Edellinen raitisteluni kesti vähän alle 2 kuukautta, jonka jälkeen ratkesin taas juomaan ja todella huonoin seurauksin. Ajattelin silloin kokeilla ns. kohtuukäyttöä mutta paskat, hirveätä ryyppäämistä tämä on siitä lähtien ollut.
Join eilen vielä 4 olutta kun ahdisti niin paljon, mutta nyt olen päättänyt että tämä saa loppua! Ei enää kohtuukäyttöä tai viikonloppu juopottelua. Kokonaan tämän on loputtava koska muita keinoja on jo kokeiltu. Minä en saa koskea alkoholiin ja sillä selvä!
Olen vain niin epätoivoinen kun tiedän että ahdistus iskee jo huomenna ja kun viime viikot iltarutiineihin on kuulunut muutamat oluet niin miten minä nyt niistä selviän? Myöskin ryyppyreissut kavereiden kanssa jäävät pois joka myöskin harmittaa, kun en heitä näe muutenkaan kovin usein ja kun meillä on aina ollut hauskaa baarissa porukalla. Ärsyttää jäädä ulkopuoliseksi sen takia kun en saa juoda. Sen siis tiedän että en saa juoda koska se johtaa pitkiin putkiin joille ei loppua näy.
Nyt tarvitsenkin paljon tukea ja lohtua vähän joka suunnasta, että selviäisin edes alun pahimmista vaiheista yli. On niin surullista kun tiedän että en saisi koskea viinaan koko loppu elämänäni.
Ihan vaan lisäykseksi tähän että juominen ei tässä vaiheessa enää ole todellakaan nautinnollista vaan puhdas pakko paeta ahdistusta mikä siitä tulee. Olen taas siinä noidankehässä. Känni tuntuu väsyneeltä turtumiselta enemmän kuin mitenkään nautinnolliselta.
Koska tarvitsen itsekin ryhmää, ja tiedän omalla kohdallani että AA-ryhmä ei ole minua varten ja tiedän että täällä on paljon sellaisia ihmisiä jotka eivät AA:sta välitä, perustin Facebookkiin oman ryhmän tällaisille ihmisille nimeltään Riippumattomat Alkoholistit. Linkki ryhmään löytyy allekirjoituksestani. Liittykää mukaan kaikki halukkaat!
Koitapa olla päivä kerrallaan raittiina. AA:n kokemus osoittaa, että se riittää ja on mahdollista voimattomuutensa myöntäneelle alkoholistille. Eikä sinun tarvitse liittyä AA:han, kun se ei ole sopinut sinulle. Ehkä voit silti pitää mielesi avoimena ja harkita sitä joskus tulevaisuudessa, jos muut konstit eivät tehoa ja haluat lopettaa juomisesi. Suosittelen kirjoja Nimettömät Alkoholistit sekä toisena Selviämistarinoita.
Raitista tätä päivää sinulle!
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Minun täytyy nyt kyllä sinulle lomamuisto myöntää että niiden AA-käyntien jälkeen olen ehdottoman AA-vastainen ihminen. Ymmärrän kyllä että se joitakin auttaa mutta minussa se saa aikaan jopa vihan tunteita. En siis aio edes harkita meneväni enää ikinä AA-ryhmään. Siksi perustinkin tuon oman Facebook ryhmän että siellä ei saa puhuakaan niistä asioista. Ja tiedän että en ole ainoa joka näin ajattelee.
Mutta kiitos kannustuksesta siltikin ja raitista päivää myös sinulle!
Kävin äsken Jyväskylässä toimivan Sovatek päihdepalvelusäätiön (paikallinen A-klinikka tai vastaava) päivystyksessä keskustelemassa ongelmastani. Sain pari hyvää neuvoa, vaikkakin yksinkertaisia.
Ensimmäinen neuvo oli se että kotiin ei saa ostaa kaljaa kaappiin.
Toinen neuvo oli se että kaupassa kannattaa kiertää kaljahyllyt mahdollisimman kaukaa ettei houkutus iske.
Kolmas neuvo oli että pitää ottaa Antabukset kun sellaisia kerta minulla on.
Neljäs neuvo oli että kävisin Sovatekin omassa Avot-vertaistukiryhmässä tutustumassa.
Myöskin päihdehoitajalle pitää saada säännölliset käynnit ja ne onkin jo sovittu ja Sovatekilläkin pitäisi taas ensiviikolla käydä uudestaan.
