Oiskohan nyt aika katsoa peiliin?

Hei vaan kanssakulkijat. Aika rankka kesä takana joka lähti jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä aivan käsistä. Nyt on rahat juotu, työpaikat menetetty ja ellei tästä ala saamaan tolkkua koko elämän uudelleen järjestelyyn, ni kohta heittää muijakin pihalle ellei nyt luoja suo ennen sitä jotain helpottavampaa. Paska fiilis ja siks kirjoiteltava jonnekin ja tää nyt sattui olemaan sellainen tässä kohtaa. Jospa huomenna aloittaisi jaffalla niin kuin jokainen aamu, mut jättäis ne keskioluset vihdoinkin rauhaan… tää puolen vuoden rääkki on vetäny ihan depikseen ja en tiiä olenko menettänyt kaverini tahalleen vai ovatko he hylänneet mut, silläkään ei tunnu olevan enää merkitystä koska juon mielelläni yksin ja omassa rauhassa. Aika sairasta…

Mites toi nimimerkki vaihdetaan ku sen piti olla otsikko?

Tai no toi on oikeastaan aika hyvä, sillä seuraavaks on rapujuhlat (ei harrasteta), sit pikkujoulut, joulupyhät ja uusvuosi. Siinähän niitä on syitä ottaa enemmän tai vähemmän. Tai no syitä löytyy aina, ei se siitä ole kiinni. Huvittava vaan toi mun nicci, mut menkööt sillä. Tähtäimessä kirjoittaa tänne huomenna, et ensimmäinen selvä päivä takana pitkään aikaan…! Toivossa on hyvä elää. Olen käynyt kokeilemassa AA-palaverejakin, mut jotenki en tunne kuuluvani porukkaan? Siks haen apua näin itselääkityksellä sisältäen 2-suuntaisen diaknoosin ja paperit kohti työkyvyttömyyseläkettä. 45 vuotiaana? Voihan vee mä sanon, mut on tästä ennenkin noustu…tosin siitä on jo aikaa.

Ehtoota ppot!

…ton nimimerkin vaihto käy ainoastaan ylläpitäjien kautta…mut toihan on ihan hyvä…lyhhennettäköön se siis vaikka noin.

Sun teksti ja tilanne nyt oli monelta osin kuin omani keväällä… lähes kaikkea oli koetettu raitistumisen vuoksi,mutta aina meni mönkään…ja tilanne oli loppupeleissä, kuten sinulla nyt…eli tehtävä pakosti muutos elämälle ja toiminnalle itse… tai sitten se muuttuu aika rajusti huonommaksi muiden puolesta…

Täytyypä nyt sanoa, Että onneks aloin toimia itse… ja vaikka se on välillä ottanut todella koville…niin kyllä on kannattanut… ja näin aion jatkaa edelleenkin.

…apukeinoja on paljon saatavilla…niiatä vain valitsemaan itselleen sopivimmat… mutta se tärkein, eli täydellinen oma halu muutokselle täytyy löytyä itsestään…ilman sitä on aika mahdotonta onnistua…

…sen kuvan viestistäsi sain, että taidat ihan tosissasi olla kyllästynyt elämäntapaan ja elämän kulkuun alkoholin ympärillä…?.. siitä on hyvä lähteä… rankka mutta kova tie edessä…mutta todellakin palkitseva…

Tervetuloa porukkaan.

Kiitos vastauksestasi Metsien mies. Sain vaihdettua nimimerkinkin koska tarkoitus olisi alkaa pitämään tän kautta yhteyksiä kanssaihmisiin, samoja juttuja kokeneisiin ja niistä selvinneisiin.

Eli seilailen nyt sitten kaikkien teidän tarinoita ja selviytymisiä toivoen itselleni samaa, eli rauhaa ja rakkautta. Paljoa siitä ei ole jäljellä, mut pienestä kipinästäkin voi saada lämmön ja läheisyyden takaisin.

Tsemppiä valitsemallesi tielle!

…siinä vaiheessa kun tajuaa ettei entisellään voi toimintaa jatkaa, ei ole vaihtoehtoa kuin muuttaa kulkua…

… tänne kirjoittelu ja muiden juttujen lueskelu on ollut ainakin itselle suurena apuna raitistumisessa, jota olen työstänyt pääosin itse. …tältä on hyvä poimia työkaluja, apukeinoja ja toimintamalleja, jotka sopivat itselle…eli tervetuloa porukkaan siis!

juomisen jatkuessa sairaus pahenee ja vaikeuksilla on taipumus kasvaa ja lisääntyä.
Hyvä kun kirjoitat tänne, Vertaistukena tämä toimii molempiin suuntiin.

Tänään et ole yksin

Se on pahentunut jo niin, et kuvittelen olevani täysin valmis mihin tahansa, tarviin vaan sen annoksen et keho alkaa toimimaan. On käyty A-klinikat, Katkolla neljästi, aa-palavereissa jne. Silti huomaan jatkuvasti vain yhden tärkeimmistä seikoista mikä auttaa jaksamaan eteenpäin. Alkoholi.

Moi Seilaaja, tervetuloa ja tsemppiä! Mulla on myös 2-suuntainen mielialahäiriö, ollut teini-iästä asti. Tunnistan että alkoholinkäyttö on liittynyt masennusjaksoihin. Olin välillä raitis 2 vuotta, sitten alkoi “kohtuukäyttö” josta mentiin nopeasti ongelmiin. Viime vuodesta lähtien ollut täysin raitis. Raittiudessa apuna on ollut Antabus, P-linkki, alkoholiaiheisen kirjallisuuden lukeminen, parisuhde, kevyt työ…AA:ssa kävin muutaman kerran, mutta kaipaan aktiivisempaa vuoropuhelua.

Nykyisin raittius menee jo omalla painollaan. Olen jälleen vaikeasti masentunut eivätkä kokeilut lääkehoidot ole auttaneet. Muut asiat kuitenkin ovat paremmin: ei tule tuhlattua rahaa, riideltyä, kadotettua/rikottua tavaroita tai nolattua itseään. Tulen alkoholista impulsiiviseksi, aggressiiviseksi ja itsetuhoiseksi, joten mikään masennuslääke se ei ole. Pidän yllä toivoa onnellisemmista ajoista.