Tuollaisia tabujamulla on kaapissa, viime syyskuussa määrättyjä…silloin en niin mietinyty mitä ne ovat…mutta onko teillä muilla kokemusta kyseisestä tabletista?
^ ovatko ne sinullekin yrittäneet neuroleptejä syöttää? Muistaakseni sinullahan oli vain viinan kanssa ongelmia.
Käyttäisin itse kyseistä tuotetta vain akuutin psykoosin katkaisuun.
Selincro 18mg on myös koitettu syöttää… toimi jopa niin hyvin että juomaputki “lyheni” normaalista 9päivästä 6:teen päivään… kävin tuossa ekaa kertaa kokemassa sen millainen on “katkaisuasema”
No toimiihan se jollakin. Sitä on täällä haukuttu, mutta kannattaa kaikki mahdollinen kokeilla oli sairaus mikä tahansa, olen sitä mieltä. Sehän lyheni 1/3 osalla, positiivista. 
^ Siis mitä vittua?! Kaikkea kannattaa kokeilla, oli sairaus mikä tahansa 
? Mä en välttämättä lähtisi kokeilemaan olantsapiinia esim. jalkasienen hoitoon, vaikka se ehkä saattaisi jollakulla siihenkin auttaa. Kokeile ihmeessä itse sen masennuksesi hoitoon olantsapiinia, jollet ole vielä kokeillut. Ainakin huomaat sen, että 25 mg:n Ketipinorit ovat suoranaisia piristeitä tuohon myrkkyyn verrattuna 
. Joillekin skitsofreenikoille tuo on ihan hyvä lääke jatkuvassakin käytössä(Toki monet heistäkin saavat siitä haittavaikutuksia, mutta hyödyt painavat vaakakupissa enemmän) ja pahan akuutin psykoosin katkaisuun tuo myös saattaa olla paikallaan, joten en tuota hullunpilleriä nyt aivan tyystin olisi markkinoilta vetämässä, mutta sitä ei missään tapauksessa pidä käyttää, kuin todelliseen tarpeeseen, eli noihin yllämainitsemiini juttuihin.
Kale, jos ongelmasi on edelleen “vain” alkoholismi, etkä onnistunut itseäsi ihan psykoosiin juopottelemaan, niin älä nyt helvetissä olantsapiinia syö.
Ja sori vain mun aamukiukutteluni. Älä ota henkilökohtaisesti, Lucrezia.
Meikäläiselle riitti epävakaa persoonallisuus"häiriö" syyksi määrätä Olanzapin 7,5mg. Nyt se on tosin vaihdettu Risperidoniiin… ja kaikki hoitajat klinikalla huutavat samassa kuorossa että lääke on määrätty minulle painavista syistä, ja se tulee ottaa joka päivä!
Psykoosilääkkeitä epävakaaseen mieleeen? Mitä hittoa?
Musta tuntuu yhä enemmän siltä, että suurin osa noita lääkkeitä määräävistä lääkäreistä on ihan totaalisen kujalla niiden todellisesta käyttötarkoituksesta sekä niiden huomattavista haitta ja- sivuvaikutuksista niillekin ihmisille, jotka noita leptejä ihan oikeasti tarvitsevat. Koko lääkärin koulutuskaan ei myöskään varsinaisesti kannusta kriittiseen ajatteluun ja omakohtaiseen asioiden prosessointiin 
Huoh, ei näköjään pitäisi kirjottaa nopeita aamuviestejä ennen lähtöä. En todellakaan tarkoittanut että Kalen pitäisi kokeilla sitä olantsapiinia. Vaan että kun kerran Selincro lyhensi juomista, eli siitä oli apua niin sitä kannattaa jatkaa jos haitat eivät ole sietämättömät.
Kai sä Winston oikeasti ymmärsit, että tarkoitin siihen sairauteen sopivia lääkkeitä kannattaa ainakin kokeilla, mihin ne on tarkoitettu? Jos niitä tarjotaan. Jos eivät sovi, ne voi lopettaa. En kai mä nyt vittu tarkoittanut että psykoosilääkkeitä kannattaa kokeilla jalkasieneen tai muuta vastaavaa, sori en ole niin retarded vielä.
