Nyt loppui!

Pakko palata tähän. Kun sain ton 500e upotettua eilen nettikasinoon tunnissa, ja olin juuri pelaamassa viimeisintä depoani täysin zombiena - kasino potkas mut pihalle kesken rullien pyörinnän ja sulkivat tilini. Yritin hätäpäissään kysellä että mikä on, enkö pääse pelaamaan loppuun. Kertoivat että mut on aikasemmin hyllytetty muilta vastaavilta kasinoilta ja en saa pelata missään ko. softatalon kasinoilla, ilmeisesti ollut virhe jo päästää mut rekisteröitymään. Oob vissiin jollain blacklistillä, hyvä näin. Samalla yritin kysellä että kai saan sitten rahani takaisin, mitä jäi - vastaus oli että kaikki talletukset, voitot ja bonukset on mitätöity, ihan kun niitä ei olisi tapahtunutkaan!

Jospa tämä “pelastus” on merkki paremmasta - OTA NYT MIES OPIKSESI KERRANKIN! SAAKELI.

Lähes kaikille nettikasino ja nettipokerisaiteille on yksi yhteinen piirre.

Rahan tallettaminen käy samantien. Rahan ulossaanti taas kestää.

Useimmiten ulossaanti kestää 3-7 päivää, jonka aikana voi vielä perua noston nettikasinolta.

Useimmat peliaddiktit eivät jaksa odottaa tuota aikaa vaan pelaavat rahat uudestaan tänä odotusaikana.

Siis pitkälle laskelmoitua toimintaa nettikasinoilta, jotka käytännössä lähes omistavat rahasi kun olet ne kerran sinne deponnut.

Usein vielä nostotapahtuman jälkeen nettikasinolta menee 2-4 viikkoa rahojen siirrossa tilillesi. Normaali yritystoiminnassa laskun maksu esim. IBAN -tilille menee maksimissaan pari päivää.

Arvon toverit…

Kuten arvata saattoi, repsahdin, repsahdin ja repsahdin.

Tuloksena Visan luottoraja 3000e ylitetty. Velkaa siis tuota kautta nyt joku 3600-3700e. Nordea ei tuosta ollut moksiskaan, kuhnhan kuittaan ylityksen. Lyhennys ei ole sinänsä ongelma, ens tilissä tulee hieman normaalia enemmän rahaa, ja pystyn lyhentämään 1800-2000e kerralla sitä. Tämän jälkeen jäisi alle 2000e “enää”.

Itse raha ei vielä ole se ongelma ja laskut tulee maksettua ajallaan ym… mutta ymmärrän kyllä että kohta ollaan pikavippi -kierteessä tai vastaavassa jamassa…

Ongelma on oppia olemaan pelaamatta! Joka pirun kerta kun eksyn kokeilemaan 20e, se päättyy min. 200e tappioihin, vaikka olisin siinä välissä yli 400e voitolla - olenko koskaan lopettanut pelaamista reilusti voitolla? Tuskin. Musta tuntuu ettei minkään Jackpotin voittaminen lopettaisi tätä, varmaan vaan pahentaisi.

Kuluva viikko on ollut yhtä helvettiä, joka päivä on mennyt joko Ray:n koneisiin rahaa tai netticasinoon. Eilen viimeksi, kahdessa eri paikassa pelasin Ray:n koneita tuloksena loppuenlopuksi 15e takkiin (vaan). Sitten eilen kotona… postin mukana oli tullut jonkun netticasinon paperinen mainos, 20$ ilmasta pelirahaa - toki käytin tilaisuuden, pelasin ilmasen rahan ja hävisin ne. Jonka seurauksena, ensin talletan 20$ ja kokeilen (jospa nyt! …), häviän tietenkin. Sitten talletan 50$, ja häviän. Tuo toistuu 5 kertaa ennenkun kyllästyn ja laitan koneen kiinni. Tuloksena siis 270$ (n. 200e) tappio. Hohhoijaa.

Normaali “vitutus” -olo on vaihtunut ehkä enemmänkin “taasko näin” -oloon. Olenko hyväksynyt tilanteen ja annan vaan virran viedä…

Jotenkin tuntuu turhalta toistaa aina tätä “nyt loppuu” ja “nollatoleranssi alkaa nyt”… onko keinot loppu, vai enkö ole yrittänyt edes oikeasti vielä lopettaa?

Vaikka oikeasti HALUAN lopettaa pelit ja käyttää nämä rahat johonkin järkevään. Turhaa maksaa jotain pelivelkoja… aargh.

Tässä taas päivän ajatuksia… kiitos kaikille lukijoille ja tsemppiä muillekin peliongelmaisille!

Kuulehan arvon expoker.

Eiköhän sinunkin ole aika siirtyä sanoista tekoihin! Luin ketjusi läpi ja huomasin ettei mikään ole muuttunut kohdallasi vuodessa. Jos todella haluat lopettaa niin luottokortti poikki saksilla ja irtisanot sen välittömästi! Asennat pelisivustojen esto-ohjelman koneellesi tai luovut netistä kokonaan. Ilman radikaaleja toimia et saa mitään näkyvää aikaiseksi, häviät omat ja lainatut rahat ja huomaat ennen pitkää olevasi kusessa korviasi myöten.

Keinot ei todellakaan ole loppu, et vain ole käyttänyt niitä!