Aion nyt rakentaa mahdollisimman kattavan tukiverkoston raittiuttani varten. Tämä on oikein hyvä alku ja aion kyllä käyttää kaikki kortit jotka käytettävissä on. Paitsi AA-kerhon.
Kannattaa varmasti pitää oma päänsä asioiden suhteen. Niin minäkin olen pitänyt ja mitä AA:an tulee niin mitä upeimmat arvot sieltä ohjelmasta löytyy. Mutta aivan samalla tavalla minuakin ärsyttää se miten uskomattoman kapeakatseisesti jotkut siihen suhtautuvat. Muistuttaa melkein jotain lahkolaisuutta. Juututaan siihen alkoholismiin eikä mennä elämässä eteenpäin vaan omaksutaan se käsitys ikuisesta sairastamisesta. Se miten se riisuu ihmiseltä kaiken terveen omanarvontunteen ja mahdollisuuden kasvuun on juurikin se syy miksen itsekään ikinä tahtonut ruuvata persettä penkkiin pysyvästi kuten jotkut sen vähän kiertoteitse muka ainoaksi vaihtoehdoksi holistin selviytymiselle mieltävät. Se minun alamäkeni oli minulle ikävä ajanjakso elämässäni, mutta ei todellakaan mitään sellaista jota pitäisi raahata ikuisesti mukanaan.
AA ja ohjelma voivat olla tosi upea väline jos sen ymmärtää oikeasti. Mutta siitä ei voi tulla itse tarkoitus.
Nyt on oikeaa puhetta! Juuri tämä “lahkolaisuus” ja ne pitkät perinteet saman asian ympärillä pyörimisineen ärsyttävät minuakin suunnattomasti. Eräs esimieheni on AA:lainen ja väittää kivenkovaan että se on AINOA tapa raitistua. Hän itse on sen avulla raitistunut ja onnea siitä hänelle mutta eiköhän niitä ole muitakin reittejä.
Esimerkiksi Riippumattomat Alkoholistit Facebookissa!
Liittykää nyt joku!
Komppaan täysin ylläolevia. Alkoholismini kurissa pitämiseen en ole tähän päivään mennessä löytänyt mitään muuta pätevää keinoa kuin pitää korkin kiinni tapahtui mitä hyvänsä. Niihin teemaryhmiin joihin minulla on ollut kyseenalainen kunnia tutustua on aina liittynyt liiallinen dogmatismi. Mitään ainoaa oikeaa en ole löytänyt - enkä etsinytkään. Odotukseni ovat täysin realistiset. Vertaistuki perustuu kanssakäymiseen. Jos sille ei löydy pohjaa, turha etsiä yhteistä linjaa. Tarkoitan tällä sitä, että jos minulla ei ole ryhmälle mitään annettavaa enkä toisaalta saa niiltä etsimääni, minkä ihmeen takia menisin jonnekin kuuntelemaan ja jakamaan toisten murheita? Itsekästä? Kyllä ja ei. Vapaaehtoisestihan noissa käydään tai sitten ei.
Max, sinulle ehdotus. Mulla on tällä hetkellä sellainen elämänvaihe, että koen uusien ympyröiden etsimisen tarpeelliseksi. Siksi meninkin viime viikolla sellaiseen ryhmään jossa on entisiä sekakäyttäjiä, mutta painopiste on raittiin elämän hallinnassa eikä päihteissä. Tuntuu sopivammalta vaikka eilen puolet jengistä puuttui. Ja paikallaolijoilla oli täysin erilaisia teemoja pureskeltavanaan kuin minulla. Lastenhuoltoasioihin liittyviä. Ei kiinnosta tippaakaan enkä myöskään pysty sanomaan tuollaiseen teemaan mitään. Aion pitää tämän ryhmän jonkin aikaa vielä mukana kuvioissa, mutta samalla laajennan uusien kontaktien etsimistä. Ei liian nopeaa ja hätäistä päätöstä, mutta ei myöskään jumittumista mihinkään mitä en koe omakseni.
Kuitenkin yksi asia on täysin selvä. Minun ovelleni kukaan ei tule koputtelemaan ja muuttamaan tilannettani haluamaani suuntaan. Perse tuolista, netistä ja baanalle.
Ehkä sinunkin kannattaisi kokeilla jonkin aikaa erilaisia organisaatioita?
Max, facebookki-juttusi on ihan mielenkiintoisen oloinen ja toivon sulle menestystä hankkeellesi. Itse en ole edes koko fakebuukissa enkä sitä tarvitsekaan. Plinkki riittää täysin. Oikeaa elämää eletään oveni ulkopuolella.