Mulle ei kuule ole olantsapiinia koskaan tarjottu, eikä varmasti tarjotakaan, koska Ketipinor oli mulle jo ihan liikaa. Ja tossa tapauksessa ymmärtäisin olla kokeilematta jos tarjottaisiin, kun tiedän etteivät neuroleptit mulle sovi tai ole ratkaisu masennukseni hoitoon.
Muuten ihan offina: Suosittelen ihmisiä kysymään lääkäriltä, että minkälainen lääke se on ennen kun vastaanottavat reseptin. Ja lääkärit tuppaa vähättelemään haittoja, mutta ennen kun sen ostaa apteekista niin kannattaa kysyä: Että mikäs vitun troppi tämä on? Vähän järkeä peliin. Ei kai kukaan osta jotain epämääräistä ruokaakaan syödäkseen, jos ei yhtään tiedä mitä se on? Varsinkin nyt neuroleptien voittokaudella kun niitä tarjoillaan kaikille, niin hyvä on tunnistaa mitä paskaa sitä nyt tarjotaan, jos kyse ei ole akuutista psykoosista.
Välillä vaan ihmetyttää tää tietämättömyys internetin aikakaudella, kun kaiken voi googlata ja lukea edes vähän tietoa lääkkeestä. 
Sori Winston jos viesti oli kärkäs, mutta en voinut tajuta että se käsitetään noin väärin… Pistän aiemman viestin myös aamukooman ja kiireen piikkiin.
^ Aaa, viittasit siis Selicroon 
. Joo, en tainnut olla minäkään ihan hereillä 
. Ja tosiaan, myönnän, että mulla oli vähän kiukutteluvaihde päällä tuossa aamulla, joten sillä heittelin tuollaisia jalkasienikärjistyksiä, eli pahoitteluni vielä kärkkäänsävyisestä kirjoituksestani.
ÄÄh… nou worries . Me vitun aamukoomaajat 
^ Aamukoomaajat ihan ilman leptejäkin .
Mä en tiedä, mistä helvetistä tämä leptivillitys on saanut alkunsa, kun niitä tuputetaan ensimmäisinä lääkkeinä joka helvetin vaivaan, joiden hoitamiseen ne eivät sovellu alkuunkaan 
. Lääkärit ovat toki usein melko tietämättömiä lääkitysasioista, jos verrataan esim. farmaseutin koulutuksen saaneisiin ihmisiin, mutta luulisi, että ne lekuritkin nyt olisivat saaneet jo tähän mennessä aika paljon palautetta ihmisiltä leptien haittavaikutuksista . Lepteille on aikansa ja paikkansa, mutta esim. masennuspotilaalla ne usein vain pahentavat oloa ja jos toisaalla on koko ajan tarkoituksena saada ihmiset toimintakykyisiksi ja mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, niin mitä vitun järkeä on sitten samaan aikaan pumpata heihin lääkkeitä, jotka vievät lopunkin toimintakyvyn ja elämänhalun ja pahimmassa tapauksessa vammauttavat ihmisen pysyvästi 
. En tajua! Voisiko joku selittää?!
“No mut kato ne ei aiheuta riippuvuutta eikä niistä tuu mitään euforisia sivuvaikutuksia.”
Tuo näyttää nykyään olevan lekureille se tärkein asia (vaikka tuo riippuvuusväite ei pidä edes paikkaansa).
Siis se on oikeasti joku uusi ohjeistus lääkäreille. Vanhemmat ja kokeneemmat lääkärit ja erityislääkäreistä osa osaa vielä ajatella omilla aivoillaan, eikä ole vielä aivopesty tohon putkiajatteluun, että Ketipinor on ensisijainen lääke kaikkeen mielenterveyteen liittyvään ja toki myös unettomuuteen. Orion varmaan tarjoaa vähän kakkukahveja vielä päälle ja lääke-edustaja mainostaa kuinka hyvä ja haitaton lääke Ketipinor on kaikkiin mahdollisiin vaivoihin unettomuudesta ummetukseen. Näin se homma vaan menee ja se on niin helvetin perseestä kun olla voi.
