Päätin perustaa ketjun tännekin, etten meuhkaisi tuolla toisten ketjuissa asiasta, joka minua painaa ja Lopettamon puolen ketjuunikaan tämä asia ei oikein kuulu.
Reilu vuosi sitten silmilleni lävähti tosiasia, että olen alkoholistin tai ainakin alkoholisoituvan läheinen. Eräänä aamuna vastaajassani oli viesti, läheiseni oli kännitoilailun jälkeen soittanut hädissään minulle. Soitin takaisin ja kyselin mitä oli tapahtunut. Kuuntelin, totesin, että hän oli päässyt vähällä ja että ei kannata saattaa itseään toiste samaan tilanteeseen. Kerroin myös, että ihmisenä hänet hyväksyn eikä hänen tarvitse minulta pyydellä anteeksi kun en paikalla ollut enkä joutunut toilailusta kärsimään. Kerroin, että toivon hänen pystyvän rakentamaan itselleen hyvän elämän, kun hänellä on siihen nyt mahdollisuus, mutta aikuista ihmistä en pysty määräämään enkä ottamaan hänestä vastuuta.
Läheiseni oli siihen asti onnistunut pitämään minuun päin kulissia. Itselleni oli järkytys havaita, miten olin elänyt itsepetoksessa, kieltäytynyt näkemästä hälytysmerkkejä, jotka nyt jälkikäteen ovat selviä. Minuun oli muutamaa kuukautta aiemmin ottanut yhteyttä eräs lähipiiriläinen, joka oli kysynyt tiukasti, tiedänkö ollenkaan millä tolalla läheiseni asiat ovat ja kertonut mitä oli havainnut. Minä keksin nopeasti ja automaattisesti selityksiä, millä pystyi asian kieltämään. Otin yhteyttä läheiseeni ja nielaisin helposti hänen selityksensä. Tuo minuun yhteyttä ottanut on itse alkoholistin lapsi, hän osasi tunnistaa merkit.
Kun toilailun jälkeen keskustelin lähipiirin kanssa asiasta, kuulin kaikenlaisia tarinoita, mitä he olivat havainneet vuosien mittaan. En tuomitse heitä siitä, etteivät he minulle kertoneet, eivät tienneet miten asiasta puhuisivat eivätkä toisaalta halunneet sekaantua toisten tekemisiin.
Itse tunnen olevani neuvoton. Läheiseni on taas rakentanut kulissia, kieltää tuon yhteydenottonsa, mutta toisaalta kulissi rakoilee entistä enemmän. Olen myös huomannut itsessäni piirteitä, joista en pidä: taipumusta käyttää toista hyväksi kun hän on krapulamorkkiksessa; piilopullojen etsimistä hänen asunnostaan. Tyhjien pullojen ja tölkkien jemman onnistuin löytämään, kenties ne oli piilotettu sinne kun läheiseni tiesi minun tulevan käymään. Arvioin asiantuntevasti, että pelkästään tiettyä merkkiä hän ei juo (toisin kuin minä aikoinani, tosin jos juotava loppui kesken, silloin kelpasi muukin). Samanmerkkisten tölkkien perusteella arvioin, minkä verran suunnilleen menee kerralla sekä myös sen, minkä verran rahaa noista palautuksessa saisi. Toisaalta nyt pelkään olla hänen kanssaan tekemisissä kun ei koskaan tiedä missä kunnossa hän kulloinkin on. On mahdollista, että rähinäkännin ollessa päällä saatan joutua väkivallan kohteeksi, mutta kuitenkaan en haluaisi pistää välejä kokonaan poikki. Miten voin pitää itseni erilläni hänen asioistaan ja kuitenkin tehdä selväksi, että välitän hänestä, vaikken hänen tekemisistään pidä?