off-topic EVM, ERVV ja ERVM

Hyvä kirjoitus, huomenna on mielenosoitus stadissa tätä vastaan, mutta asia on jo päätetty Jutan sopparissa…
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=7&id=4088 Linkki mielenosoituksesta… Prkl ku ei ole muutamaa kybää lähteä… Adressikin toki löytyy, mutta kuka järjen jättiläiset pysäyttäisivät?!? Asia käsitellään 19.6 eduskunnassa joten pääsemme pohjattomaan maksukuiluun… o/

EVM - suunnaton huijaus vai Euroopan pelastus?

Suomi on liittymässä heinäkuussa perustettavaan Euroopan vakausmekanismiin. Liittymistä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa. Mistä EVM:ssä on kysymys? Ja onko siihen liittyminen Suomen etujen mukaista?

                                                                        .

Helena Eronen
22.5.2012, Verkkomedia.org

EVM eli Euroopan vakausmekanismi perustetaan reilun kuukauden kuluttua, heinäkuun 2012 alussa. Myöskin Suomi on menossa mukaan, jos eduskunta antaa jäsenyydelle siunauksen (ja kun kyse on hallituksen esityksestä, niin toki eduskunta silloin siunauksensa antaa, koska ryhmäkuri menee kaiken muun yli).

Valitettavasti EVM ei ole saanut mediassa sitä näkyvyyttä, jonka se ansaitsisi ja kun suomalaisten päät on jo sekaisin kaikista ERVV:stä, ERVM:stä, takauksista ja vakuuksista, ajattelin hallituksen esityksen ja EVM-sopimuksen lueskeltuani jakaa muistiin kirjaamani asiat.

EVM lyhyesti:

EVM on anonyymi, monikansallinen, syytesuojettu osakeyhtiö, jolle Suomi on sitoutunut maksamaan 12,6 miljardia euroa ilman mitään vastinetta.

EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa vuonna 2012 ja sen on tarkoitus korvata nykyiset väliaikaisjärjestelyt ERVV ja ERVM heinäkuussa 2013. EVM:n tavoitteena on kriisien ennaltaehkäisy sekä rahoitus- ja velkakriisien todennäköisyyden alentaminen tulevaisuudessa. Eduskunnan päätös EVM:n jäsenyydestä tehdään viimeistään kesäkuun lopulla.

EVM:n toiminta:

Kuten muutkin rahoituslaitokset, EVM toimii oman pääoman varassa, toisin kuin ERVV, joka toimii jäsenvaltioidensa takaamien lainojen turvin. Ero on siis se, että ERVV on rahoittanut toimintansa lainarahalla ja lainojen takaajina ovat toimineet jäsenvaltiot (esim. Suomi), kun taas EVM toimii omalla pääomalla, jonka maksavat jäsenvaltiot pääomana EVM:lle.

Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Suomi maksaa osakepääomaa (1,43792 mrd. €) kerralla heti EVM:n toiminnan alkaessa heinäkuun 2012 alussa (varattu ensimmäisen lisätalousravioon 2012. Lisätalousarvion lopussa on todellakin maininta tästä summasta) ja EVM-sopimuksen mukaisesti Suomi sitoutuu noin 11,14 miljardin euron suuruisen vaadittaessa maksettavan osakepääoman maksamiseen siinä tapauksessa, että EVM muutoin tulisi maksukyvyttömäksi tai vararahasto ja maksettu osakepääoma eivät riitä tappioiden kattamiseen (käytännössä tämä tulisi vastaan esim. tilanteessa, jossa Espanja tai Italia tarvitsisivat apua). Koska tuon 11,14 mrd. euron maksaminen on epävarmaa, sitä ei ole varattu mihinkään budjettiin, koska sen tarpeeseen vaikuttaa paljolti euroalueen vakaus ja kehittyminen.

Hallituksen esityksessä todetaan, ettei tuo 11,14 mrd. euroa ole kuitenkaan mikään erikoisen suuri summa, koska se vastaa vajaata 5 prosenttia Suomen BKT:sta, mutta kuitenkaan siinä ei oteta huomioon sitä, että tilanteessa, jossa Euroopan talous on niin huonossa kunnossa, että EVM tarvitsisi käyttöönsä tuollaisia suuria osakepääomia, ei voida olettaa, että Suomen BKT olisi sillä tasolla jolla se nyt on.

