Nuoren isän ongelmat

Moikka.
Ajattelin yön pikkutunneilla kertoa teille oman kuoppani tarinan, samalla kun katson kahden maailman rakkaimman lapseni nukkuvan ilman minkäänlaisia huolia.

Aloitin pelaamisen armeijassa vuonna 2014. Olen todella helposti koukkuun jäävä persoona, joten olin melko nopeasti siinä pisteessä, että aina kun jostain sai rahaa niin se pelattiin pois. Aloitin lainojen kanssa räpläämisen vuonna 2016. Otin lainan, join, pelasin, ostin pakolliset asiat mitä kotiin piti tuoda. Nyt lainaa noin 34k ulosotossa. Kaikki pelattu ja juotu. Kuinka ihminen voi olla näin tyhmä? Olen nostanut saldoni pelitilillä monesti useaan kymmeneen tuhanteen jotka kaikki pelattu ennen noston tekemistä takaisin.
Halu on todella kova lopettaa pelaaminen, mutta se tuntuu niin vaikealta.
Olen miettinyt monta kertaa pyyhkeen heittämistä kehään, mutta en lasteni vuoksi sitä voi tehdä. Minulla on myös rakastava avopuoliso, lasteni äiti. Hän tietää, että olen velkaantunut, mutta en ole pystynyt kertomaan syytä, aina vain sanonut että otin velkaa maksaakseni muita velkoja pois ja sitä kautta mukamas kertynyt lisää.
Kuinka lopetan ? Onko mahdollista onnistua?
Tällähetkellä tilanne tosiaan 34k ulosotossa enkä edes tiedä onko siinä kaikki. Vakituiset tulot töistä on, mutta peleihin häviämisen takia tuntuu että niitä tuloja ei edes ole, kun palkka on käytetty/pelattu 1-3 päivässä.
Tuntuu että olen tämän ongelman kanssa yksin kun en uskalla siitä puhua.

En edes tiedä lukeeko näitä viestejä kukaan, mutta ajattelin kirjoittaa sillä se ajatus tuntui helpottavan itseä kun saan ‘purkaa’ ajatuksia omasta tilanteesta.

Tutun kuuloinen tilanne vuoden takaa sillä erotuksella että velkaa oli silloin uossa yli 50 000€. Pelasin aina palkka päivän jälkeen kaikki rahat. Tuntui aina ettei edes halua pelata ja silti pelasi.

Aloin hiljalleen hakea apua. Ensin läheiseltä, sen jälkeen foorumeilla ja peli poikki ohjelmasta. On vuodessa kulkenut pitkän matkan ja repsahduksia on sattunut. Kertaakaan en ole kuitenkaan yhtä alas vajonnut kuin vuosi sitten että tili olisi nollilla. Nyt jopa säästössä rahaa ja kohta 4kk pelaamatta.

Hienoa että havahduit ja tulit kertomaan tarinasi. Kyllä näitä luetaan. Mene hetki kerrallaan, päivä kerrallaan. Jos pystyt puhua jollekin niin puhu. Jos et niin kirjoita tänne, hae apua mistä ikinä keksit. Alkuun voi auttaa että joku vahtii tilejäsi. Sulje kaikki kasinot mitä muistat. Maksa palkka päivänä laskut ja loput käteisenä jos läheisesi ei ota tilejäsi haltuunsa tai et halua kertoa. Tsemppiä!!

Moi Vema Totta kai täällä luetaan. Laura vastasikin jo tosi hyvin. Pelien lopettaminen voi olla todella hankala, ja on hyvinkin yksilöllistä miten se onnistuu. Joillakin riittää tahdonvoima yhdistettynä esimerkiksi vahvaan raivoon pelikasinoita ja koneita kohtaan :slight_smile: Jos tuntuu siltä ettei millään onnistu, niin puhu jollekin, kuten Laura jo sanoi. Luonollinen valinta siinä asiassa olisi tietysti avopuolisosi. Hän kun jo tietää velkaantumisesta, niin kynnys ei ehkä ole niin korkea avautua.
Lauralla on myös todella mainio Blogi ulosotosta. Itsellä velkaa (enää) noin 18000, ja joka kuukausi maksan nyt kiltisti pois. Vaikka en ole ulosotossa, niin yhteinen tekijä minulla ja Lauralla on: rahaa alkaa taas olla!! Juuri mietin, että oikeasti on hyvinkin yksinkertaista: kaikki rahat, mitä ei laiteta peleihin, se jää käytettävissä muihin asioihin. Ulosotto tietysti ottaa palkasta ison summan, mutta sehän tarkoittaa että väkisin tuo velka lyhenee ja Lauran kirjoituksista ymmärsin, että oma talous siitä huolimatta kohenee hyvin :slight_smile:
Kovasti voimia. Olet vielä nuori, ja kaikki mahdollisuudet onnelliseen pelittömään elämään on vielä sun omissa käsissä :exclamation:

Hyvä kun kirjoitit! Niin itsekin tein vähän aikaa sitten, ensimmäinen avautuminen tänne. Kyllä näitä luetaan ja hyviä vastauksia olitkin jo saanut. Aina näistä jotain jää muhimaan alitajuntaan.

Minäkin kannustaisin sinua kertomaan asiasta jollekin. Minne vain jaksat ja mikä tuntuu itselle helpoimmalta. Itsestä tuntui kamalalta edes ajatus siitä että kertoisin jollekin, pyytäisin apua. Kun on jaksanut vaikka sähköpostin naputtaa, niin joka paikasta on vastaus tullut ja tukea sekä neuvoja. Se kuitenkin auttaa tällä polulla eteenpäin.

Iltaa kaikille, ja todella suuri kiitos vastanneille.
Tänään ollaan käyty keskustelua ja olen oman pääni sisällä sen lisäksi pyöritellyt asiaa ja olen päättänyt lopettaa rahan syöttämisen pirulle.
Nyt se on päätetty, nyt se on sanottu ja nyt se tapahtuu! Tulin siihen tulokseen että mun elämäni ansaitsee tämän hetkistä tilannetta parempaa ja ansaitsen olla onnellinen! Tulen päivittämään tänne silloin tällöin fiiliksiä ja kertomaan kuinka täällä sujuu.
Kiitos vielä kaikille viesteistä, joskus se on näinkin “pieni” ensimmäinen askel kuin tänne kirjoittaminen joka auttaa päätöksien tekemisessä.
Tänään on se päivä kun mä lähden tahtimarssilla kohti onnellisuutta!
Nyt otan pirun paikan kapteenina tässä laivassa.
Tsemppiä myös muille päätöksen tehneille!