Joo kyllä minä nyt ainakin testaan tuon Avot-ryhmän. Olen siellä kerran käynytkin ja muistaakseni ihan hyvältä porukalta vaikutti. Siitä vaan on niin paljon aikaa etten ihan tarkkaan muista millainen se oli.
Oikeassa olet myös siinä että perse pitää penkistä nostaa jos meinaa elämässä edistyä. Nyt lähden kokeilemaan kaikenlaisia keinoja ja porukoita joissa pystyisin pysymään raittiina.
Onneksi on paljon erilaisia kansalaistoiminnan muotoja, joissa saa kontakteja päihdeongelmista vapaaseen elämään ja päihdeongelmattomina eläviin ihmisiin (sekä entisiin akoholisteihin, vahvemmin tai öievemmin siitä kärsineisiin sekä sellaisiin joiden polttavimmat ongelmat ovat ihan muissa asioissa olleet).
On toiminnallisia yhdistyksiä joiden voimaannuttava vaikutus näissäkin asioissa perustuu pikemminkin siihen ettei avainasiana pidetäkään sitä päihtdejuttua vaan terveempiä elämäntapoja.
Myös netissä on kansalaistoiminnallisia sivuja joihin voi osallistua, sellaisia jotka pyörivät ihan samoin, vahvistaen niitä terveitä ominaisuuksia eikä niitä ihmistä nujertavia ongelmia.
En ala nyt mainostamaan mitään noista, paljonhan niitä on… ja ihan varmasti jokainen löytää paikan jossa voi itseään toteuttaa -jos jaksaa etsiä.
Olen niin kyllästynyt tuohon AA:n junttaamiseen joka välissä että joskus hiukan ihmettelen miksi sen mainostaminen on niin tärkeää -jotain evankelioinnin kaltaista siinä on, sisäänrakennettua velvollisuutta markkinoida liikettä eteenpäin jotta sitten se oma taivasosa on turvattu?
Olishan täällä ihan mukava keskustella asioista jos tekstimainontaa hiukan karsittaisiin ja asioita eri kanteeilta yhdessä puntaroitais.
Ikävää vaan että markkinamiehiä riittää jokaiseen keskustelufoorumiin, jotain liikettä, puoluetta tai yritystä työnnetään aina rivillä ja rivien välissä esiin. Siinä sitten tapellaan mainosajasta ja asioiden arviointi, keskustelu, eri vaihtoehtojen avbaaminen ja sudenkuoppia etsivä kriittinen pohdinta jääkin sivuun.
Niin… en sit tiedä ihan siitäkään… sit tarttis olla sadalle muullekin yhdistykselle oma markkinointikanavansa ja se ei taida ihan päihdelinkin tehtävä olla.
Asiallinen taustaideologioiden avaaminen, mahdollisimman objektiivinen tarkastelu kaikkienkin opinsuuntien ja vaikuttajajärjestöjen suhteen olisi paikallaan.
On aivan selvää, että AA-liikkeen markkinoimassa ideologiassa on ja AA.n käytännön toiminnassa eri asioissa on varmasti aivan hyvia ja yleishyödyllisiä, monin tavoin kehittämiskelpoisia osia.
Mainospuheet ja kunkin varsinainen jäsenhankinta on ihan eri juttu.
No, minullakin on nyt sitten tällä viikolla vielä kaksi ryhmää mihin menen. Se Avot-ryhmä huomenna ja sitten A-Killan ryhmä perjantaina. A-Killan ryhmässä olenkin käynyt aikaisemminkin ja se on hyvä ryhmä mielestäni.
No nyt tuli sitten vittu viimenen niitti tähänkin ryyppäämiseen!
Joku sosiaalitantta oli tehny lastensuojeluilmoituksen minusta kun olen joillekin hoitajilleni kertonu että minulla on alkoholiongelma. Nyt en saa nähdä sitten omaa lastani taas pitkiin aikoihin! Vittu että vituttaa!
En osaa edes sanoin kuvailla miltä nyt tuntuu. Kävin siis hakemassa apua tähän päihdeongelmaani sieltä Sovatekiltä, ja sattumoisin satuin sosiaalityöntekijän juttusille joka vaikutti erittäin pätevältä ja mukavalta. Hän haastatteli minut, puhallutti ja nollat tietysti puhalsin ja kyseli elämäntilannetta jossa satuin mainitsemaan että tyttäreni tulee minulle viikoksi huomisesta eteenpäin. Olimme suunnitelleet perjantaille Halloween juhlia jo pitkään ja muutenkin tytär varmasti odotti pääsevänsä isän luo pian kun täällä olostaan aina nauttii kovin paljon.