Jos terveyskeskuksen potilaalle ei Ketipinor sovi, niin sitten tarjotaan mirtatsapiinia, jos se ei sovi niin olkoon ilman perkele, mitäs on niin hankala.
Minulla taustana bentsoriippuvuus ja alkoholiongelma. Pitkittynyt vaikea tai keskivaikea masennus ja noin 7 vuotta kestänyt ahdistus ja paniikkihäiriö.
Olin tuossa vuoden 2017 ensimmäiset 3 kuukautta hieman vaihdellen 300-600mg opamoxia päivässä+ päälle vielä itse hommaamani xanorit ja sirdaludit. Rankka jakso alkoi alkukeväästä 2016. Syksyn 2016 käytin lähes päivittäin opamoxia, xanoria, imovanea, sirdaludia, diatsepaamia, risolidia, tenoxia ja alkoholia sekaisin ahdistukseen ja pelkotiloihin. Tämän päälle 200mg sertraliinia ja mirtatsapiiniä iltaisin unen saantiin.
Jakso katkesi, tai ainakin parani loppuvuodesta 2016 ja pidin pari viikkoa taukoa alkoholista ja otin lääkkeitä lääkärin määräysten mukaisesti. Siinä tuli samaan aikaan vielä ero ja muutto 600km päähän. Yhden yön vietin suljetulla osastolla omasta pyynnöstä ja seuraavana päivänä lääkäri kirjasi minut ulos, joka oli täysin oikea päätös.
2017 puolella olin tietenkin edelleen aika pahasti bentsoihin koukussa ja alkoholiakin meni kyytipoikana. Asiaa auttoi hieman vanhuuden höperö yksityinen psykiatri, joka minulle määräsi 50mg ja 30mg opamoxeja pelkällä soitolla. Usein kävi niin, että apteekeilla ei näitä 50mg purkkeja ollut ja jouduin soittamaan uudestaan ja pyytämään seuraavaan apteekkiin ja sitten taas uudestaan ja pyytää 30mg 100 pakkauksia. Lääkäri unohti sitten aina poistaa nuo jo aikaisemmin määräämänsä, jolloin olin tilanteessa, että kotona oli jatkuvasti vähintään 3000mg oksatsepaamia saatavilla. Riippuvaisena en lääkärin virheitä korjannut.
2017 helmikuun alussa olin kuitenkin jo vapaaehtoisesti ilmoittautunut paikallisen A-klinikan asiakkaaksi. Alusta asti sain hyvää hoitoa, joka edelleen jatkuu ainakin psykoterapeutin puolelta. Ongelma minulla hieman on kuitenkin ollut se, että koen olevani enemmän psyykkisestä syystä hoidossa, kuin riippuvuuksista johtuvista syistä. Välillä pitää itseni takoa asiaa kalloon, että olen myös riippuvainen.
Maaliskuun lopussa oltiin sovittu, että siirryn rivatrilillä vierottautumaan bentsoista. Siinä tuli pieni väärinkäsitys, että koska siihen klonatsepaamiin siirrytään. Olin Lapissa lomalla ja luulin, että siirryn Rivaan heti, kun opamoxit loppuvat. Olin sitte siellä Kolarissa apteekissa ja eihän siellä mitään ollut. Soitto A-klinikan lääkärille. Pienet nuhteet vaihdettiin kumminkin puolin ja lääkäri antoi vielä mulle yhen 50mgx30 purkin ja sillä piti pärjätä 7pv. Riippuvuuttani saattaa kuvastaa se, että olin silti vähän hädässä, että miten vitussa pärjään 200mg/pv. Onneksi oli loma ja Lappikin auttoi rauhallisuudellaan.
Tämän jälkeen sitten aloitettiin vähennyskuuri erittäin hitaalla aikataululla. 6mg rivatrilia päivässä oli aloitusannos. Tulihan siinä kaikennäköistä jalkojen pettämistä alta ja kaatuilua stockmannilla sun muualla kaupungilla vaikka mitään en ollut muuta ottanut. Ambulanssinkin soitin kerran kotipihaan kun en ylös meinannut päästä (olin silloin 27v normaalipainoinen mies). Olin jotenkin ajatellut, että 6mg rivat korvaa tuon mun jopa 600mg/pv opamoxit. Myöhemmin tajusin, että kaatumiset taisivat johtua tuosta seinään lääkkeen vaihtamisesta ja annosten pienentämisestä.
