Nyt saa riittää. Enää en jaksa. Se on loppu nyt.

AA:han menen ensi viikolla. En onnistu lopettamaan yksin. Uskon sen, koska olen yrittänyt sitä nyt
5 vuotta, ei millään onnistu. Aivan käsittämätön asia. Ottaa todella päähän, niin monta vuotta mennyt
osittain hukkaan, kun olisi voinut rakentaa omaa elämää, ja myös auttaa läheisiä.

Ainoa asia, mikä on päällimmäisenä, on ihmettely, että miten voi olla mahdollista. Ei vaan ymmärrä.
Ei pysty edes omaa elämäänsä pitämään kasassa. Tuntuu, että pienenkin asian tekeminen on vaikeaa ja
haastavaa.

Tsemppiä Garde.
Asia kerrallaan, pikku hiljaa, kyllä se siitä, vähitellen, pikku hiljaa, päivä kerrallaan.

Woimia toivon sinullekin ja samassa veneessähän tässä ollaan,
jotenkin toisille alkoholista irti pääseminen tuntuu olevan helpompaa mutta itsellänikin on todella vaikeata vaikka on antabukset ja hoitosuhde a-klinikalle, tietoisesti sitä lopettaa antabuksen oton ja odottaa jonkun aikaa kunnes voi ottaa taas muutaman :laughing: On se vaa hyvä kun osaa nauraa tässä itelleen kun eip muuta voi.
Taisteluahan tämä on päivästä toiseen, välillä menee helpommin mutta sitten tulee se ajatusmylläkkä.
Minulla on alkoholismin lisäksi todettu epävakaa ja kaksisuuntainen joten eip mikään kumma kun haluaa välillä nollata nuppinsa ihan kokonaan :open_mouth:
Retkahduksien jälkeen uutta raittiutta keräämään, periksi ei anneta.

Kiitokset kannustuksista! Ja Intruder, sinulle myös tsemppiä uuteen raittiuteen!

Tuskin mikään maailmassa on vaikeampaa, kuin se, että myöntää, että alkoholi on
voimakkaampi itseään. On se hurja tunne, kun sen tajuaa.

“Ryhmän” voi mieltää monella tapaa. Yhdelle se on jonkinlainen rajattu porukka, esimerkiksi AA-ryhmä. Toiselle “ryhmä” on yhteiskunta, kolmannelle koko ihmiskunta. Pääasia kai, että ihminen alkaa ajatella olevansa ainutlaatuinen ihminen toisten ainutlaatuisten ihmisten joukossa, eikä enää yksinäinen hylkiö jossain joukon ulkopuolella. Ihmiskunnan jäsenyys on jokaiselle automaatio, ja yhteiskunnan jäsenyyskin toteutuu jo veroja maksamalla. On sitten omasta halusta kiinni, kuinka vahvasti haluaa olla yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana sen jälkeen, kun juominen jää eikä häpeä oman elämäntyylin älyttömyydestä paina enää katsetta maahan.

Ongelmajuomisen lopettaminen antaa ihmiselle mahdollisuuden alkaa eheytyä tavalliseksi ihmiseksi. Sitä kai jokainen pohjimmiltaan haluaa silloin, kun se tuntuu oman juomisen vuoksi mahdottomalta?

–kh