Heinäkuun alussa maksettava 1,44 mrd. euroa maksetaan kerralla, vaikka muut jäsenvaltiot maksavat sen monessa erässä niin, että kaksi ensimmäistä erää maksetaan vuonna 2012, kolmas 2013 ja neljäs 2014. Jos EVM:n etu vaatii, voidaan pääoman maksamisen aikataulua nopeuttaa. Tuo ei kuitenkaan siis koske Suomea, koska Jutta neuvotteli meille hyvän diilin ja Suomi maksaa peruspääomansa kerralla. Tämä mm. siksi, että Suomi saa lainaa halvalla.

EVM:n jäsenvaltiot joutuvat osallistumaan EVM:n peruspääomaan vaikka olisikin tukea saava taho. Tähän voidaan jotain helpotuksia myöntää, mutta huomattavaa on kuitenkin se, että esim. Kreikan jakoperusteinen prosenttiosuus on 2,8% ja vaikkapa Espanjan 11,9%, kun Suomen osuus on 1,79%. Kyse on siis valtavista summista ja herää kysymys, mistä esim. Kreikka tai Espanja pääomansa repii.

Organisaatio:

EVM:llä on osakeyhtiön tapaan hallintoneuvosto ja johtokunta sekä toimitusjohtaja ja muu tarvittava henkilöstö. Kukin EVM:n jäsen (valtio) nimittää hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen. Hallintoneuvosto päättää puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Heidät valitaan kerralla kahden vuoden kaudeksi. Hallintoneuvosto nimittää myöskin toimitusjohtajan, jonka toimikausi on viisi vuotta.

EVM:n koti- ja päätoimipaikka on Luxenburgissa, mutta se voi perustaa yhteystoimiston Brysseliin. EVM:lle myönnetään oikeudellisessa asemassa erioikeudet ja -vapaudet kunkin EVM:n jäsenen alueella sekä alueilla, joilla se hoitaa tehtäviään ja joilla sillä on varoja. Siis EVM on täysin vapaa kaikesta ja kaikkien valtioiden laeista tai oikeuskäytännöistä. Sen sijaan EVM on täysimääräinen oikeushenkilö ja se voi mm. hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, tehdä sopimuksia, olla kantajana oikeudenkäynneissä ym.

EVM:n omaisuus, rahoitus ja varat, olivatpahan ne kenen hallussa tahansa, nauttivat oikeudellista koskemattomuutta paitsi jos EVM luopuu koskemattomuudestaan. Lisäksi EVM:n omaisuus, rahoitus ja varat, olivatpa ne missä tahansa tai kenen tahansa hallussa, on vapautettu etsinnästä, takavarikosta, pakkoluovutuksesta ja menetetyksi julkistamisesta aina ja ikuisesti. EVM:n omaisuus, rahoitus ja varat on vapautettava kaikista rajoituksista, sääntelyistä, tarkastuksista ja maksujen keskeytyksistä.

EVM:n arkistot ja kaikki asiakirjat ovat loukkamattomia eli salaisia, samoin EVM:n tilat.

Hallintoneuvston ja johtokunnan jäsenet sekä entiset jäsenet, koko henkilöstö ym. eivät saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja (mikä loukkaa tiedonsaannin rajoituksineen mm. parlamentarismin perussääntöjä). Hallintoneuvoston puheenjohtaja, jäsenet, varajäsenet, johtokunnan jäsenet, varajäsenet, toimitusjohtaja ja muut henkilöstön jäsenet nauttivat oikeudellista koskemattomuutta suorittamiensa virkatehtävien osalta. Toimitusjohtaja voi pidättää (poistaa) kenen tahansa EVM:n henkilöstön jäsenen koskemattomuuden itseään lukuun ottamatta.

Suomessa hallituksen esityksessä on ehdotus, että eduskunta antaisi selityksen, jonka mukaan Suomessa EVM:n antaman täydellisen vastuunvapauden yli menisi kuitenkin perustuslain mukainen ministerivastuu (joka on melko ympäripyöreä…).