Tällä hetkellä tilanne 1,5mg rivatrilia päivässä. 50mg sertraliinia (lopetuksessa), melatoniinia ja mirtatsapiinia unen saantiin. Alkoholia 2-5pv viikossa.
Pahoittelut erittäin pitkästä taustoitukselta. Toivon tällä saavani jotain mahdollisesti asiantuntevampia vastauksia viestilleni.
Nyt ollut siis jo noin 6kk sitten alkanutta ahdistuksen ja paniikin asteittaista lisääntymistä siihen pisteeseen, että 2kk ajan asiasta tuolla A-klinikalla juteltu. Tällä hetkellä en jaksa tilannetta enää. En tahtoisi alkoholia käyttää. Työpäivien jälkeen olen niin loppu, etten enää kestä tätä ratkaisua, että alkoholilla saa hetkeksi rauhaa. A-klinikalla on hankalaa saada tähän tilanteeseen mitään bentsoja tai muuta riippuvuutta aiheuttavaa. Itse olen liian kiltti luonteeltani, enkä ole oloani ja omia toiveitani lääkärille kehdannut sanoa tiukasti, kun en halua tuottaa hänelle pettymystä.
Nyt olen mielestäni saanut hänet ymmärtämään tilanteeni ja mitä toivon lääkitykseltä (vähintään 2mg xanoria töiden jälkeen, jotta rauhoittuisin). Meillä oli tässä kokeilujakso (2vk), joissa oli rivan lisäksi opamoxia yhteensä 30mgx30 jaettuna eri päiville asteittaisen vähennyksen kanssa. Tarkoitus oli itselläni muutenkin olla alkoholittomalla tuo ajanjakso, mutta lääkäri vaati antabuksen rinnalle ja tietysti tähän suostuin, kun näin oli muutenkin tarkoitus. Kyllä se antabus pari kertaa pelasti olla käyttämättä alkoholia, ilman sitä olisin muutamat ottanut, eli sinänsä hyvä lääkäriltä. Hieman kyllä vitutti ku yleensä mulla on jo 2-3 holittoman päivän jälkeen pirteä olo, mutta masennuin enemmän. Mietin, että saattoiko antabuksen noradrenaliinin tuotantoa vähentävä mekanismi tämän aiheuttaa.
No joka tapauksessa tänään lääkärin kanssa juteltuani rivatril nousi kahteen milligrammaan päivässä 1,5 sijaan ja kun sanoin, että en mä tommosella pikku nostolla mitään tee, niin kyytipojaksi tarjosi Olanzapin 5mg ohjeella ”1-2 tablettia 1-2 kertaa päivässä vaikeaan ahdistukseen ja unta parantamaan”. Kerroin kyllä, että mulla ei aikanaan ketipinorikaan aiheuttanut muuta kuin harmia. Käski myös olla lukematta pakkausselostetta, mikä minun kohdallani ja varmaan monen muunkin kohdalla on välillä ihan järkeväkin neuvo. Mietin vaan, että mitä vittua mä teen jollain psykoosilääkkeellä? En ole koskaan psykoosissa ollut?
Ajatuksia?
Täyttä skeidaa. Heitä roskiin, tai tietysti jos haluat lihoa runsaasti käyttää inva taksia ja syödä itsesi hengiltä ja työntää diabetes ruiskua kehoosi ja nukkua koko elämäsi pois, niin ole hyvä vain.
Tosin jos kärsii psykoosista niin mielestäni jopa vanhat neuroleptit ovat parempi ratkaisu kun nämä uuden polven myrkyt. Akatisiaa ne usein aiheuttavat (levottomat jalat) mutta sitäkin sivuvaikutusta voidaan hoitaa bentsoilla ja Parkinson lääkityksellä, ehkä jopa beetasalpaajilla (Propral). 