Tuosta ilmaisrahasta ja mainoksista tuli vihaiseksi viime viikolla, sai niitä itsekin pitkästä aikaa. Totytahan toki “hyviä asiakkaita” pitää muistaa…

Joo, varmaan vanhat hyvät asiakkaat tuovat sievoisen tulon casinoille. 20$ pelirahaa, jolla todennäköisyys voittaa on hyvin pieni… ja kun pelurilla naksahtaa, on voitto casinolle varma. Hyvä sijoitus, casinolle siis.

Jos järjellä ajattelee… miksi *itussa hakkaan RAY:n (tai kukaan muukaan) koneita - metsästän sitä 50€ päävoittoa, jolla kuittaan 2000e velan? Ei hemmetti, käytä jätkä järkeäsi - pitäis mun tätä parempi olla, siis pitäis. Olen seurannut pelipaikoillani porukkaa. Suurinosa pelaajista on lähes kaltaisiani pelaajia jotka poistuu joko kokonaan paikalta allapäin, tai vain hetkeksi pankkiautomaatille ja kohta kilisee vaihtoautomaatista lisää pelimerkkejä… On monesti tehnyt mieli sanoa että eikö lopeteta pelit tähän ja lähdetään täältä? Mietin vaan että ymmärtävätkö noista monikaan missä jamassa ovat. Tajuanko itsekään? Ehkä jo pikkuhiljaa. Huomaan kuitenkin että jotkut luulevat olevansa muita parempia pelaamaan jotain Jokeri Pokeria, tai Tähteä. Luultavasti kuvittelin näin itsekin joskus.

Netticasinoissa koukuttaa tietenkin pelien määrä, isot voitot (ja panokset), ja hienot bonuspelit. Näin ainakin itsellä. Todellisuus on toki kaukana, ja isot voitot on kaukana. Vaikka voittaisinkin, pelaisin varmasti ne.

Asiaan. Olet täysin oikeassa juxbozey ja kiitos jälleen herätyksestä. Itsekin luin läpi ketjuni, ja täytyy vain ihmetellä että miten vuodessa en opi mitään. Haluaisin omistaa luottokortin ns. kaiken varalta, jos joku kodinkone tjsp hajoaa. Ulkomailla eläminen on myös helpompaa kortin kanssa - mutta, fakta on, että se jos joku on kaiken pahan alku, enkä osaa sitä kontrolloida, ainakaan siis peleihin. Varmaan muuhunkin osaisin tuhlata sitä, mutta tuskin ikinä saisin itteäni tällaiseen jamaan. Pakko se Visa on luovuttaa pois. Netellerit, moneybookersit ym. on suljettu jo kauan sitten.

Kolmas päivä pelaamatta. Elämä maistuu yllättävän hyvältä, aurinkokin paistaa.

Tässä taas päivän ajatuksia. Pahoittelen kirjoitusvirheitä ym. sekavaa tekstiä. Koitan päivittää tilannetta, en ehkä päivittäin, mutta jos edes viikoittain saisin kirjoitettua. Tämä on selvästi terapeuttista ja auttaa kummasti itseäni. Kiitos Valtti!

Voiko enää masentavampaa olla, kuin lukea omia viestejä tilanteesta, jossa minulla oli “vain” muutama tonni velkaa. Itkisin jos vielä pystyisin. Voi kuinka asiat olikin vielä tuolloin “hyvin”, ja vaikutin niin päättäväiseltä. Miten onnistuinkin ajautumaan pikkuhiljaa kohti helvettiä.

Pikavipit ja maksamattomat laskut odottavat maksajaansa, niitä on n. 4000-5000euroa. Sille tielle todennäköisesti jäävätkin. Loput velat on hieman isompia kulutusluottoja. Aivan kun näillä summilla nyt jotain merkitystä olisi.

Nyt velkaa on siis yhteensä n. 20 000e ja pyörin itsetuhoisissa ajatuksissa joka yö. Mietin, miten lähden tästä maailmasta vähiten muita satuttamatta. En silti haluaisi jättää lapsia ilman isää, mutta monesti mietin, että parempi heidänkin ilman minua.

Umpikuja edessä, eikä tunnelissa näy valoa. Helvetti odottaa, mutta olenhan sen ansainnut.

Tottakai haluan peleistä eroon! Ei tänäänkään tee edes vaikeata olla pelaamatta, vaikka tilillä on rahaa. Tuntuu vaan niin saatanan raskaalta, velat ja itseinho painaa kuin sadan kilon reppu selässä. En pysy pystyssä “reppuni” kanssa. Haluan vain olla ja maata, vaikka tiedän itsesäälissä pyöriminen ajaa minua vain entistä syvemmälle kuoppaani. En saa selkää suoraksi, enkä kykene enää selvittämään asioitani. Vaikka juuri sitä tässä tarvittaisiin.

Viekää minut pakkohoitoon!

… ehkä toivoa on, kun pystyin kuopastani tämän kirjoittamaan.

Toivoa on expoker. Vaatii vain sen, että ei tänään pelaa. Kaikki muu järjestyy ajallaan. Tämä on minun kokemukseni. Yksin ei selviä kukaan, eikä tarvitse. Apua on saatavilla, jos sitä on valmis vastaanottamaan. Tämän päivän valinnoilla luomme itsellemme huomista.

Itse aloitin melkoisesta suosta ryömiä kohti päivänvaloa, mutta kuten todettua, kaikki on mahdollista. Usko seviämiseesi, niin tulet selviämään. toinen-mahdollisuus.blogspot.com … masta.html

Voimia ja luovuttamista. Asioilla on taipumus järjestyä, kun osaamme vain luovuttaa pakonomaisen taistelun, jota emme tule koskaan voittamaan.