EVM varoineen, tuloineen, omaisuuksineen ym. on vapautettu kaikista välittömistä veroista. Lisäksi EVM:n jäsenvaltiot pyrkivät hyvittämään tai maksamaan takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät arvonlisäverot ja muut välilliset verot, kun EVM suorittaa virkakäyttöönsä tarvittavia hankintoja, joiden hinnassa on ALV.

EVM:n maahantuomat, sen virallisen toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömät tavarat on vapautettava kaikista tuontitulleista ja -veroista sekä kaikista tuontikielloista ja -rajoituksista.

EVM:n henkilöstölleen maksamiin palkkoihin ja palkkioihin sovelletaan EVM:n hyväksi tulevaa sisäistä veroa ja palkat ja palkkiot on vapautettava kansallisesta tuloverosta. Lisäksi EVM:n liikkeeseen laskemasta obligaatiosta tai arvopaperista sekä niistä maksettavista koroista tai osingoista ei saa kantaa mitään veroa, olivatpa ne kenen tahansa hallinnassa.

Päätökset tehdään keskinäisellä sopimuksella, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä. Päätöksenteko keskinäisellä sopimuksella edellyttää äänestykseen osallistuvien jäsenten yksimielisyyttä, paitsi kiireellisissä tapauksissa silloin kun EKP ja komissio toteavat, että on pakko tehdä pikainen päätös. Kiireellisissä päätöksissä päätökseen riittää 85 prosentin määräenemmistö annetuista äänistä.

Muussa tapauksessa määräenemmistöpäätös edellyttää 80 prosentin osuutta annetuista äänistä ja yksinkertainen enemmistö enemmistöä annetuista äänistä.

EVM:n hallintoneuvostolla on oikeus milloin tahansa vaatia maksamatonta pääomaa maksettavaksi ja johtokunta voi yksinkertaisella enemmistöllä tehtävällä päätöksellä vaatia maksettavaksi maksamatonta pääomaa silloin kun pääoman määrä supistuu tappioiden kattamisen vuoksi alle tietyn tason, jota hallintoneuvosto voi myöskin muuttaa (:smiley: tämä on aivan älytön kohta). Lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus vaatia maksamattoman peruspääoman maksamista, jos EVM laiminlyö maksuaikataulun mukaisen maksuvelvoitteen velkojilleen tai vajeen kattamiseksi.

Peruspääomaa voidaan muuttaa ja hallintoneuvosto tarkasteleekin säännöllisin väliajoin EVM:n enimmäislainanantokykyä ja peruspääoman riittävyyttä. Hallintoneuvosto voi muuttaa peruspääomaa.

ERVV ja ERVM:

ERVV tulee toimimaan EVM:n rinnalla kesään 2013 asti. ERVV:n 241 miljardin euron varainhankintaohjelmasta on käytössä noin 69 mrd. euroa Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukiohjelmien rahoitusta varten. Suomi on tällä hetkellä takausvastuussa korkoineen ja ylitakauksineen noin 8,2 mrd. euroa.

Lisäksi Suomen valtiolla on laskennallisia vastuita IMF:n ja ERVM:n kautta yhteensä noin 1,2 mrd. euroa

Suomen enimmäistakaussitoumus ERVV:n varainhankinnan pääoman ja sille tulevan ylitakauksen osalta on yhteensä noin 13,974 mrd. euroa, suurimmillaan se voi olla 15,72 mrd. euroa, riippuen laina-ajoista ja koroista. Korkotason nousu ja laina-ajan pidentyminen kasvattavat Suomen vastuita ja päinvastoin. Vaikka EVM:stä tuleekin heinäkuussa 2012 ensisijainen eurokriisin kriisirahoitusväline, voidaan ERVV:tä käyttää hätätilanteessa vielä kesään 2013 saakka, jos EVM:n kapasiteetti ei riitä (ja miksi riittäisi, kun Suomi on ainoa, joka maksaa pääomaosuutensa EVM:n perustamisen yhteydessä). Suomen ERVV-takausvastuiden kasvattaminen edellyttää eduskunnan antamaa hyväksyntää.

