arvioidaan että esim. jollain opiaattiaddiktilla ei ole eväitä eikä voimavaroja täysin raitistumiseen näköpiirissä, niiin hänelle voidaan myöntää korvaushoito jossa lääkettä (=huumetta; bupre tai metadon) annetaan pieni annos päivittäin niin että vierotusoireet pysyvät poissa, mutta kuitenkin niin pieni ettei potilas varsinaisesti päihdy. Tällöin hän pystyy toimimaan suht järjellisesti eikä sorru rikoksiin ainakaan vierotusoireiden takia.
Monet bupre-korvaushoidossa olevat pystyvät jopa käymään töissä, opiskelemaan ja elämään suht säädyllistä ja tyydyttävää elämää.

Entäs sitten muu haittojen vähentäminen: puhtaiden neulojen jakaminen huumeriippuvaisille, ilmainen hoito esim. heille tyypillisissä infektiosairauksissa tms.?
Suomihan on ainoa maa, joka on saanut HIV-tartuntojen määrän vähenemään suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. aaltoja Sensijaan C-hepatiitti jatkaa leviämistään.

Mutta sitten meitä tämän Me Lopettajien väkeä koskettavampi asia:

  1. Miten ehkäistä alkoholihaittoja?
  2. Miten suojella lapsia alkoholihaitoilta?

Lisäys: ai niin! Omalla kohdallaan alkoholi- ja päihdehaittoja voi ehkäistä pysymällä raittiina! :bulb: :laughing:

.

Utopistinen raittiusihannemalli?! :astonished: Minkälainen se on?

No, nuorten valistus on osoittautunut käytännössä ja tutkimuksissa valitettavasti perin tehottomaksi. Sen voi jokainen meistä varmaan todeta muistelemalla omia kokemuksia peruskoulun päihdevalistus- ja tupakkavalistus -tuntien tehokkuudesta. Tehosiko? :smiley:
Se ei tietenkään tarkoita, etteikö valistusta pitäisi jatkaa ja edelleen tehostaa, vaikkapa juurikin omakokemuksellisia valistajia hyödyntäen, kuten edellä ehdotettukin.

Mitä muuten ne kuntien raittiuslautakunnat teki, millaista toimintaa niillä oli ja miten ne raitistivat ihmisiä tai ehkäisivät päihdeongelmia :question:

Ehkäisevä päihdetyö on sellanen käsite, että sen kanssa on ymmällään joskus moni ammattilainenkin vaikka itse asiassa ehkäisevä päihdetyö on jopa yksi valinnainen oppiaine päihdetyön ammattitutkinnossa.

Valistus tosiaan alkaa nykysin jo varmaan päiväkodissa tai viimestään ala-asteella, mutta silti päihdehaitat ja päihteidenkäyttö vain lisääntyy.
Nuoriso sensijaan tuntuu olevan jakaantumassa kahteen tai kolmeen leiriin; raittiisiin tai melko raittiisiin hyviksiin, häiriköiviin ja päihteitä käyttäviin pahiksiin ja näiden kahden välimaastossa surffaaviin “viihdekäyttäjiin”.

Nykyaikana etenkin huumeet koskettavat tavalla tai toisella kuitenkin kaikkia nuoria. Itse on kokeiltu, itse käytetään, tai ainakin joku koulukaveri käyttää.

Ehkäisevästä päihdetyöstä ruohonjuuritasolla mulle tulee mieleen erilaiset nuorisopoliklinikat ja neuvontapisteet, Vinkki-pisteet, Irti Huumeista ryN toiminta, Kännikapina-projekti, erilaiset neuvontapuhelimet, ja sitten tietysti se haittoja ehkäisevä huumetyö, kuten puhtaiden neulojen jakaminen joka ehkäisee sairauksien leviämistä muttei päihteenkäyttöä.

t: Raittiushenkilö raittiustuolissaan. : )

Joo siis kokemusasiantuntijana toimimiseenkin tarttee kyllä tietynlaista koulutusta tai kurssitusta siihen tehtävään. Pelkkä kokemus ei välttämättä vielä tee hyvää valistajaa.

Siihenhän on ihan koulutuksia nykysin.

:smiley: :smiley: :smiley:
Pitkästä aikaa ollaan jostain asiasta ihan samaa mieltä
:smiley: :smiley: :smiley:

.