kirjauduin tänne tänään. havahduin, koska rakas ystäväni kertoi olevansa huolissaan juomisestani. ystäväni piti minulle hyväntahtoisen puhuttelun. hän itki. olen 54, ystäväni on 75 v. olen juonut koko elämäni, aivan teini-iästä lähtien. en ole koskaan kieltänyt ongelmajuomistani. olin “vain” 23-vuotias kun muistan menneeni terveyskeskukseen kertoakseni että juon liikaa - mitä tehdä? en saanut apua, lääkäri naurahti kiusaantuneena ja sanoi: nyt reipastut tyttö hyvä ja nautit nuoruudestasi. olen lukenut lukemattoman määrän kirjallisuutta alkoholismista. ja aina samalla juonut. alkoholismini käyttäytyy siten, kuten kaiketi useimmilla meistä, että välillä oireilen lievemmin (en juo), välillä juomisen määrät sekä kerrat tiheentyvät. eli hyvää kautta seuraa aina huono kausi, huonoa parempi kausi, ns. ryhdistäytyminen. kierre on jatkuva.
en ole koskaan saavuttanut niin kutsuttua pohjaa. en ole saanut potkuja töistä, en ollut putkassa, en ole koskaan joutunut ottamaan krapularyyppyä. en milloinkaan jatka juomista yhden ryyppyillan jälkeen, kiitos fysiikkani, mikä ei yksiselitteisesti siedä alkoholilastia, ei edes yhtä kaljaa, ryyppyillan jälkeen. krapulassa syön pitsaa, kaikkea epäterveellistä. vaan ei kestä kuin viikko, nyt kesällä vain 3-4 päivää, kun juon taas. kuten todettu, kierre on huolestuttava. aivan kamala. tämä on elämäntapa. juo, syö, juo. krapulapäivinä siivoan kotiani, pesen pyykkiä, vastaan meileihin, maksan laskuja, tiskaan, imuroin, suoritan. tällaista kutsutaan katumusharjoitukseksi, eikö. ja jälleen kuluu siis muutama päivä, kunnes juon taas. sama toistuu ja toistuu. elämä on vaikeaa, vastoinkäymiset varmoja, juo tai ei, mutta juodessa kaikki on monin kerroin vaikeampaa. pettymysten sietokyky alenee. koska paikkaan ne juomisella. ilo latistuu, koska juhlin iloa viinillä. ei auta että myöntää alkoholisminsa. olen totisesti myöntänyt sen, kuten kirjoitin, aika nuorena. en tiedä kuinka vanhaksi pitää elää jotta osaisin tehdä jotakin tiedolleni. myöntäminen, toteaminen, ei riitä. äh, toivotonta. ei muuta tällä kertaa. voimia kaikille!
Tuo on ainakin omasta mielestäni tosi hyvä juttu. Ei siellä ole muuta nähtävää kuin lisää ahdistusta, masennusta, särkyä, toivottomuutta, persoonallisuuden muuttumista jne. Lisäksi itsetuhoisuus kasvaa rajusti. Sanoisinpa lähipiiristäni, että pohjalla käymisen selviytymismahdollisuus on alle 50%. 
Kai siellä jotkut ihmiset kokee sitten sen valaistumisen kun selviävät siitä viikatemiehen tiukasta otteesta jokseenkin ehjin nahoin. 
Eli kannattaa ehdottomasti ainakin pitää se asenne ettei pohjalle mene ja kannustaa itseään kaikin tavoin terveempiin elämäntapoihin.
Tervetuloa plinkkiin IngaM!
Minä olen ikäisesi nainen, joka raitistui reilut kolme ja puoli vuotta sitten. Minulla oli asunto, työpaikka ja luottotiedot tallella ja maksa-arvot kunnossa (ja on edelleen), mutta silti kohtasin silloin ‘pohjani’, sen pisteen jossa lopettamishalu vei voiton päihtymisen halusta. Toisilla pohja löytyy vasta haudasta, onneksi minä havahduin aikaisemmin. Itse käsitän ‘pohjakosketuksella’ sitä, että juomatonta viinaa ei enää ole jäljellä.
Mitä oikeasti itse haluat? Haluatko vähentää juomista vai lopettaa juomisen?
Moikka! Mulla vähän erilainen tausta, jouduin siis onnettomuuden seurauksena lääkekoukkuun. Kyllä myös alko maistui nuorempana. Ei multakaan ihan kaikki mennyt, työt ja koulujutut sujuivat, ulospäin kaikki näytti jopa “hyvältä”. Itseni arvostus kylläkin meni ja henkisesti kävin pohjalla, meinasin jo pahimmassa vaiheessa tappaa itseni.
Tiedät varmaan itsekin, mikä on meidän kaltaisilla addiktoituvilla ihmisillä ainoa ratkaisu. Lopettaa, vaikka se pelottaakin. Ja voit kyllä addiktoitua vaikka urheiluun tai kulttuuriin, mutta päihteet vie meidät vain hautaan ennen aikojaan.
Ei ole myöhäistä. Mene A-klinikalle, sieltä saat varmasti apua ja tukea! Vai oletko kenties käynytkin siis jo? Ja aa:han. Näin raittiina on ihana taas tuntea! Iloa, surua, elää täysillä! Raitistuminen on kivinen tie, mutta pystyt siihen, niin kuin moni muukin. Ei sussa ole mitään sellaista, mikä sen estäisi. Pelottavaa raitistuminen on, mutta 100% kannattavaa. Täällä me tsempataan sua!