Tämä sama sosiaalityöntekijä oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen heti perään ja nyt lapseni äiti sanoo että en saa nähdä tytärtäni ennenkuin raitistun. Tämä tottakai motivoi raitistumaan mutta tämä tilanne tuli niin puskista ja vituttaa niin armottomasti että normaalisti tässä tilanteessa hakisin isoimman viinalekan mitä alkosta löytyy ja vetäisin kunnon perseet!
Melko ristiriitaiset tunteet kun ei saakkaan purkaa tätä pahaa oloa viinaan. Ja joo joo tiedetään ei se mitään auttaisi mutta koittakaa nyt olla armollisia.
Tuo ls-ilmoitus kuulostaa kyllä todella erikoiselta.Otapa selvää mitä se pitää sisällään.Eihän alkoholiongelman tunnustaminen voi olla ilmoituksen aihe! Siis hoitaja teki sinusta ilmoituksen vai kuka?
Okei…nyt luin tuon äskeisen viestisi.Sosiaalityöntekijältä mielestäni erikoinen ratkaisu.
Onpahan ilkeä tilanne.
Tottakai, lasten etu on aina se ensisijainen, ja sen mukaan toimitaan.
Mutta… jos ihminen on järjissään, lastenhoito on sujunut ilman mitään hankaluuksia ja elämä tasapainoista, ei oikein tunnu järkevältä että lapsen tapaamisoikeus kielletään sen takia että kyselee neuvoja alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen.
Ei tuo ainakaan rohkaise ihmisiä neuvoja viranomaisilta hakemaan -pikemmin voi käydä niin että todella räjähtämispisteessä olevat perhetilanteetkin pidetään salassa ettei tällaisia harmeja tulisi.
Siis mitä hittoa . Systeemi kusee omaan niskaansa just tuollaisilla äkkiteoilla, missä asiakas-eikä lapsilähtöisyydestä ole häivääkään…Miksi ihmeessä se on valinnut tollasen tavan toimia, muakin alkaa suututtaa ihan hitosti! Miksei hän siinä keskustellessanne jutellut, että voivat aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen tai sitäkin ennen kysyä tarvitsetteko lapsen kanssa kotiin apua tai sinä jonkun, jolle pahimmissa himoissa soittaa. Mua niin pistää ärsyttämään tollanen puoljumaluus missä unohtuu asiakkaan etu, niin lapsen kuin vanhempien. No, tollasta sattuu vielä nyky-Suomessa valitettavan paljon (oon ollut lastensuojelussa aikoinaan 8v.töissä…). Mutta, nyt rauha maahan, koska on hyvä muistaa, että ilmoituksesta alkaa vasta lastensuojelutarpeen selvitys eikä ne todellakaan aina johda itse lastensuojeluasiakkuuteen. Ikävää silti, että sossu hoiti asian noin tökerösti. Voimia Max!
Kyllä on rankkaa. En oikein tiiä miten tästä pitäs jatkaa eteenpäin. Raittiina tietenkin mutta kun en ole oikein hyvä näiden tunteiden käsittelyssä niin on hirmu hankala jatkaa vaan.
. Systeemi kusee omaan niskaansa just tuollaisilla äkkiteoilla, missä asiakas-eikä lapsilähtöisyydestä ole häivääkään…Miksi ihmeessä se on valinnut tollasen tavan toimia, muakin alkaa suututtaa ihan hitosti! Miksei hän siinä keskustellessanne jutellut, että voivat aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen tai sitäkin ennen kysyä tarvitsetteko lapsen kanssa kotiin apua tai sinä jonkun, jolle pahimmissa himoissa soittaa. Mua niin pistää ärsyttämään tollanen puoljumaluus missä unohtuu asiakkaan etu, niin lapsen kuin vanhempien. No, tollasta sattuu vielä nyky-Suomessa valitettavan paljon (oon ollut lastensuojelussa aikoinaan 8v.töissä…). Mutta, nyt rauha maahan, koska on hyvä muistaa, että ilmoituksesta alkaa vasta lastensuojelutarpeen selvitys eikä ne todellakaan aina johda itse lastensuojeluasiakkuuteen. Ikävää silti, että sossu hoiti asian noin tökerösti. Voimia Max!