Olenko kaksinaismoralistinen

Olenko kaksinaismoralistinen ja tekopyhä ihminen, jos hyväksyn satunnaiset nokat joskus tilanteen tullessa eteen mutta en edes (hyvin) satunnaista piikittämistä? Mitkä ovat teidän ajatuksianne asiasta.

^ Ei tuo nyt kovin pahalta kaksinaismoralismilta kuulosta. Onhan I.V. -käytössä aina omat riskinsä, satunnaisessakin, ja monesti(Ei tietenkään välttämättä ja monikin on saanut narkattua itsensä aivan tärviölle, vaikkei ole koskaan suoniaan ronkkinut) piikittäminen kertoo siitä, että isoa mäkeä aletaan laskea kiihtyvää vauhtia. Satunnaiset nokat joskus tilanteen tullessa eteen jo kertonee siitä, ettet ihan hirveän innoissasi ole huumeiden käytöstä yleensäkään. Lopulta se on ihan ihmisen oma asia, mitä hyväksyy ja mihin vetää rajansa, eikä siihen muiden hyväksyntää tarvitse kysellä(No, ei ainakaan tällaisissa jutuissa). Ränninarkkareille(tai kenelle vain, kenen toiminnasta ei diggaile) saarnaaminen tai yritys muuttaa toista ihmistä on toki varsin tarpeetonta.

En tiedä oletko. Tuossa menee vain sinulla raja. Olen itse miettinyt ihan samaa. Itse en näe tarvetta siihen ja jos näkisin heräisi päässä kysymys, että missähän sitä tässä mennään. Toisaalta sehän on teknisesti vain yksi tapa tuoda kemikaali kehoon. IV:ssä kyllä haetaan jo sellaista hittiä, sen mitä asiasta tajuan, että laittaa miettimään onko käyttö enää hallinnassa. Varmaan myös riskit omalle terveydelle ovat korkeammat. Henkilökohtaisesti vakaa aikomus pysytellä tästä tavasta erossa.