Hyvää iltaa toverit. Peliongelmani saattaa kuulostaa ja vaikuttaa suht. pieneltä ainakin suurimpaan osaan teksteistä, joita olen täältä lukenut.
Näin aluksi kerrottakoon, että olen puolisen vuotta ollut täysi-ikäinen. Samana päivänä kun täytin 18, koitin ensimmäisen kerran Emmaa eräässä Citymarketissa. Silloin en vielä oikein ymmärtänyt, että mikä näissä rahapeleissä viehättää. Taisin hävitä huimat 60 senttiä kerralla myllyyn, joka siinä kohtaa turhautti kamalasti 
…
Noh, siirrytään ajassa noin kuukausi eteenpäin. Olen siirtynyt pääosin pikapokerin pariin ray:n automaateissa. Panokset ovat nousseet huomattavasti, ja täten myös hävitty rahasumma kasvaa päivä päivältä, kun yritän pelaamalla voittaa häviöitä takaisin. Pienessä ajassa olen hävinnyt arviolta jo 300 euroa. Viimeinkin uskaltaudun avautumaan vanhemmilleni peliongelmastani. Tehtiin sellainen diili, että siirsin säästörahani äidin tilille, josta hän siirti käyttötililleni tarpeen mukaan rahaa. Täten en pelaisi niin holtittomasti kuten ennen. Silti jatkoin pelaamista. Kesätyöpalkka meni alta aikayksikön, kun oli taas varaa pelata.
Takana peluuri-puheluita ainakin kolme - kaikenlaista on koitettu, mutten pysty hallitsemaan itseäni. Onneksi nettikasinoihin en ole vielä paljoa tutustunut. Kerran Casumolle talletin 20 €, jonka hävisin. Myös ray:n nettikasinolle on mennyt jokunen kymppi. Kärsin masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä, sekä pakko-oireisesta häiriöstä, joka vain pahentuu pelaamisen myötä. Mutta ei, yhä vaan pelaan ja pelaan, vaikka tiedän, että se on vain haitaksi, enkä voi saada rahojani takaisin - en vain pysty unohtamaan hävittyä summaa…
Hei ja tervetuloa! Hyvä että olet puuttunut ongelmaan heti kun se on alkanut vaivata. Toiseksi haluaisin sanoa, että unohda suosiolla ne hävityt sataset! Itsellä lähti myös peliriippuvuus liikkeelle 18-19 vuotiaana juurikin nuilla 20e talletuksilla joita tietysti yritin voittaa takaisin… Tässä sitä ollaan 25 vuotias ja velkaa 40000e+korot. Lopeta vielä kun et ole menettänyt mitään, etkä ole velkaantunut. Jos jatkat pelaamista, luultavasti olet samassa jamassa muutaman vuoden päästä kuin minä ja monet muut täällä. Vielä kerran: Mieti haluatko olla tappiolla muutaman satasen ja lopettaa vai maksaa omakotitalon verran pelivelkoja vuositolkulla?
Hei! Tervetuloa mukaan!
Pysähdy. Lue avoimin mielin tekstejä täältä Valtista ja pohdi mikä toimisi sinun tapauksessasi. Äläkä tyydy yhteen, kahteen tai kolmeen ratkaisuun vaan etsi kaikki mahdollinen apu mitä voit saada! Pienin askelin, ihan omaan tahtiin, sen enempiä stressaamatta. Tärkeimmän olet jo tehnyt, kun haluat lopettaa pelaamisen.
Nyt, arvon kollegat, tämä tuoksuu trollilta tai huonolta casino-mainokselta. Näin lyhyessä ajassa ei masennuta tai kerrota vanhemmille muutaman kympin casinokokeiluista.
Saatan olla väärässä, mutta hei…
mulle tuli kans samanlaisia fiiliksiä tekstistä… watch out.
Impulssikontrollihäiriö,
Anteeksi että vastaan näin myöhään. Näin jo aiemmin viestisi, ja tajusin jo silloin että olet oikeasti hädässä, ja tässä lopuksi oli kaksi vierasta kommentoimassa törkeästi. Enkä vieläkään päässyt/ saanut aikaiseksi kirjoittaa. Älä välitä noista kahdesta viimeisestä “trolli”-kirjoituksesta". Ne ovat varmaan ihmisiltä, jotka pelaavat/ ovat pelanneet huomattavasti enemmän, ovat katkeroituneet eivätkä enää muista tai tajua sitä alkutilannetta, jolloin kaikki vielä on hyvin… Tai eivät muista omaa nuoruuttaan idealismineen… Sitä aikaa, jolloin jokainen virhe on kuolemanvakava. … Muuten 30 vuotta sen jälkeenkin se rahan häviäminen on edelleen vakavaa ja raskasta.
Sinun tilanne on hyvä vielä. Et ole velkaantunut. Ota iisisti. Älä pelaa. Uskalla kirjoittaa vielä. Peluurin kautta saat myös pääsyn päihdelinkin suljetulle sivustolle, jonne vieraat eivät pääse kommentoimaan asiattomuuksia. Se voisi olla hyvä vaihtoehto, jos täällä törkeillään/nillitetään turhia. Eli soita peluuriin.
“Ahdistuneisuushäiriö, eristäytyminen, pako todellisuutta “voisipa vain nukkua ja elää unessa”, en jaksa enkä halua lähteä muiden ihmisten pariin” - ja jos jäät neljän seinän sisälle yksin, se vain pahenee.
Mutta kun lähdet ja olet muiden parissa, teet normaaleja asioita, mitä se kenelläkään onkaan, olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa… silloin elät ja olet onnellisempi.
On niin helppoa kirjoittaa näin, vaikka itselleni on iso kynnys lähteä, mutta aina kun sen olen tehnyt olen ollut aika tyytyväinen ( lukuunottamatta jotain epäonnisia influenssabussikyytejä tartuntoineen) . Ihminen on sosiaalinen otus eikä ole hyvä olla yksin!
Varmaan jokainen voi samaistua aloittajan kirjoitukseen, jos muistelee oman “peliuransa” alkua. Taisin itsekin jo tajuta kuukauden pelaamisen jälkeen, että eihän tässä ole mitään järkeä ja ensimmäiset häviöt otin todella raskaasti kun niitä voittoja ei enää tullutkaan. Jostain kumman syystä pelaaminen on vain jatkunut näihin päiviin asti. Todella hyvä asia, että aloittaja on havahtunut tähän asiaan jo noin nopeasti, toivottavasti hän saa pelaamisen loppumaan, vielä kun mitään suurempaa vahinkoa ei ole syntynyt. Ihmettelin kanssa miks häntä pidettäisiin trollina.