IMF:

Suomen keskeinen tavoite on IMF:n mahdollisimman suuri osallistuminen euroalueen velkakriisin hallintaan kustannusten maksimaalisen jaon varmistamiseksi. Siksipä myöskin Suomi on sitoutunut lisäämään IMF:n voimavaroja 150 mrd. eurolla, josta Suomen osuus on 3,76 mrd. euroa. Tuki annettaisiin kahdenvälisten lainojen muodossa.

Me tienataan tällä:

EVM:n maksetulle osakepääomalle kertyy myös tuottoa ja EVM voi maksaa jäsenilleen myös osinkoa, mutta ensisijaisesti tuotoilla kartutetaan ensin vararahastoa, mikä lisää EVM:n tappiopuskuria ja vähentää jäsenvaltioiden tappioriskiä, mistä syystä hallituksen esityksessä katsotaan, että on tärkeää pääomittaa EVM mahdollisimman nopeasti.

Hallituksen esitys kertoo sijoituskoron tuoton olevan oletettavasti (yhden prosentin sijoituskorolla) 800 miljoonaa euroa vuodessa tilanteessa, jossa koko osakepääoma on maksettu. Koko osakepääoma on kuitenkin maksettu EVM:lle vasta vuonna 2014, eikä kukaan tiedä maailman taloustilannetta siinä vaiheessa eli sijoituskorko on silkkaa spekulaatiota.

ERVV:stä Suomi ei tienaa lantin lanttia, koska vaatiessaan vakuuksia ERVV:lle myönnetyille takuille, Suomi luopui paitsi mahdollisista ERVV:n voitoista niin myöskin sitoutui maksamaan EVM:n peruspääoman 1,44 mrd. euroa kerralla. ERVV:n voitot jaetaan siis niin, että muut jäsenvaltiot saavat siitä 60% ja loput maksetaan vakuusjärjestelyissä mukana olleille pankeille.

Riskit:

Vaikka rahoittajavaltioiden tappioita pyritään viimeiseen asti välttämään, ovat riskit merkittäviä ja ne riippuvat ihan täysin tukea saaneiden valtioiden velanhoitokyvystä. Lisäksi ERVV:n toimintaan liittyy operatiivisia riskejä sekä vastapuoli- ja markkinariskejä, joihin tuensaajan maksukyky ei liity mitenkään. Mitä nämä muut riskit ovat, sitä en (vielä) tiedä.

ERVV:n varainhankinnalle annettujen takausten perusteella Suomi voi joutua maksajaksi, jos rahoitustukea saanut valtio ei pysty maksamaan takaisin ERVV:ltä saamiaan lainoja. Tuossa tilanteessa Suomi siis joutuisi maksamaan ERVV:lle takausosuutensa mukaisen määrän, jotta ERVV voi maksaa rahoittajilleen sitoumustensa mukaisesti.

EVM:n riskit eivät poikkea ERVV:n tai IMF:n riskeistä muuten kuin että Suomi antaa rahaa suoraan EVM:n käyttöön. Käytännössä tuo raha on kuitenkin lainarahaa (Suomi lainaa EVM:lle antamansa rahat jostakin, koska tuskinpa nyt tässä aikataulussa enää voidaan reilua miljardia mistään muultakaan ottaa käyttöön, ellei hallituksella sitten satu olemaan jotain salaista idioottirahastoa). ERVV:n kautta on syntynyt ainoastaan takausvastuita, kun taas EVM:lle siirretään ihan puhdasta rahaa. EVM:n velkojan asema on toki ihan hyvä, se tulee ohi muiden velkojien heti IMF:n jälkeen, mutta toisin kuin ERVV:n takauksissa, Suomi ei vaadi EVM-rahoituksen yhteydessä vakuuksia rahoitusosuudelleen.

Jos pahin mahdollinen tapahtuisi ja vastuut realisoituisivat kokonaisuudessaan (esim. euroalueen suuret valtiot ajautuisivat laajamittaiseen velkojen uudelleenjärjestelyyn), olisi vaikutukset globaaleja eikä Suomen maksu- tai lainansaantikyvyn voi olettaa olevan sama kuin esim. nyt. Näin olleen todelliset riskien arvioiminen on erittäin vaikeaa. On selvää, että jos tilanne kärjistyisi äärimmilleen, olisi Suomi rahoittanut EVM:ää koko 12,3 mrd. eurolla, minkä Suomi olisi tehnyt lainarahalla. Suomelle siis jäisi (ja jokatapauksessa jää) tuo 12,3 mrd. euroa velkana maksettavaksi, mutta sen lisäksi Suomella on takaukset ERVV:lle sekä IMF:n ym. rahoitukset, joista aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia.

Eurokriisin vaikutukset ovat olleet Suomessakin jo nyt merkittäviä ja tilanteen kiristyessä entisestään, vaikutukset ovat huomattavia: viennin ja kysynnän romahtaminen, kokonaistuotannon supistuminen, yrityksen rahoituksen saatavuuden heikentyminen, kotitalouksien ja yritysten kulutus- ja investointipäätöksien lykkääntyminen…

Koska Euroopan taloustilanne on nyt hyvin vaikea ja ennustettavuus hankalaa. Suomen tavoitteena kriisinhallintaan liittyen on Suomen talouskasvu ja valtion rahoitusaseman turvaaminen, mutta on hyvin epävarmaa, onko hallitus onnistumassa edes osittain tavoitteissaan.

Hallituksen esityksessä kerrotaankin, että koko kriisinhallintamekanismien rahoituskapasiteetin käyttöönotosta realisoituvien tappioiden, jotka olisivat hallituksen selvityksen mukaan vain noin 0,7-1,2 mrd. euroa, vaikutus Suomen velkaantuneisuuden kasvuun olisi vähäinen verrattuna muista tekijöistä (esim. väestön ikääntyminen) johtuvaan julkisen velkaantuneisuuden kehitykseen. Kuitenkin esityksessä myönnetään, että pahimmassa vaihtoehdossa, jossa Suomen takausvastuisiin liittyvät riskit realisoituisivat lähes kokonaan, Suomen valtion kyky vastata velvoitteistaan voisi heikentyä.

EVM-sopparista ja hallituksen esityksestä pari huomautusta. Ensinnäkin, tuo on käsittääkseni tehty maaliskuussa 2012. Euroopan tilanne kuumenee koko ajan eikä kukaan osaa vielä ennustaa, millaiseen katastrofiin tämä tulee päätymään. Kreikka on pieni tekijä sen rinnalla, että Espanja on ihan todella tulossa ryminällä alas. Mitä sitten tapahtuu, kun yksi Euroopan suurimmista talouksista leviää? Onko nyt turvallista sitoutua EVM:n kaltaiseen järjestelmään, josta ei edes taida päästä millään eroon? EVM:äänhän voi hakea jäsenyyttä myöhemminkin, joten mikään pakkohan ei…

… ei kun onhan! Nimenomaan on pakko, koska Jutta sitoi Suomen EVM-jäsenyyteen neuvotellessaan vakuuden ERVV-lainoille. Mitäs sitten, jos eduskunta äänestää jäsenyyttä vastaan?

Vielä pari juttua. Koska aikaa EVM:n perustamiseen on ihan todella vain reilu kuukausi, niin hallituksellammekin on varmasti jo tiedossa mm. Suomen edustajat kyseisessä ”mekanismissa”. Milloin nimet tulevat julki? Millä perusteella heidät on valittu? Ja joko tuo 1,44 mrd. on neuvoteltu lainamarkkinoilta?

Ja lähteenä on siis käytetty hallituksen esitystä, joka löytyy täältä: 217.71.145.20/TRIPviewer/show.as … .fi&f=WORD


Kirjoittaja on kansanedustaja James Hirvisaaren eduskunta-avustaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin Uudessa Suomessa osoitteessa

ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi. … -pelastus#

:wink:

Sä kyl jaksat pyöritellä noita miljardeja. Ite ku en kykene keskittyyn tällasiin ollenkaan. Nojjoo jatkakaa viisaammat keskustelua.

^^ Tärkein unohtui sun lainauksista!!

Verkkomedia on lainannut tämän kirjoituksen UUSI SUOMI blogista!! Lukisit tekstin ja tämä on ainoastaan tiivistelmä kansanedustajien tiedoista… Kusetusta…

Ja zorbas soi kun usoa juo menee ilman huolen häivää.